Addis Ababa:- Dagate kiironnino ikko miinju lopho luphi yiino deerrinni lexxitanni noo yannara Itophiyaho Baaru furcho hasiissannoti huluullo nookkita ikkase baalanti Itophiyu daga afa hasiissanno hajooti yaanni Hawaasi Yuniversite gashshootu rosu goli rosiisaanchinna sufotenna xeertote rosi dayirektoreete dayirekterchi Leggese Gudura (Dr) coyi’ri.
Rosiisaanchu Leggese Gudura (Dr) Itophiyu pireesete uurrinsha ledo bilbilunni assino hasaawinni; Itophiyu daga kiironna miinju lopho luphi yiino deerrinni lexxitanni noo tenne yannara; Baaru furcho hasiissannonke yaa heeshshote hajo ikkinnina; ledote horo hasi’rate hajo ikkitinokkita wo’manti sgobbate giddonnna gobbayidi gobbuwara heedhannori Itophiyu qansooti huwata hasiissannonsa yiino.
Soojjaati Afrikinni Itophiyu geeshshiti jawa gobba umiseta Baaru furcho hoogasenni Jibuuti furcho irki’raancho ikkite baattanno baatooshshi gobbate miinja akkimalu garinni gawajjinohanna laafisanni afamannoha ikkasi kayise; miteekkite mitto barra lophitino gobbuwa mereero kipho kalaqanturo balaxotenni Baaru furcho cufantannotanna konninnino Itophiyu eotenna fulote daddali muramannota xawisino.
Mittunna lamu barrira Baaru furcho cufantuha ikkiro xagganna nadaaje lawinorinna woloottu yanna uyitannokki laalchuwa ea hoogguro gobbate aana kalaqamanno qarrinna iillitanno gawajjo akkimale ikkase qummeessinohu Leggese (Dr); Itophiyu umise doorsha hasi’ra heeshshote hajo ikkasenni Baaru furcho hasiishshi yekkeerote shiqannoha ikkikkinni gadachote hajo ikkase Itophiyu daga seekkite huwata hasiissannonsa yiino.
Baaru furcho miinjunna dagoomittete mittoo’ma kalaqate widoonni heedhannose horo jawate yiinohu Rosiisaanchu; uyine adhate hayyo mitteenni horonsi’ratenni mittoo’ma kalaqqanno. Lifixa laalchu siiwo, halamme, dikkote mittoo’ma, millimmo, hasatto, sumimme, dhaaddote eo kalaqate, loosu kaayyo, daa’’attote millimillo kakkayisatenna gobbate giddo laalchu bikka ledate luphiima kaa’lo assitanno; konninnino, Itophiyu miinji geanno gede assitannota huwachishanno.
Konnira, baalanti Itophiyu daga tenne affe afidhu hedeweelcho baalantenni dipiloomaase kalaqa hasiissannonsata qaagiisse; uyine adhate hayyo horoonsidhino gobbuwanni rosicho soorri’ranna gutu horonsi’raanchimma aana sumuu assanno hasaawa assatenni gumulsa dandiinannita lede huwachishino.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Sadaasa 4, 2016 M.D
