Addis Ababa:- Itophiyu Baaru furcho afi’rate hajo doorshu nookkita ikkasenni Baaru wolqa tantannummo yannara hasattonke Baaru furcho ikkitinota huwata hasiissanno yiino; Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr).
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) 6ki Dagate riqiwamaano amaale mini 3ki diri loosu yanna 4ki uurrinshu songora leelle amaalete mini miillanni ka’ino xa’mubbara xawishshanna dawaro qoli yannara xawisino garinni; techo sajjuu diri albaanni Itophiyu lame Baaru furcho noosenkanni. Hattenne yannara kayinni 47 miliyoone meddi yitino dagate kiiro noosenkanni.
Itophiyu hattenne yannara 10-13 biliyoone Doolaare sa’inokkiti gobbanniti xaphooma laalchimmate bikki noosenkanni yiinohu Xaphoomu ministirchi; sajjoo dirra gedensaanni kayini Eertiru ledo kalaqantino gaancenni Asebi furcho hoogge Jibuuti widoonni noo furcho calla horoonsidhannota ikkitino yiino.
Xaa yannara Jibuuti widoonni noota Baaru furcho calla daddalu seeri garinni horoonsi’neemmore ikkankenni wole Baaru furchono ledotenni afi’ne horoonsi’rate kayinsoommo xa’mora illacha tuga hoogatenni lawashshi assine la’’a hoongiro dancha ikkannota huwachishino.
Sa’u lemoo dirrara Itophiyunniti gobbaydira sonkanninna gobbate giddora eessinanni laalchi dikko lemoo eronni lexxitino; dagate kiirono 120 miliyoone aleenni iillitino. Miinjinkeno 13 biliyoonenni 160 biliyoone saino.
Duumu Baari hasiisannonke yitannokkiri kalqete gobbuwa dino yiinohu Xaphoomu ministirchi; ninke Baaru wolqa tantannummo yannara hasattonke Baaru furcho ikkitinota huwata hasiissanno yiino.
Xaa yannara kayinni hala’lado daga noose gobba Baaru furcho afi’rate qoosso doorshu nookki hajooti; konnira, Baaru furcho hajo daddalu seeri hajo assine la’’a hasiissannota xawisino.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; Baaru furcho afi’nummoro baalinkeraati; Duumu Baari furcho lowontanni hasiissannonketa tini hajo dawaro afidhanno gede qansootu calla ikkitukkinni woloottu gobbuwa roduuwinkeno hedonke irkisatenni kaa’litankera hasiisanno.
Tini hajo keeru doogonni gumulantanno gedeeti hasaambo yinoommohu; hedo qachu gobbuwara ola kaysate hendoonnihu gede assine dudumbannihu gara dikkino; Duumu Baari furcho heedheennanke gutunni loosi’ne horaameeyye ikkatenna lophate mixo ikkase xawisino.
‘’Duumu Baari furcho lainohunni kayinsoommo xa’monni saalfanteemmore dikkinoommo; korkaatuno, ga’ara oosonkera worre sa’neemmo dhagge ikkitinohuranna konne assa hoogankenni dhagge xa’mitannonkere ikka hoogateeti’’ yaanniiti lede coyi’rinohu.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 6, 2016 M.D
