Daa”atto (Turizime) batinye bissa beeqqo hasidhanno handaaraati. Kalqenkera noo jajjabba Industirra giddonni loosu kaayyo kalaqate widoonni balaxaanchote. Kalqete loosaasinenni 10% ikkitannori daa”attote handaarira bobbakkinoreeti.
Konni kaiminni mootimma hallanyu handaarinni hallanyootu sufo noo daa”attote handaariranna hanqafaanchimmara qinaabbino beeqqo assitanno gede agarranni. Roore gobbuwara xaphoomunni gobboomu miinji aana hee’ranno qeechino luphiimaho. Lophitino gobbuwa jirotenna mannu wolqa dhukansa qineessatenni luphiima horo afidhanno.
Turizimetenni afi’nannita miinjunna dagoomittete horo lossate qinaabbino hayyo hasiissannota handaaru egennaammi duucha higge huwachishshanno. Togo yaano baalunku hajo la’annonsari qinaabbino mittimma kalaqa hasiissannonsata leellishateeti.
Sufo afidhino daa”attote lophora mootimma poolise, seeranna amanyoote kalaqatenni hanaffe daa’’attote jiro agaratenni, latisatenna egensiisatenni luphiima qeecha adha noose. Hallanyu handaarino hattonni Hoteeletenna wolootu labbanno owaantuwanni, daa’’atisiisaano uurrinshanni, turizimete laalchi shiqqonna turizimete Investimente aana baqqinaatunni ikkite beeqqa noonsa. Dagoomuno ayimmansa xawishsha ikkitino hornyubba agaratenna egensiisatenni qeechansa fula noonsata ammannanni. Tini qinaawo wo’munku ragi lopho abbitannota hendanni.
Daa”attote handaari giddo riqiwamannokki qeecha fultannori giddonni owaantete handaari qarunni kullanniho. Hoteella, Loojja, Rizoortuwanna Restooraantuwa mitte gobba daa’’atate e’anno daa’’ataano ikkado fooliishshidhanno base, gangalatu basenna wo’ma owaante afidhe keeshshonsa seedisidhanno gede assate widoonni qaru qeechi noonsa.
Konni baalu korkaatinni Itophiyu mootimma daa”attote qara qara miinju taqqa mereerinni mitte assite adhitino. Dureeyyeno jironsa konni handaari aana duntanno gede jawaachishshanni afantanno. Daa”attote Investimentenni hallanyu handaari beeqqanno qara qara handaarra mereerinni wosina daa’’atisiisate handaari mittoho.
Wosina adhate woyi daa’’atisiisate handaari baqqi yaanna luphiima deerrira reekkama turiizime sufotenni gumaame ikkitanno gedenna miinju horono afi’nanni gede kaayyo kalaqqannota ogeeyye huwachishshanno. Daa’’ataano keeshshonsa seedissanno gede wo’manna gobbate su’ma bowirsitanno owaante afidhe higganno gede aanteteno ammana afidhe marro daa’’attote dagganno gede wosina adhate handaari yannaasincho ikka hasiissannota ogeeyye amaaltanno. Daa’’ataano Itophiyu daa’’attote base dagganno gede goshooshate dhuki hee’ransara hasiisannota huwachishshanno.
Kalaa Sahile Teklehu turizimete qajeelshi Inistituutera xiinxallotenna xiinxaawote goli luphiima xiinxallaanchooti. Isi yaatto garinni; Hoteella Loojjanna Riizortuwa uminsa kakkaooshshinni daa’’ataano Itophiya dagganno gede loosate dhuka kalaqa dandiitanno. Gobbate afantannori su’mansa bowirsidhannore beeddakkote deerri Hoteella lendanna daa’’atisiisate handaarira bobbakkino uurrinshuwa kalqoomu istiraateeje kalaqqe daa’’ataanote lolanke lexxara qeechu hee’ransara hasiisannota huwachishanno.
Xaa yannara Itophiyaho leellanno akati garinni daa’’ataano batisse daggannohu daa’’atisiisaano uurrinshuwanna iillote base widoonni ikkinota kule; daa’’atisiisate aana loossannori daa’’atote lolanke lophara uminsa qeecha fula hasiissannonsata xawisanno.
