Sidaamu Qoqqowi Saayinsete muuziyeemera qixxeessinoonni reqecco battalara beeqqaancho ikkansanni jawu hagiirri macciishaminonsata battalate turizimete jiro haadhe shiqqe egensiissanni keeshshitu ogeeyye xawissino.
Sidaamu Qoqqowi Woga, Turizimenna Ispooretet Biirora Ogeette ikkitinoti Qiddist Ambaye Itophiyu Piresete uurrinshara xawissinonte gede; Sidaamu qoqqowi haammata budu, dhagge, woga, hornya hattono kalaqamunna mannu loosino jiro noowa ikkinota xawisse, qoqqowu gede tenne jawa reqecco aana turizimennita jiro egensiisate kaayyo afi`ransara wodaninni hagiirraamma ikkitinota xawissino.
Sidaamu Qoqqowi haammata turizimete jiro noo qoqqowooti yitinoti Qiddist Ambayeti; Hawaasi Quchumi Addis Ababu quchuminni 273 km xeertinyira afamanno; quchumaho gobbate deerrinni deerrase agadhitino Hoteellanna rizoortuwa hanqafino quchuma ikkinota kulte, baalunku dayee jawa ikkinoha Sidaama daa’’ata noosi yite coydhino.
Sidaamu qoqqowira qara quchumi Hawaasa ikkinota qaagiissitinoti; gaangaawaho, Hawaasi garbi qarqarira haaruuddu biiffanno yowolonni daa’’antanni hagiirraame yanna saayisa dandiinannita huwachishino.
Sidaamu Qoqqowi tenne reqeccora haammata turizimete jirosi haa`re shiqinota xawisse Qiddist, Hawaasi quchuma, Hawaasi garba, Wondoggannatete iibballicho, Wondoggannate kolleejje dubbo, albiha Hailesillaase mine, Wondoggannatete riizoorte, qarqaraho noota laalonna gumma daa’’ataanote shiqishshino.
Yirgaalamete quchumma, Araggaashshi Hoteelenna looje, loojete giddo noo budu sheekku minna, qarqaraho noota haanja elto, gatinni xinqine buna ganfanni garano reqeccote shiqinshoonnita Qiddist xawissino.
Aabbo wonsho yinanni affini budu baycho, geerru woy cimeeyye baatooshshiweello uytanno farcote amuraate, qarqaru dubbunni diwamino gara, hakko baycho halaale maaxa dandiinannikkita, halaalunna araaru callu noota beeqqaanote huwachishshanni keeshshitinota hasaabbino.
Hakkiinni suffe, Loggitu fooncho, Bon`oorunna Galaana yinanni lagga dagge xaaddanno baychoo. Cea, saada Lokka Abbaayyu Gobboomu Paarkenna giddo noota sadanna cea baala reqeccote aana dijitaaletenni egensiinsanni hee`noonnita ogeette kultino.
Wolu Kalqete dona assine borreessinoonniha Fichee Cambalaallate budenna amuraateno daa’’ataanote egensiisate looso loonsoonni; qeexaalu amuraatenna qeexaala kandanni garanna kiiro shiqishate loosono loonsoonni.
Qiddisit ledde, tenne reqecco qixxaawa qoleno Sidaamuno jawa ikkitino reqecco aana beeqqaano ikkanna, Sidaamu noosi jiro gobbatenna kalqete leellishate kaayyo afi`ra Sidaama alba Itophiyu daga afinowiinni roorsite affanno gede jawa qeecha godo`litino reqecco ikkitinota huwachishshino.
Togoo reqecco dirunni mitte higge qixxaabbannota kultinoti Qiddist, dandiiniha ikkiro dirunni lame hinge qoleno qoqqowubbateno jajjabba ikkitino reqecco qixxaabbanno gede mootimma assituro shiima baycho Jawa ikkiinoha Itophiya daa’’ata dandiinannita coyidhino.
Gobboomu deerrinni qixxaabbinoti turizimete reqecco turizimete handaara egensiisate widoonni gummaamo assitinota ikkaseno Turizimete Ministeere egensiisino. Reqecco, 154 kumi ali gobba giddonna gobbaayidi turistooti daa’’attino.
Wocawaaru 29 kaayise Birra 28 2016 M.D geeshsha saayinsete muuzieemera harinsanni keeshshinoonni gobboomunniti turizimenna hospitaalitete reqecco cufate pirogiraame harinsoonni.
Cufate amuraatira Turizimete Ministeere Deetichi Kalaa Sileshii Girmihu, reqecco turizimete handaara lossate kaayyo kalaqqinota ikkitinota xawisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Birra 29, 2016 M.D
