Itophiyu daa’’attote jironsanni afantanno kaqete gobbuwanni mittete. Baalunku dani dhaggetenna kalaqamu daa’’attote basenna daga nooseta ikkase budu hornyinni, diilallote gade injoonni egennantinote.
Eeliidi Awaashi xeichinna eeliidi Oomo xeichi, mannu sirchi dayino gari aana buuxo assitannori gobbayidi gobbuwanna gobba giddo qansooti millissanno.
Muxxe ceanna dubbu saada hanqaffe kalqoomu deerrinni gottinyunna qiidado basenni afantannori Raas Daashini labbino Ilaalla, kalqete shiimiidi base ikkasenni afantannoti Dankili iibbado base, hattono bunu afamannowa ikkase, Itophiyaho calla afantannori Duume Yeedaaalanna dubbu Me’’e (Waliya) labbinori dubbu saada wolootu daa’’attote iillonni lowohunni afantanno baseeti.
Laalibelu kinnanni loosaminohu amma’note mini, Aksumi sumudi, Aliyye Ilaalla gobboomu paarke, Xiyyu qasantino kinna, Jegooli gimbe, Masqalu Damari, hattono cuuattote ayyaani, Gadu amanyooti, Fichee Cambalaalla, Konso baattote ofollo, Eeliidi Awaashi xeichinna eeliidi Oomo xeichi kalqeno landanna garunni boreessinoonni gobbate muxxe daa’’attote iillooti. Kuri kikkinsannirenna kikkinsannikkire yine lamewa bande ‘’UNESCO’’ borreessinoonni donna kalqete donna ikkatenni gobba donnate dureette assatenni kalqe kultanno gede assitino.
Kalqete doni giddo borreessama hooggurono borreessamate aantensa agadhitinnorinna wolootuno kalqete egennaamma donna wo’mite afantanno. Kalqete seendillunni jawiidihu Abbayi lagi (Nayili) kaimisi Itophiya, batinye garbuwa, danna tayisse sa’anno lagga kaimaati.
Garbuwanna Lagga hattono dubbu jirosenna diilallote gadese irki’raano ikkitino ceanna dubbu saada batinyunni afantanno. Abbayi Lagi guma ikkinohu Xiis Abbayi foonchi, Wodiidi galchimi Itophiyira afantannoti xi’mu dubbi jiro, Dirre afantannoti Sheeh Huseen amma’note base, Alnejaashi Masgiidda, Soof Umeri godi, Irreechu ayyaani, wolootuno Itophiyu daa’’attote baseeti.
Itophiyu donna kalqete donna assite borreessiisate widoonni muli yannanni wole sase guma amaddino. Sai Wocawaaro aganira Gedeote baattote afollonna Baale Ilaalla gobboomu paarke, tenne lamala giddo kayinni Hareri daga Shewaaliidi ayyaani ‘’UNESCO’’ borreessantinoreeti. Kuri donna borreessantino gobbate donna kiiro 13-16 iillishshino. Sasenti donna borreessantinohu sai Wocawaaro agani kawa ikkanna tenne donna ‘’UNESCO’’ borreessama hattono kalqete donna ikka Turizimete handaari gumaati.
Halantino mootimmuwa Rosu sayinsetenna budu uurrinsha (UNESCO) sai Wocawaaro aganira Saudi Arebiyaho Riyaadi assitino gambooshshinni kalqete dona ikke borreessantinoti Gedeote daga dubbu jiro Gedeote daga seeda dirra kiirsiisinoha galtannoha budillaancho amanyoote agare keeshshino dubbo amaddinote.
Uurrinsha hakkonni Riyaadi gambooshshi aanaati Baale Ilaalla Gobboomu paarke kalqete dona assite borreessitinohu. Baale Ilaalla gobboomu paarke safantinohu Faranjootu diru kiiro 1962 ikkanna batinye Garbuwa, Leepho, baattote giddi ruqani gato afantannowaati. Kuni baalunna biifado ofollo nooseta daa’’attote injiitanno base assitinoseta Turizimete ministerenni fultino mashalaqqe kultanno. Haammatu mu’rote sirchi, qansaano saada, buubbanno ce’’a sirchi teesso ikkitanna batinyootu Itophiyaho calla afantannoreeti.
