Yirgaalame:– Qoqqowoho sa’u dirrara mooranna baincho assootubba gargarate amandoonni sharro jawaata ikkase Sidaamu Qoqqowi Aantaanchu pirezidaantichinna Rosu Biiro Sooreessi kalaa Bayyani Baraasihu coyi’ri.
Kalaa Bayyani tenne yiinohu tayxe kalqoomu deerrinni 20ki, gobboomu deerrinni 19ki hattono Sidaamu qoqqowi deerrinni 18ki yannara Tsere mussinnu barra “Mussinnu gutu diinankeeti; halamme sharrammo’’ yaanno adawarshinni sa’u lamalara Yirgaalamete quchumira ayirrinsi yannaraati.
Kalaa Bayyani coyi’ranni; bashsho gede moorre ka’ne gantanniwiinni coy gatanni dayno. Ikkollana, xaano assootu gatinokkihura ciigganni ha’rannonna dagate lopho woyyaabbanno gede halamme sharrama hasiissanno yiino.
Noonketi jiro boode ikkasenni daganke duushshite hudetenni fushshite jawaata daga kalaqqinota dikkitino yiinohu Aantaanchu pirezidaantichi; massagote mitiimma kaiminni gobbannita shiima jironna miinja kayinni hasiisannokki garinni hallanyootu moortanni horoonsidhanna daga seeda yannara buximatenna qarru giddonni fultukkinni tenne yanna geeshsha keeshshinoommo yaanni xawisino.
Tini lowo geeshsha mararsitanno gobbanke kaayyooti; buxima hunne albaange qaafatenni jiraameette daganna gobba kalaqate noonke kaayyo kayinni bainchu assootubbanna mooru afi’noonnita shiima jiro ciliqishe gudanna buximate giddo keeshshinoommohu kaiminni gobbankera buxima hunate gaado seeda yannara wo’naalloonniha ikkirono; gufisannori bati’rinota dimaaxino.
Mussinnu gobbate, dagatenna mittimmate diinaati yiinohu kalaa Bayyani; dagatenna gobbate agurina mooranno manchi umisira diinaho; moortannori amanyootu ba’ne kaiminni ayirrinyensano ba’e dagankenna gobbate lopho gufissanni noo yaanni huwachishino.
“Mussinnunna bainchu assooti gumullanohurano dieloho. Dirinkenni macca mannooti su’miweeltanna ayirraddu shollitanna la’noommo. Ewelo yinanni mannooti techo su’mansa kayinsannikkire ikkiteenna la’noommori duuchu no” yaanni mussinni iillishanno tiiu gawajjo shigiggi’ratenni xawisino kalaa bayyani.
Tenne yannara mussinnanna baincho assootubba sharramate amandoommo gaadi bashshoo gede moorre biilloonye calla hoonganniha ikkikkinni; moorriro seeru seejjo mine e’nannihonna, usurammanniho yiinohu Kalaa bayyani; Shorramme calla gantanniha ikkikkinni ayirrinyenna amanyoote bae moorihunna daga gawajjihu seerunni xa’mamanno yaanni qummeessino.
Mussinnu daganniha hagiirrensanna dancha halchonsa gufisanno. Konni kaiminni, sharro annu annunkuwiinni hanaffanno yaanni coyi’rino kalaa bayyani.
Noonketa kalaqamu jironna mannu wolqa garunni horoonsi’ne jiraameette daganna gobba kalaqate injo heedheennanni gobbanke duumbara gattannokki gede afi’noommota jawa elto garunni horoonsi’ne latinonna buxima ba’inoha hattono heewisamaanchonna gobbate lophora jawa qeecha fulanno qarqara assate loosa hasiissannonke yaannino guwursino.
Massanganni hee’noommo daga biilloonyu kaayyonke horoonsi’ne daganna mootimma uytinonke horora gobbaanni hagaange ayirrinyenkeno, maatenkeno hunne ba’neemmokki gede tiianke keereensino yaanniiti kalaa Bayyani tenne yannara coyi’rinohu.
Aantaanchu pirezidaantichi amadisiiseno; ‘’dagate illenna maccanni maaxamannori nookkihura dhaggenke hunne ba’neemmokki gede massagaano qoropha hasiissanno’’ yaanni duu’re huwachishino.
Sai dirira xaphoomunni 218 qummeessubba komishiine shiqqinota haa’ne buuxatenni mussinnunni huluullammoonni mannoota seerunni xa’mantannonna 96 miliyoone birra mooraminoha qolsiisatennino sa’ne 112 miliyoone ale dagatenna mootimmate jajja mooramannokkinna hafanfarannokki gede gargara dandiinoonnita Komishiine xawissinoti qaangannite.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 4, 2016 M.D
