– Diilallote wolqa qajeelsitino buuwisaanonna wolootta ogeeyye maassiissino
Itophiyu diilallote, baattonna baara lendanna baalunku handaarinni qodhote dhukase gatamadhitanni afantannota IFDR xaphoomu ministirchinna olu wolquwa xaphoomu hajajaanchi Abiy Ahimed (Dr) xawisino. Diilallote wolqa qajeelsitinno buuwisaanonna wolootta miillano maassiissinohu tenne sa’u Qidaameraati.
IFDR xaphoomu ministirchinna olu wolquwa xaphoomu hajajaanchi dokter Abiy Ahimed tenne yannara xawisanni; mitte gobba qodhote handaarinni wo’mu dhukinni qixxaawa hasiissannoseta xawise; togo assate Itophiyu diilallote wolqa ikkado uurrinsha aana afantanno yiino.
Itophiyu diilallote, baattotenna baara lendanna baalunku handaarinni qodhote wolqase gatamadhitanni afantannota qummeessinohu xaphoomu ministirchi dokter Abiyi; ga’a olu amanyootira ikkitanno teknolooje gatamara hasiissannohu Itophiya kaajjisha, sufisiisanna ga’a ilamara reekkisiisa ninke yawonna dhaggete eeggo ikkitinohuraati yiino.
Diinu Itophiya babbaxxino garinni ganate wo’naalannota hedatenni konne assootensa gargadhate ikkadimmanna ganoteno ammansiissanno qaafo adhate dandiissanno qixxaawo hasiissannota xawise, keere halashsha hasi’neemmo yaanni huwachishinno.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; Itophiyu 1913 M.D umi horophilla Yowolotenni hogobbe gobba giddora eessitu yannara kaajjado hedote gibbo xaaddinoseha ikkirono higgino. Ikkeennano Xaaliyu 1928 M.D layinkimeeshshi horro lallawi yannara Itophiyu yannate noosekkita diilallote wolqa horonsiratenni gano fanasenni gaabbo kalaqqinotanna diilallote wolqa uurrisidhinota kayisino.
Xaa yannara jawaata olamaanote qajeelsha gobba giddonna gobbayidi dobbuwara aatenni lubbo uyite worbimma loosatenni gobba woxxitannorenna naaxxisiissannore “ Eeliti wolqa” nna diilallote wolqa waaxo kalaqqanni afantannota ministirchu xawisino.
qidaamete barra Itophiyu diilallote wolqa qajeelsitinno buuwisaano, balaxote miillanna horophillu haaroonso ogeeyye maassiissino.
Xaphoomu ministirchi tenne yannara coyi’ranni; Itophiyu qixxaabbinota ikkito yineemmo woyte yanna lawanno looso loosatenni ikkinota qummeesse; batisse qajeeltinore shotunni qeela dandiitanno yiino.
Itophiyu diilallote wolqa techo iillitino deerra iillitanno gede assitinno Ameeriku, Siwidinete, Ferensayete, Jermenete, Ruusiyu, Chek Rippaablikete, Turkete, Saud Arebiyu, Liibiyunna halantino Arawete Emireetse diilallote wolqa ogeeyye galata shiqishinoha ikkanna Itophiyu galatanna jaalooma habbannokki gobbaati; wulata xaano ikko oososenni baattannota buuxisammora baxeemmo yino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 11, 2016 M.D