Shewaaliidi ayyaani Hareri dagawa addi addi Masgiiddara baxxino amanyootinni ayirrinsanni diru ayyaanaati. Turizimete ministir Dieeta dukko Leensa Mekonniniti aantino ilamara atoote uyinanniha ikkasi kulte; wedellu budillaancho budenna hornya rossanno gede dandiisannota coyidhino. Donu ‘’UNESCO’’ borreessama daa’’attote lolanke lexxitanno gede gobbate kalaqamu amado gatamarantanno gede assannota, qoqqowu daa’’attote mereersha kaajjishannota Ministir Dieetitte xawissino.
Gobba dooramaancho daa’’attote iillo ikkase leellishshannori addi addi tajubba macca kalqoomu miidiyubbanna uurrinshuwara yanna yannatenni fulanni noo akatino wole daa’’attote iillo, handaaraho gumulantanni noo ikkitubba egensiisate, mite mite daa’’attote base daa’’atate nooha injiino akata leellishansa handaaraho assitanno kaa’lo luphiimate.
Kalqoomu daa’’attote uurrinsha sai Faranjootu dirinni Coqqe Ilaalla Iko Qacha 2022 dooraminoha daa’’attote base yite su’misase, hattono uurrinsha Oromiyu qoqqowira Soojjaati Shewa zoonera afantannota ‘Lephis’ daa’’attote base Faranjootu 2023 kalqete doorantinota daa’’attote base yitinota lawishshaho kayisa dandiinanni.
Sai Faranjootu diri Arfaasu aganira Naashinaal Jiograafu, Arfaasu aganira hodhine towaata hasiissanno Onte gobbuwa mereerinni Itophiya hanqafinoti qaangannite. Uurrinsha gobba tenne tittiro giddo hanqaffinohu xawinsi aganinni Laalibelahonna Gonderete Ilamishshunna Cuuattote ayyaanna iibbadu garinni ayirrinsantannore ikkansanniiti.
Tenne mashalaqqe haa’re fulinohu egennaminohu “Hodhishshunna Adivencherete miidiyi gobbate Arfaasu aganira nooha diilallote akati iibbillu ajannohanna doogga hodhaanote injiitinota ikkase kulatenni; akatu Affaarete qoqqowira afamannoha iibbado base hattono Oomo xeicha daa’’atate injiinoha ikkasi amadisiise qummeessino. Kuri uurrinshuwate mashalaqquwa daa’’ataano goshooshate noonsa qeechi luphiimaho.
Gobba skalaqamunna mannu loosino jironni lowohunni kullannite. Noose jiro mereerinni 16 ‘’UNESCO’’ kalqete dona ikkite borreessantino. Wolootu kayinni haammata daa’’attote base ikka dandiitannori noose gobbaati. Kuri daa’’attote basenni afi’ra hasiissannose horo afidhinokkita wo’manka woyte kullanni. Garanko horonsiraancho dikkitino.
Turizimete handaari kageeshshihu xawo ikkinokki dhuki noosita huwattinoti biilloonye amadde noo mootimma kalaqamu miinju woyyaambe 10 diri massagote mixo handaara miinju heellicho noonsa onte handaarranni mitto assite loossanni afantanno. Konnira handaaru Ministerete loosu mini deerrinni umosi dandee uurranno gede assitino.
Hallanyu handaari handaaraho gumulanni noo loosinni ledote mootimma handaaru base egensiisate, latisatenna hirate kaajjishshe loossanni afantanno. Baxxinohunni aantete Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) kakkayishshinni daa’’attote iillo ikkitara dandiitannori addi addi jajjabba pirojektuwa loosante loosu giddora e’ino. Tini Gebeta Sheggeri Pirojektuwa Addis Ababu quchumi giddo ijaarsitinoti Mittimmate paarke, Jaaloomunna Inxooxxo paarkuwa quchumunna gobbate daa’’attote base ikka dandiitino. Paarkuwa quchumaho daa’’atote millimmo aana eewaancho soorro abbitanni afantannota kullanni hee’noonni.