“Mittu daa’’attote basera batinye Hoteella, Loojjanna Riizoortuwa afantara dandiitanno” yaannohu xiinxallaanchu; konni albaanni noo rosichi daa’’ataano dargaho afanturo soqqamatenna fooliishshidhannowa qixxeessatenni sa’’ino qeechi noonsakkita leellishannoha ikkasi xawisanno. Itophiyaho daa’’ataanote kiiro lexxitanno gedenna gobbate miinji lophanno gede assate daa’’atisiisate handaara lendanna baalanti hajo la’annonsa bissa hayyo kalaqqe qinaabbe loosa agarantannonsata xawisanno. Konni mereerinni daa’’atisiisate qeecha lossa mitte ikkitinota huwachishanno.
Daa’’atisiisate handaari aana bobbakkino Hoteella iillote qooxeessira afantanno daa’’ataanora uyitannoti guutanna kassi assitanno owaante keeshshonsa seedisate korkaata ikkitanno yaannohu kalaa Sahile; woloottu handaaru bissa ledo (daa’’atisiisaano uurrinshuwa, barete qixxeessaano, iillo) qineessatenni Itophiyu turizimete kalqoomu qeecha lossa dandiitannota xawisanno.
“Danchu su’mi reekkamannoho. Dikko kalaqantanno gedenna daa’’ataanote hasatto heedheennansa keeshshitanno gede dandiisanno” yaannohu xiinxallaanchu; daa’’atisiisate handaari turizimete aana dancha xiiwo kalaqanno gedenna owaante uyinanni deerra lossa hasiissannota huwachishanno. Xa noo akatinni kayinni mite mite deerransa agadhitino Hoteellanni ledote kalqoomu daa’’ataano wo’mu garinni kassi assitara dandiitanno owaante afi’ra mitiinsitannota xawisino. Konne soorrate shiqanno laalchono ikko owaante daa’’ataanote hasatto aana safantinota ikka hasiissannota qummeesse; kunino daa’’atisiisate handaari su’mi ledo taalanno garinni qinaawara hasiisannota xawisanno.
Daa”attote handaari lopho rakkinota ikkitanno gede daa’’atisiisate handaari jawa qeecha afi’rinota coyi’rannohu kalaa Sahile; kuri mereerinni Hoteella kalqoomu laalchu su’ma (Brand) bowirsi’ra agarantannonsata qummeessanno. Konnirano maccare ikkitino Hoteellate su’muwa ledo mittimma kalaqa hasiissannota xawisatenni haaronna gobboomunnire ikkitino su’muwa gatamara dandiinannita huwachishanno.
Konnirano Hayile Riizoortenna Hoteella, Jupiterinna Kaapitaali Hoteella xa iillitino deerranna afamishsha lawishshu gede kayisanno. Hayile Hoteella labbinori wolootu batinye egennantinori Industirete beeqqaanono turizimete lophoranna daa”attote lolanke lexxara eewaanchu qeechi noonsata qummeessanno. Itophiyu daa’’attote base daa’’atate dayino daa’’ataanchi tenne owaante uyitannore doodhasi gattannokkita kayisatenni labbinore kassi assitanno owaantuwa uyitannore su’ma afidhino Riizoortuwa, Loojuwanna beeddakkote deerri Hoteella halashsha hasiissannota coyi’ranno.
“Daa’’ataano qara qara basenni ledote ikkitubbate aana beeqqate hasatto noonsa” yaannohu kalaa Sahile; Hoteella, Riizoortuwa, Loojjanna daa’’atisiisate Industire beeqqaano daa’’atisiisaano uurrinshuwanna woloottu hajo la’annonsa bissa ledo halamatenni loossuro woyyaawino guma abba dandiitannota coyi’ranno. Daa’’ataanote keeshsho seedisate widoonni labbeemme ikkitubba qixxeessa jawa guma afidhinota xawisanno.
Daa’’atisiisate Industire aana bobbakkinori (Hoteella, Riizoortuwa, Loojuwa Ristooraantuwanna budu minna) sagalete turizime lophitanno gede qeechinsa luphiimaho yaannohu luphiimu xiinxallaanchi; Itophiyunnita budu sagalla saga’latenna afate dagganno daa’’ataano goshooshate qarunni hasiissannota huwachishanno.
