Haammata gobbuwa baattote giddoonni noo shiilo garunni affe, baddenna latisse horonsi`ra dandiitino daafira lophanna jiroo`ma dandiitinota tajubba kultanno. Kuni halaali Itophiyaho adda ikkinoti xawoho. Itophiyu miinju lophora riqimbannikki qeechi nooha shiilote jiro, garunni afatenna latinse horote aana hosiisate noose mixo gumaame assate harinsho hanaffunkunni barru seedino. Baxxinohunni, saiha onte diro mootimma ha`nura ikkino miinja woyyeessate illacha tuggino ontu handaari giddo mittu shiilote handaraati. Ikkinohura, jiro noo qarqara badatenna xiinxallate looso loonsanni keeshshine xaa yannara shiilote loosi kaajje sufanni no.
Itophiyu noose shiilote jiro badatenna latisate assanno wo`naalshi, gobbanni e`anno shiilo gobbate giddo riqiwate hattono babbaxitino shiilo gobbara soyaatenni woxu soorro abba dandiinoonni. Gobbate nooseha shiilote jiro xiinxallite bada dandiitino babbaxitinoti uurrinshanna gobbuwa horono afira dandiitino; qoleno gobbateno woxu soorro abba dandiitinori duuchu no.
Konni mereero, “Wadaafi Itophiya” yinanniti Shiilote Loosi Hallanya uurrinsha mittete. Uurrinsha babbaxitinota shiilo latisse dikkote shiqishshanni afantanno. Uurrinsha sase qara qara ikkino loosi aana illacha tugge loossannoha ikkanna, kuni loosino, shiilo hasa, xiinxallonna shiilo fushshate loosooti. Uurrinsha shiilo fushshate aana jawa illacha tugge loosatenni handaarunni afi`nanni mashalaqqe tantane albillicho dagganno ilamara ragisiisa noonsata ammannanni.
Uurrinsha xintinohu qaru loosu Harisaanchi Kalaa Gammadi Worqu yinannisi. Kalaa Gammadi Worquhu Oromote Qoqqowira Sabbatu quchumira ilame Arsi qarqarira lophino. Itophiyu daga gede giwirinnu looso loosidhe galtino maatewiinni ilamino. Maatesino irshu loosinni kaa`lanni lophino. Shiimu hee`re giwirinnu looso seekke afinohu Kalaa Gammadi, heeshshote tunceenyinni olantote geeshshano iillishshinosi. Olantote giddo keeshshi yannara baattote noosi egenno shiilote widira roorenkanni shiqanno gede assitinosita kulanno.
Baatto uynoonniseha mitto guma batisse ero qoltannota ikkitinota seekke afinohu kalaa Gammadi, 18 diro gobbasira olantote miilla ikke owaante uyi yannara olantote saayinsenni baattote dana bade afate kaayyo xaaddinosi. “Baatto horonsi`rinosehura amate, horonsi`ra hooginohura diinaho” yinanninte gede amate akati qaaqqose kikkillasera baadhe, maaxxe wortanno; woleho saayisse uytannokkitenna heeshshosera mararro nookkita ikkasenni hattono baatto giddose noota jiro amadde horonsi`rannohura amate” yaanni baattote horo xawisino.
Mitte olanto milli yitanno yannara baatto maa labbannoro seekkite afa noonsa yiinohu Kalaa Gammadi, tenne yannara baattote loosamanna amadose afatenna xiinxallate kaayyo afi`irno. Barru hoshshosi borreessate rosichono afi`rino. Isi yaatto garinni, mitte yannara Affaarete xaadinosirichi lowo gede dhaggeefatanno gede assinosi. Yanna hashshaati; gaadu aana hee`re uwanno; tenne yannara qodhe nooti kilaashe kinchu aana ubbe kalaqqino giira waajjishshannote. Hattenne yannara jawa gede masinoha nafa ikkiro, qole buuxara umisinni kinchu aana gane giira hiitto fultannoro laino. Hattenne yannanni hanafe, barru barru loososi borressanni qarqarasi xiinxalla hanafi.
