Yirgaalame:- Qoqqowoho mussinna gargartanno komite uurrinse loosa hananfi kawa calla 355 mussinnunni huluullammoonni seerunni qorichishamanno gede Yoote mini gumulinota Sidaamu Qoqqowi Farcote Biiro Sooreessi Kalaa Mato Maaru coyi’ri.
Biirote sooreessi tenne coyi’rinohu tayxe dirinni Tsere mussinnu barra sa’u muli barrubbara qoqqowu deerrinni Yirgaalamete quchumira ayirrinsi yannara ikkanna; togoo bare dagate beeqqo kaajjishatenni mussinnanna baincho assoote ciiggishatenna Jireenya buuxisiisate kaayyo kalaqqannota kulino.
Kunino, mootimma gashshootunna poletiku ragaanni taashshote qaafo adhatenna xa’mamaanchimma heedhanno gede assate murchidhe loossanni noota leellishannoho yiino kalaa Mato Maaru.
Mussinnunni woxenna jajja calla ikkikkinni mannano hoonganni hee’noonni yiinohu Biirote Sooreessi; moorunni huluullammeenna qorichishantino mannooti insa calla ikkitukkinni badhensaannino haammata maatensa shettote giddo tugginore ikkansanni togoo laooshshinna assootira angansa wodhate heddanno mannooti qoropho assa noonsata huwachishino.
Qoqqowoho mussinnanna baincho assoote hunate Odiitete Biironna Tsere-mussinnu komshiine tantanne, Amaalete mini uurrinshu komite kaajjinshe hattono mussinnanna baincho assoote gargartanno komite uurrinse loonsanni hee’noonni harinsho mussinna ciiggishate lowo kaayyo kalaqqinota qummeessino.
Moorunna bainchu assooti daga yaachishatenni miinjunni ikko poletikunni ge’annokki gede assate qeechishi jawa ikkinota kalaa Mato coyi’rino.
Mooranna baincho assoote lainohunni sai dirira dagatewiinni Tesere mussinnu komishiinenna Farcote Biirora xaphoomunni 485 qummeessi shiqinoha haa’ne buuxatenni huluullammoonnire seerunni xa’mantanno gede assa dandiinoonni.
Shiqino qummeessi wolootta qoqqowubbara shiqannohunni ledo heewinsanni woyte Sidaamu qoqqowira daga mooranna baincho assoote effidhe gibbannota ikkase leellishannoho yiino.
Baxxinohunni, bushshu madaabbari moori qoqqowu giddo lowontanni mararsannonna saalfachishanno garinni gumulaminoha ikkasinni; mootimma konne assoote gargarate adhitino qaafonni sa’u sase agannara calla 131 manni seerunni xa’mantanno gede kisse fanneenna seeru seejjo mine leeltannota egensiisino.
Konnira, Itophiyu ikko woloottu Afriku gobbuwa lophitinokkireeti yinanni woyte moorunna bainchu assooti giddo nooreeti yine xawisa dandiinannire ikkansa qummeessino.
Mitte mootimma dagate loossannote yinanni woyte moorunna bainchu assootinni co’icha ikkino looso loossannoha ikkirooti yiinohu Biirote Sooreessi; konni kaiminni qoqqowu mootimma safi’ni kawa xawadimmatenni loossanno mootimma kalaqate hananfoonni loossa jawaachishshannota ikkase qummeessino.
Qoqqowoho mussinnunni huluullammoonni manni seerunni xa’mantanno gede assinanni hee’noonni kaiminni dagate soqqammanni yannara ammanamatenninna qorophotenni loosa hasiissannota qaagiissino.
Xaa yannara qoqqowoho mussinnanna baincho assoote effi’re giwate ragaanni dagate beeqqo lexxitanni dagginota, moorannohu waajjanna qoropha hanafinota hattono mannu mussinna gargartanno uurrinshuwa aana ammano galtinonsata leellishshanno harinsho noota buuxisino.
Amadisiiseno, mooranna baincho assoote gargarate harinshora dagate beeqqo roorenkanni kaajjite sufa hasiissannota Biirote sooreessi lede sokkasi saysino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