Kuni Gebeta Sheggeri’ yine hananfoonniti daa’’attote base latishshi ‘Gebeta Lehager’ yine Wonci, Gorgora, Koyishaho latinsanni hee’noonni. Koyishu biso ikkitinoti Halaala Keellu Rizoorte ijaarshi jeefame owaante aa hanafino. Halaala keella Rizoorte Dawuro Nugusi hanafisiisinotanna 300 dirrara Dawuro Nugussa ijaarsitinota ikkase kullanniti lowo km seendille afidhinoti tini gimbe, Gibe-3 kofatto afantannowanna biifado kalaqamu jiro noo qooxeessira ijaarantinote.
Gorgorunna Wonci pirojeketuwa hattono goofimarchu fooliishsho aana afantannota mashalaqqe kultanno. Gebeta ilamate pirojekte kayinni sette qooxeessubbara daa’’attote base ijaarsha harinsanni; mitootano loosa hananfoonni.
Gorgoru biifado baseeti; kalaqamu eltonna injiinohu diilallote akati noowaati. Wayinna doogote hodhishsha horonsirate dandiissanno basera afantannoha ikkanna kuri injiitino akatta doorantinoreeti yinanni gobbate daa’’attote basenni mitte ikkitanno gede assitannota kullanni hee’noonni. Hattono koyishunna Wonci kalaqamu jironni biiffinoreeti. Kuri daa’’attote base loosu giddora e’anno woyte Turizimete handaara lowohunni baqqi assitaranna haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqqara dandiitannota mashalaqqe kultanno.
Kuri pirojektuwa gobbannita daa’’attote base garunni leellishatenni, daa’’attote lolankenna keeshsho ledatenni kaa’lo assitanno gede assine loonsooreeti; loonsannino hee’noonni. Gobba kalaqamunna mannu loosino donnase kula calla soorro abbitara dandiitannokkita huwante daa’’attote base egensiissannorira, latissannoriranna hirtanno bissara ba’re qixxeessitanno. Kalqoomu turizimete barra ayirrinsanni yannara mittu barrinni sainohunni barrubbatenna lamalate geeshsha barra ayirrinsanni gobbaati.
Tayxe kayinni mittu aganira keeshshitinnotanna gummaame ikkite jeefantino reeqcco sai Birra ganira harissino. Tini reqecco qoqqowubba daa’’attote basensa egensiissinota, hirtinota, mimmitinsawiinni rosicho soorridhinota ikkase kulloonni. Handaaru bissa mittu ha’rira mitto agana keeshshitinoha ikkanna konninnino turizimete jironna latishshinni hattono xiiwonninna malu aana amaalamme assitino.
Reqecco 160 kumi ali daga afante daa’’attinota, 9 Miliyoone ali daga kayinni dijitaalete doorshanna tuqu xaadooshshuwara daa’’attinota Turizmete ministere kulte odeessitinno tuqu xaadooshshuwanni afi’noonni mashalaqqe leellishshanno.
Shiima dirra albaanni fultino mashalaqqe kultanno garinni; Turizime diru dirunkunni 4% lophitanni afantanno. Kalqete kalaqantanno 10 loosu kaayyoni mitte Turizimete handaarinni kalaqantannote. Handaaru kalqete xaphoomu lophora 10% kaa’lo assanno.
Itophiyu kalaqamunni, mannu loosinonna budillaancho daa’’attote basenni afantannota ikkiturono haammata base ‘’UNESCO’’ borreessiisse handaaraho Afrikunni balaxaancho basera afanturono tenne baala eltosenni kayinni hasi’nanni geeshshi horo afidhanni dino. Gobba tenne gaabbonni fulte konne akata soorrannoha turizimete handaarinni hasi’nanni horo abbanno looso gumultanni afantanno. Turizimete handaarinni gumulantanni noo loossa la’nanni hee’noonni soorro tenne gumaati.
Mootimma handaara egensiisatenni, latisatenna hirate dandiissanno injoo kalaqqe gumultanni noo loossa hattono ‘’UNESCO’’ gobbate daa’’atote base kalqete donimmanni borreessitanni noo akata horonsiratenni base latisa, egensiisanna hira baalunkuwinni agarrannite.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Sadaasa 4, 2016 M.D