Tenne yannara bushshaame, kinnaame, caraame woy kolishsho kinna noo qarqara badatenni barru hoshshosi borreessanni sainota qaagiissinohu Kalaa gammadi, gobba gurre gundannikki shiilote jiro noota ikkase huwatino. Huwatatenni sae konne woxu widira soorrate assino wo`naalshshinni Wadaafi Shiilote Latishshi Loosi Hallayna Uurrinsha uurrise addi addi shiilo hasate, xiinxallatenna fushshate loosi aana bobbahe loososi sufanni no.
Qarqarasi afate noosi huwanyonna tunceenyi wo`nalshisi ledo ledame shiilote handaari widira bobbahanno gede assinosita kule, shiilote aana afi`rino fajjootesi duucha yannara olunni saysino qarqarira assino. Kunino, gobbate owaante aa wirro meessa kaa`litannoha ikkinota la”ate dandiinota xawisino. Konni kaiminni, mittu mittunku manchi uynoonnisi ba`latto afe halaalunna sumbetenni gobbasi owaata dandiiro umosino kaa`le gobbasino kaa`la dandaannota hasaawino.
Shiilote latishshinni onte diro kiirsiisinoha ikkanna, tenne yannara 14 addi addi shiilote dananna, 28 shiilote fajjo afi`rino. Kuri giddo, kinnate kasale qara gede kullannita ikkitinota xawise Kalaa gammadi, uurrinshasi Wadaafi Shiilote Loosi, konni albaanni gobbaydi gobbuwanni eesitannota kinnate kasale latisate calla shoole fajjo afi`rino. Shoolu fajjo giddo lamunni gumaamo ikke kasalete latishsha loosanni no. Konninnino, gobbaydi gobbuwanni eanno uduunne gatisa dandiino.
Gobbate giddo latinsanni hee`noonnihu kinnate kasale gobbaydi gobbuwanni eessinanni kasalenni lowo gede woyyaawinohanna isilaancho ikkinota kule, gobbate babbaxitino bayichubbara kinnate kasale shiilo noota huwachishino. Urrinshasi Wadaafi Itophiyu Shiilote Loosi, Oromiyaho, Beenishaangul Gumuzete, hattono lame baychonna Arbaamincete qarqarira kinnate kasale haammaciishe laashshanni noota kulino.
Kinnate kasale haammachiishe laashshanni noohu Wadaafi, sai sase agani giddo calla 67 kume meetiriike toone kinnate kasale laashsha dandiinoha ikkanna, konneno woxu widira soorriniro onte xibbenna lame miliyoone birra ikkannoho. Laalcho gobbate giddo laashshatenni kinnate kasalenni woxu soorro gatisa dandiino. Uurrinsha Kooriyahonna Baangilaadishete kinnate kasale shiqishate hasiissannota balaxote qixxaawo looso gudino. Kunino, gobbate woxu soorro eessatenni gobbate miinjira heellicho ikkannota ammanino.
Simintote laalchira ikkannohu kinnate kasale uduunne konni albaanni gobbayidinni eessinannita xawise, tenne yannara gobbate giddo laashshinanni hee`noonnita kule, uurrinshasi Wadaafi Siminto laashshitanno fafirikkara Dangootera, Mugeriranna woloottaho halashshe shiqishanni nootanna xaa geeshsha nooti uurrinsha uytanno hedo dancha ikkkitinota xawisino.
Uurrinsha kinnate kasale laashshitanni heedhe Beenshaangul Gumuzete Culqa fushshate saayte noosihonna Culqa fushshate balaxote qixxaawo jeefisinota kulinohu Kalaa Gammadi, culquno mitto gobbate jiro ikkinohura konninni hala`lado looso loosatenni tenne yannara xiinxallote loosi fajjo gude maashiine qase laalcho laashshate iillinota xawisino. Ayirradda shiilo mereero kullanniha Koppereno laashshanni nooha ikkanna Filorayt yinannita shiilono latisa dandiissanno qixxaawote loosono jeefisino.
Wadaafi Itophiyu, Shiilote looso hasatenni afi`rino shiilo giddo kullanniti wole Mayika yinannite. Tini shiilo Somaalete qoqqowira nooha ikkanna, konnirano hasiissanno xiinxallo asse wo`ma qixxaawo jeefise loosu widira eino. Taayioolini yinanni shiilo hattono gobbate dancha kuuso noota xawise, tenne laashshate xiinxallo assine jeefinse loosu widira e`noonniha ikkinota kule, Itophiyu Shiilote kuuso noosi gobba ikkanna, konni hanadaarinni kaajjado looso loosatenni gobba lophitanno gede hattono dagaseno buximatenni fultanno gede assa dandiinanni yiino.