Budu, kalaqamu, dhaggetenna keeshshitinori ijaaru ogimma donna hattono donnate xiinxallo gumma daa’’atatenni Itophiya dagganno yannara budu sagalla saga’latenna qooxeessu ledo umonsa rosiisate hasatto heedhannonsata qummeesse; tenne owaante isilanchimmatenni shiqishate dandiisiissanno uurrinsha daa’’atisiisate handaari aana hee’ra hasiissannota kalaa Sahile Teklehu hedosi woranno.
Daa’’ataanote keeshsho seedisatenna lolanke ledate adha hasiissanno qaafo aana kalaa Sahile; ledote Hoteellate ogeeyyeno hasaawinsoommoha ikkanna kuri giddonni Shaashemennete quchumira afantanno Jaalo Hoteele golu beehaachi manaajerichi kalaa Daagim Geetu mittoho. Kalaa Daagimi yaanno garinni; daa’’atisiisate handaari turizimete lophora luphiima qeecha adhanno. Industire daa’’atisiisaanote handaari nookkiha laafa ikkase xawisanno. Isi loosanno Jaalo Hoteeleno turizime Itophiyaho woyyaawino deerri aana iillitanno gede kaa’lo assate hedatenni uurrinsoonnite.
Jaalo Hoteele Shaashamannete quchumira afantanno shoole beeddakko hoteele ikkase xawisanohu manaajerichu; “sase dirrara gobbayidinna gobba giddo daa’’ataano wosinchimmate adhine guuta owaante uyinanni keeshshinoommo” yaanno. Quchumu onte e’nanni waalcho afi’rinota xawisatenni daa’’ataano, reqecco, gambooshshu hattono wolootu ikkitubba aana beeqqitanno hodhaano doorshansa assidhanno daafira ikkado daa’’atisiisate shiqqo hasiissannota kayisanno. Jaalo Hoteele tenne foonqe wonshate uurrinsoonnita ikkaseno egensiisino.
Daa’’atisiisaanotenni luphi yino deerrinni dooramaanchonna Itophiyaho layinkiha ikkino wodiidi Itophiyi turizimete iillo ikkate loonsanni hee’noommo” yaannohu manaajerichu; Baale, Arbamince, Hawaasa assinanni hodhishsha lifixinoha assatenna daa’’ataanote lolanke lexxitanno gede jawaattanni afantannota huwachishanno.
Diru dirunkunni harinsanni Oromiyu turizimete lamalanni Jaalo hoteele sai diro daa’’atotenna hajamaanote owaante handaarinni boowete baraarsha adhitino. Doorshu aana huuro uyitinori hajamaanotenna daa’’ataanote. Hoteele daa’’ataanote ilaala fulatenna lekkate harinsho qinneessatenni ledote daa’’atote dooramaano ikkitino iillubba qummeessatenni baxamaancho ikkitinota kalaa Daagimi hasaawino. Togoota labbeemme owaantuwa baalante daa’’atisiisate handaarubba aana afantanno Industire milli assitannorinni gumulanturo xa noo daa’’atisiisaanote kiironni roorino garinni Itophiyu haa’ra dandaannota egensiisino.
Mashalaqqe leellishshanno garinni Itophiyaho batinye daa’’atote iillo ikkitino base heedhurono konni ledo taaltannota daa’’atote lolanke kayinni dino. Diru dirunkunni mitte miliyoonenna hakkonni woro ikkitinori kalqoomu daa’’ataano calla Itophiya daa’’attanni afantanno.
Gurchunni qole Itophiyunni ajjinoti daa’’attote iillo noonsa gobbuwa daa’’atisiisatenni, egensiisatenna wolootu owaantete handaarranni isilancho shiqqo noonsa daafira luphiima kiiro afidhino daa’’ataano haadhanno. Konni korkaatinni daa”attote handaara bowirsatenna kaajjado miinja kalaqate mootimmatenna hallanyu handaari dhuka qineessine loosa hasiissannota amaalanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
