Seyoo mitte yannanni calla iillinannita dikkitino; boode yanna, hakkiinnino sa’e seeda yanna adhitara dandiitanno. Mitte hinge hananfoonnire agurrikkinni hexxo murrikkinni sharramme iillinanni doogooti seyoo. Hananfoonnirichi gumulamanni noo harinsho la’nanni sufisiinsanni assooteeti; seyoo.
Duucha handaara afidhinoti seyoo giddoseenni amaddino fojono hattonni duuchu handaari wo’naalshanna hixamanyine loosa xa’mitanno.
Seyoote iillino manchi mitte yannanni hasi’rino darganna deerrira iillinoho yaa halaalu gobbaanni ikkannonke.
Techoohu seyoote gafi wosinchinke yaattono tenne hedo kaajjishshannote. Wosinchinke Mesfin Molla (Dr) yaamamanno. Ilamasinna lophosi Hosainu quchumiraati. Quchumaho ilamo ikkinnina hala’ladunni baatto loosidhe galtino maatewiinniiti afaminohu.
Maatesira ilamuraanchoho. Dirisi rosoho iilli yannarano 1ki- 12ki kifile geeshsha hakkiichonni ilamino quchumira harunsino.
Hiittenneno baadiyyete qooxeessi oosonte gede anjesinni hanafe maatesi gibrinnu loosinni kaa’lanni saino. Maatesi heedhanno quchuminni 4 kiilomeetire geeshsha xeerti’re afamanno gatensa loosidhanno yannara, isino leddonsa millise loosanno. Baatto qottisanno, hawuuranno, hancaaranno, wixu gedensaanni shuqunanno.
Laalchu iilla geeshsha ayiddisinni ledo ikke gate towaatanno. Laalcho gamba assini gedensaanni noo harinsho baalanta beeqqino.
Qooxeessaho loosidhe galtino daga guurate 11 saatenni kayisse barrihunni 5 saate geeshsha baatto loosi’ra rosantinote yaanno. Tenne yannara isino annisinna woloottu roduuwisi ledo goxicho agure ledonsa ha’ranni kaa’lannonsa. Isi yaanno garinni 11 dirisinni baatto loonsanni gara mucci asse afino. 11 diri’yanni loosi’re galoomoho yaanno. Konne assannohu kayinni rosu saatesi gobbaanniiti. Baxxinohunni ile annisi rosisinnino bilchaata ikkanno gede seekke harunsannosita coyi’ranno.
Hatti yanna xaa yanna gede yannitte hayyonni irkisantinota dikkitino. Maateno ikkituro uddano, dafitaranna biirete gobbaanni wolere dishiqishshanno. Kayinnilla, mini giddonna gatu loosinni kaa’lannonsa loossa gobbaanni rosu minira yanna adhinikkinni ha’ne hingannita hasidhanno. Rosu yanna soodo ikkituro shoo’mu iilliro intanni; iilla hoogiro kayinni higatto woyte itattona yineenna agurre ha’ne ronse hingannitenkanni.
Hattenne duucha ikkito giddoonni sa”anni kayinni rosu yannasi garunni agadhannota coyi’ranno.
Tenne duucha sae Mesfin Molla (Dr); umi digiresi Addis Ababu Yuniversitenni rosu gashshooti golinni harunse maassamino.
Maassami gedensaannino Sooro woradira Gimbichu quchumi 2ki dirimi rosi mine aanticha rosu mini murricha ikke barru barrunkunni 32 kiilomeetire doogo hodhanni 3 dirrara owaatino.
Sase dirra owaante gedensaannino layinki digiresi rosate kaayyo uyneennasi Dillu Yuniversitera rosi gedensaanni hakkiichonni qaxarami.
Boode yannara loosi gedensaannino, hakkiichonni rosu goli massagaancho assine sommisi yannara ninkera gedensoonni daye hiitto massagannonke yaannohunni gaammoonnisi basera hettisantino bissa noota qaaganno.
Seeda yanna adhikkinni 3ki digiresino Wodiidi Afrikira afantanno Yuniversitera rosu gashshooti handaarinni harunse maassama dandiino.
Mesfin Molla (Dr) Dillu Yuniversitera qaxarame loosa hanafinkunni 18 dirra kiirsiisinoha ikkanna; umikki yannara rosiisaanchimmate baatooshshinni heeshshosi massagate lowontanni shettote giddo uwinota kulanno.
Konni kaiminni, ledotenni eo afi’rate hasattosi luphiima ikkitinohura;mitticho shiqannosi jaala amaa’lanno. Jaalisino loosisira qoteho hiikko gari looso loosiro woxe afi’ra dandaanoro kulinosita dihawanno.
Hattenne yannara deerru deerrunkunni afantannoti mootimmate loosu minna haaru diri daanno woyte loosoho hasiisanno uduunne shiqinshanninsa gede ga’rafo fushshitannota harunse isino ga’rafote heewisamanni loosu uduunne shiqishate hede daddalu fajjo fushshi’ri.