Shiilote hasatto loosi jawa woxu fulo hasi`ranno jawa investimente ikkinota xawisinohu Kalaa gammadi, saiha onte diro shiilo hasatenni sayisino dirra giddo 40 miliyoone birra fulo assino. Handaarunni afi`nanni eonni roorenkanni shiilo noota afatenna badate assinanni loosi umisi jawaho. Korkaatuno, dagganno ilamara halaalaancho mashalaqqe sayisa hasiissanno daafiraat. Ilamano afidhino mashalaqqenni umisi wo`naalsha ledde handaara lossa dandiitannota kulino. Konnirano, Wadaafi, Itophiyu Shiilote Loosi Hallanya Maabari, Shiilote loosira jawa illacha tuge baxxinohunni Shiilo hasate, xiinxallotenna fushshate loosi aana illachishe loosanni noota coy`rino.
Shiilote latishshi akati haammata mannu wolqa hasi`rannoha ikka nafa hoogiro, Wadaafi Itophiyu Shiilote Loosi Hallanyu Maabari babbaxitino biirote owaante loosinni 30 ikkitanno loosaasinera loosu kaayyo kalaqino. Biirote loosaasinenni sae uurrinsha gobbate qarqarira noo 13 loosu baycho mitto mittonka baycho yannate geeshshanna uurrinshu loosaasine babbaxino loosi handaarinni bobbaasinoha ikkanna, qara gede ogeeyye ikkitino xiinxallaano, formaanenna oppireeterootuno no. Uurrinsha irko uytanno loosaasine lede 680 ikkitanno loosasinera kaayyo kalqatenni miinju qeechasi fulanni no.
Dagoomu qeechasino fulate widoonni babbaxxino qeechasi fulanni noohu Wadaafi uurrinsha, baxxinohunni hurbaate itisatenni haammata anga ajino dagooma irkisa dandiino. Biiro loossanno baychi Aqaaqi Qaallitti Sinu quchumi qarqarira noo dhukiweello daga ayyaanu daanno yannara sagale itisate looso loosanno. Laalcho laashshinanni baychono hattonni qooxeessu dagooma itisatenni irko assinanni. Konni sainohunni, haabbe to`ara noo minna gatamaratenni dancha looso loossanni nooha ikkanna, Jimmu Zoone Woradira shoolu manni mine gatamarate mixo amade mitto mine jeefise maatete uyno.
Albillichono konne looso kaajjishe sufannota xawisinohu Kalaa Gammadi, qooxeessaho rosu minnanna doogo loosate hattono xalala waa fushshate mixo noosita xawisino. Xaa yannara laashshinanni qarqarira noo dagoomira xalala waanna caabbicho taalo horonsidhanno gede assino. Mootimma assitanno woshshattora hattono dawaro aatenni dagoomu qeechasi fulanni noota coy`rino.
Uurrinsha albillichote shiilote looso kaajjishshe sufatenni bura shiilo dikko shiqishatenni hornya ledatenni fushshino shiilo xaaddote horonsidhannorira iillado assate mixo noosi. Tenne mixo gumaame assate hasiisanno balaxote looso loosanni noota Kalaa Gammadi xawisino. Isi yiinonte gede, baxxinohunni, shiilote handaari haammata dagate hasatto nooha ikkinohura, handaaraho illacha tunge loosa danchate. Albillichote gobba gurre gundannikki shiilote jironni horaameette ikka dandiitanno.
Shiilote handaarinni haammatu qarri xaadannoha ikkanna; mannootu ajuujansa gummaame assate xaaddannonsa jifo cincatenni sa’’a hasiissannonsa. Baxxinohunni gobbate babbaxino baycho noohu ga`labbo hoogate qarri shiilote loosira calla ikkikkinni wole loosono loosate guficho ikkinota coy`rino. Ikkollana, mitiimma xaaddukkinni loonse afi`nanni loosi dino; xaadanno qarra dhuku fajji garinni cincinanni hananfoonni looso jeefisatenna albllicho qaafisiisa hasiissannota xawisino. Mittu mittunku dagoomi keereho balaxo aatenni coye qorophotenni lo
Abrahaam Samueel
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
