Sase giira mine wodhanke calla ikkikkinni rainoha itate halchanke agurranna hiitteenni garunni raisi’ne inteemmoro nafa bande anfoommokkiha lawanno!
Sase giira yuummori giddo mitte haqqetenni woy kasaletenni giidhineemmote. Layinkiti xawisi’neemmo caabbichi/elektirike ikkitanna sayikkitinna jawaata kayinni mine minenke worre hayilaandetenni safarranni daddalleemmo nadaajeeti (beenzine/ laambu, ……).
Xaa yannara Itophiyaho shoolunku ragira (soojjaato, galchima, aliyyenna wodiidoonni) marriro, baxxinohunni baadeeyyete quchummara, reqecci yinohunni kayinni Sidaami giddo minnate waalchira laastikete koddi (hayilaandete) (giddose booreewino waa amaddinota labbannota-beenzine nooseta) suntoonnita/ dirroonnita la”a rosantanni daggino.
Mito mitowa kayinni barmeellenna unuuna afi’rinoha du’namaanote safaraancho minu minu kiiro dihoonganni. Bancainohunni, tenne beenzine hayilaandetenni safare doyisse hirannohuno doogimaroho dihoogino.
Techora aannonke horolla la’nummo ikkinnina kuni seerimalu nadaajete daddali kayinni mittu manchi aanano ikko dagoomitte hattono gaboomu heeshshonna miinju aana abbanno qarranna gawajjo hamboonniha lawanno.
Shiimunni lawishsha kayisummoro, niri diro Sidaamu qoqqowira Soojjaati Sidaami Zoone giddo Daayye quchumi 01 olliira beenzinete daddalinni kainohunni mine noo beenzine kasalete giirara lawaabbeenna ka’ino giiranni soodihunni shoole saate ikkanno hedora gashshaanninna lame lubbonni nooti gashshaamasi mitteenni lubbamansa qaanganni halaaleeti.
Hattonni ‘’malawu noo diishshora farroho maccu noona’’ yinnanninte gede mitto looso loonseemmo yannara loosunniwiinni afi’neemmo horo calla ikkitukkinni hoodesi dagganno gawajjona hala’ladu qooxeessiranna dagate aanno horono balanxe hegersa hasiissannonke.
Kayiisa gattinokkiha wonanni kayisoommona seerimale nadaajete daddalo lainohunni, baxxinohunni kayinni beenzinete daddali widoonni hajo la’annonsa bissa maricholla loossanni no? yitannoti qolantukkinni keeshshitino xa’mo labbannoe.
Eewana looso kalanqenna jawaante hattono mimmitunniwiinni rosicho adhinanni loosa mootimmate widoonnino ikko dagate widoonni naandannita ikkiturono beenzine wiliilchu kiiro diratennino sa’ne hayilaandetenninna babbaxxitino safaraanonni mine minenko kuusi’ne seerimale doogonni hidhine hirrannita mootima diaffinote yinummoro kaphisiissannoe. Affuna kuni seerimalu hattono hedeweelchu qarrira iillisha dandaannohu daddalu loosi kageeshsha hala’le kawa higi yinanniwiinni sa’’a geeshsha mayira sammi yituyya? yitannoti ‘’miteekke amadisiisante duucha yannara ka’anno xa’mo ikkitanno.
Ane gede ikkiro konni seerimalu dadali hala’lara umihunni kora ikkinohu hajo la’’annonsari mootimmate bissa deamme labbannoe; korkaatuno lawishshaho tini beenzine hayilaandubbatenninna babbaxxitino gariweelo doogganinna uduunninni xorshantenni fultanni noohu Sawudi Arebiyunni dikkino; konnenni gobbanke giddo nadaaje beenkanni uurrinshubawiinniiti. Kuri uurrinshubba mootimmate daddalu seeri giddo noohanna seerunni galtannoha/massagantannoha ikkituro mootimma tenne seerimale hiranna hiramate harinsho qorqora hiikkite hooggu? Dandoote anje noonsahuraatinso nadaaje beekkanno uurrinshubba/ maaddeyootu uminsa umonsa gashshate seeri noonshuraati…? Noonsaha ikkiro dagate faajje assa hasiissanno.
Wole widoonni nadaajete waagi lexxara gobbayidi korkaata lawishshaho doolaarete waagi ledanna woloota giwire lawinore qara korkaatubba assine kayinseemmoha ikkirono konni seerimale nadaajete daddali widoonni daannoha hodhishshu widiidi heeshsho mitiimma (shiimunni ku’u ko’iiwiinni hiranninna hidhanni tareessanna) hodhishshu baatooshshi batire lexxanni harasi xiinxalline tira hasiissanno hajooti.
Konni daafira kuni seerimalu nadaajete daddali babbaxxitinota dagoomittenna woloota mitiimmubba abbanna faajjete la’nummona gargadhate widoonni ayi, maricho assa hasiissannosiyya yitannota kayinsummoro; ‘’mitturichiha qarrasi bande afa 50% tiro afi’rate gedeeti’’; baadeeyyetenno ikko quchumaho heedhanno teessaano kuni seerimalu nadaajete daddali abbanno gawajjo badde hegersatenni iffi’ratenninna mootimmate qotira uurratenni halante gargadha hasiissannonsa.
Jeefoteno, deerru deerrunkunni noori hajo la’annonsari mootimmate bissa; yaano, olluunni kayisse loossannori ‘’may qarrie’’ yaa agurte tenne hajo gargadhate babbaxxitinota qarooyyite hayyubba kalaqqenna qixxeessite alinni eeli (dagate) geeshsha halante looosatenni dagate keeraanchimmanna horaameessimma agaratennino sainohunni seeru ayirrinyi seyoono buuxisiisa hasiissannonsa.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
