“Amaalama” yaanno qaale hedeemmo woyite amaalammannihu maano ikko maa sumuu assate widoogge warxanno malaateeti. Konni giddo “Affini” yaanno balchoomi albisaho. “Affini” yaatto Sidaamu dagara baca qarra tiranno ha’nura budeeti. Hedote babbadamooshshe,gibbonna giwansho budunninna seerunni ofolline turbine ku’u ko’onniwa coye Affinotenni warxeenna tidhamikkinni gatannori nookkita ani naqaashete.
Duuchanti Itophiyu daga afuu babbaxxo ikkinniina qarra tirate,gibbo araarsatenna hedo taashshate uminsa uminsa budinna balchoomi noonsareeti. Roorenkanni baadiyyete. Duuchante dagawiinni togoo bude beeqqine mitto assitanno gobboomitte hajubba aana hasaawa duuchunku qarranna hedote babbadamooshshe tire gobba sufisate doorshu nookki doogooti. Konniraati gobboomu amaalamme yaannoha qaageemmo woyte araarunna gutu sumiimme qaagantannoehu. Araaru kayinni gobbate keerira badhete miqichooti.
Ninke Itophiyu daga addi addi afoo,amma’no,budenna balchooma afi’noommo dagaati. Annuwinke “hay” yaannanke araarammanni,so’noommowa taashshinanni baxillenkenna mittimmanke agarre hee’noommo dagaati. Xoxxorraamu ayimmankenna mayimmanke kaajjite heedhanno,kalaqaancho waajjineemmonna wosinna “dayooe bushshu” yine adhineemmo dagaati.
Itophiyu daga duucha daga hanqaffe mittimma seeda yannara keeshshiturono, duuchuri injeenna calla dikkino. Poletiku,dagittetenna hee’nanni heeshsho mereero kipho hiittenne gobbarano noolla. Kipho nookkiha techora iillitino gobbuwa noo yaa didandiinanni. Kipho tenne baca daganna dagooma amaddino gobba giddo nafa agurrena mitte daga calla noo gobbuwarano kalaqantanno. Konne kaajjishanni Sidaamu kiphantino minaamanna minaanna araarsanno woyte “Ki’ne agurrena baccichu baccichunni ledo kiphamanno” yaanno. Ee kipho kalaqamunni noote. Kayinnilla kiphote koma godowaho amaxxine koma ilamate ragisiisantenni hasaawunni amaalamme tira busullete. Xa mootimma “Gobboomu Amaalammete komishiine” yaannohunni uurrissino komishiine togoore tirate qara doogo labbannoe. Konne gummaamo assate kayinni duuchunku beeqqanna komishiinete hanafo gafa gantanno gede qeechanke fula agarantannonke..
Xa Iophophiyu keere hasidhanno. Korkaatuno miicammese sissanno qansichi hundi gede dino. Miicammese sissannonna gobbasi baxanno qansicha,hayyoole,full ahaancho,amma’notenna gobbate geerra kalaqate gutunni amaalama tenne ilama yawooti. Togoo ilamano noose gobbaati. Itophiyu ilte hedo qorxitinonna umonsa baxxanno bissanni ilaweello labbino;kayinni ila noose;rosinohuno hattonni. Techono ikkiro tini bissa gobbate keerira,gutamatenna rodiimmate malanna fala noonsa.
Mootimma gobbansa baxxannore,amma’note massagaano,budu geerra,meyaa labbaaha,wedella geerra, rosinohanna rosinokkiha bisu xe’ne noosihanna guuta gamba assite gobba sissate ikkitanno hedo burqissara “Amaalammete komishiine” yite sontinoti techo kuneeti woxaratto assitanni afantanno. Miteekke keeru booraambenni dadda’litanno bissanna keeru diriiriro hunaanote fojo reqeccaabbanno daafira tenne komishiine loosi gafa ganannokki gede halchitannorinna loossannori dihooggino. Kayinnilla tini Itophiyunna dagganno ilama woxarattootina sumuu assitanno hedora gutunni amaalamate badhe higa dihasiissanno.
Gamba yine malloonniwa keeru no;Seemma diriirsinoonniwa keeru no. kayinnilla keeru gambooshshenne Seemma kade harannohu hakku Sheexaanehonna sheexaanu soqqamaanchooti.
Itophiyu baca daganna dagooma hanqafase elto ikkinniina qarra dikkino. Badooshshu biinfillenke ikka hasiissanna daganna dagooma gaa’litinori hembeeltannase gobba hornyuwase hoshooshantanni daggino. Babbadamooshshu giddo baca hasatto no. Mito mito kayisa hasiissuro; dannunna ayimmate xa’mo dawaro qollonke yitanno hedo no. sai gashshootinni miicammoommo yitannorino bacaho. Wole widoonni bayiriidi seeri woyyaawanno gedeno hedo ka’anna la’nanni. Wole widoonni kayinni xa noohu bayiriidi seeri kisamoonke yitannorino dihooggino. Togoo hasatto gobba qarru handuluullicho aana tugganni afantanno.
Mitte hajo aana ka’anno addi addi hasattuwa araarsa dandiinannihu kayinni hasaawatenninna hedote roorrimmanni ikkinniina urdetenni ikkara dihasiisanno. Urdetenni ammanchiinshara assinanni sharro yannate geeshshiralla ikkinniina sufote mala diabbitanno. Togo yeemmo woyite ka’anni afantanno xa’muwa baala sodhinote yaa dikkino.
Qarru korenna labbeemme hedote badooshshe kaima assine urde kayisanna wolqatenni qeelaancho ikkinannita afa hoogate.
Amaalammiro qarra tirrannita Itophiyu dagara kula madhaadhinohura lassate. “Amaa’linohu woraamo gorreenna amaa’linokkihu Adde gorrino” yaanno maammaashshu. Adde qalte batidhannote. Amaalamoommero qdde agure woraamo gorrannonkanni yaateeti. Amaalama hoogatenni Itophiyu bacare hoogino. Urde ka’ino;urdete ka’a miinjanna lubbo xoqoltino. Miinjunna lubbo xoqolanturo Itophiyu sufate tii’I xa’mote giddo uwanno. Konniraati gutunni amaalama gobbate sufino keerira wowete yinannihu..
Konnira duuchunkuwa hedhanno xa’muwa keeru doogonni shiqishatenni hajote aana yekkeeramanna hedote roorrimmanni qeelatenni woy qeelamatenni busullete doogonni sa’’a hasiissanno. Konni garinni mootimma amandoommo dirira gobboomu amaalammete bare qixxeessate aana afantanno. Tini hedeweelcho madde madde amadde uminsa hedo warxitanno Itophiyu qansoota shiqqi yite hasaabbanno gede gutu gobbansara gutu mala hassanno gede kaa’litanno.
Babbadamooshshenke qaccera qola dandiineemmohunna gobbankeranna dagankera tolannore assa dandiineemmohu hedote roorrimmanni ikki eega; gobboomitte amaalamme bare gutu keerira wowete. Konni daafira sumuu assitanno hedo burqisatenni duuchunku qansichimmate yawo fula agarantannonke.
Yaareed geetaachew
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