Balaxeno loosanno qooxeessira yaano Gedeote zoonera fultanno ga’rafo harunsanni heewisama hanafirono, qeela dandaa hoogasinni hexxo dimurino; wolewa hare heewisamate hasatto galtusi.
Manchi beetti heeshshosi woyyeessate assannokki sharro dinona isino Dillu qooxeessira ga’rafo qeelate heewisame sa”a hoogirono; albihu Wodiidi qoqqowira afantanno zoonnanna woraddara haranni ga’rafo harunsanna heewisama hanafi.
Konne assannohu kayinni rosu loosisira qoteho ikkanna; loosisi gawajjamannokki garinni diru goofimarchinni Maaja aganinni hanafe Arfaasu agani geeshsha ikkinota kulanno.
Tenne yannarano loosisi ledo hara dandaannoha ga’rafote heewisamano mootimmate loosu minnara woraqata, biirenna labbinore goofannoha loosu uduunne shiqishanno.
Dillu quchumira fultanno ga’rafo mitte higeno qeelate didandoommo yaannohu seyoote wosinchinke; kayinnilla Wodiidi qoqqowira haammata woraddara heewisamanni 150 ale ga’rafo qeela dandiinota coyi’ranno.Konni loosinni afi’ranno eono lexxitanni hadhu. Heeshshosino garunni massaga dandii.
Yuniversitete qaxarame loosannohu rosu handaari loosisinni rosiisanna rosu goli massagaancho calla ikkikkinni baxxinohunni rosiisaanote, rosu murrootinna supervayzerootu dhukanna egenno bowirsatenna handaarunni leeltanno foonqe tirate ragaannino babbaxxitino xiinxallo assino.
Xaphoomunni 11 xiinxallote guma shiqishinoha ikkanna; Rosu ministere geeshsha shiqinsheenna dancha lawishshasinna handaarunni qarrubba tirate dandiisiissanno xiinxallo ikkase ammanneenna afanshano afi’rino.
Sa’u muli yanna kawa loosu aana hosiinsanni hee’noonniha haaro rosu bude qixxeessini yannarano gobboomu rosonna rosaanote guma woyyeessate dandiinanni hayyonna injoo lainohunni xiinxallote guma shiqishatenni qeechasi fulino.
“Rosu latishshaho noosi horo” yaannohunni assino xiinxallonna shiqishino borrono adhamooshshe afidheenna Yuniversituwate hala’ladunni nabbawamate geeshsha iillitinote.
Gobba’ya baatooshshiweelo rosiissinoe yaannohu Mesfin Molla (Dr); gobba’yara rosu handaari woyyaawanno gede agarrannie qeecha baala fulate qixxaawoommoho yaanno.
Qaxaramummo yannara minu heerannoe yee hede diegennoommo; yaannohu seyoote wosinchinke; damoozunni safote hasatto’ya wonshi’ra dandaa hooga’yanni hanafoommohu daddalu loosinni afiroommo eonni Dillaho G+2 fooqe, Hawaasanna Addis Ababahono baycho hidhe gallanni minna ijaarsiisatenni kiraho aanno.
Ga’rafo fultanno woyte harunsanni heewisame qeeli gedensaanni loosu minnara loosu uduunne Addis Ababunni basete geeshsha shiqishshanno mannoota qaxaratenni hattono base basente kiraho ijaarranni minnasi base gashshitannonna massagganno gede qansoota qaxaratenni loosu kaayyo horaameeyye assinonsa.Daddalu loosinni afi’ranno eonnino diru giddo 200 kumi ale mootimmate giwire baatannota coyi’ranno.
Albillichono Riil isteetete deerrinni minna ijaaranni gallanni mine hasidhannorira hala’ladunni qixxeessatenna haammatu qansootirano loosu kaayyo kalaqate ajuuja amade millisanni afamanno.
Aantanno shoole dirra giddono rosu latishshinna woyyaambe handaarinni babbaxxitinonna qarrubba tirtanno xiinxallo assatenni wo’ma pirofeeserimmate ba’latto afi’ratenna loosanno qooxeessirano babbaxxitino rosi minnara rosaanote gumi woyyaawanno garinni sufino garinni irkisate hasatto noosi.
Sufino wo’naalsha assiniro hiittenne seyoorano iilla dandiinanni yaannohu wosinchinke; manchi beetti mittichu loosinni calla huxxame ofollikkinni yannasi, woxesi, egennosinna ogimmasi garunni horoonsi’re duuchu handaari loossa loosa dandiiro seyoote iillatenni gufisannosirichi nookkita lede amaalanno.
Ninkeno, wosinchinke rosunni ikko daddalu handaarinni seyoote iillatennino sae gobbasira fulanni noo qeechasinna loosu kakkaooshshesi jawaachinshanni; albillicho mixosino toltasira halchineemmo. Keerunni.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
