Itophiyu giddo sa’u 60 nna 70 dirrara base basente raga raganko babbaxxitino qodhote sharro noonkanni. Kuni kayinni duucha doogganni jifo abbino. Roduu rodoosi shiino; miinjasi daafino; giirino; kunino komanna busha illacha kalaqino.
Shiqantenni xixxiiwama halashshino. Busha odeessiiso ilamate aana wixino. Tini harinsho gobbankera konni albaannino ikko xaano dihoroonsitino. Konni daafira xeissannota ikkitukkinni leddannota keeru doogo hasi’ranna horonsi’ra ga’ara yinannikki hajo ikka noose.
Qodhote sharro addinta daafursitannote. Yanna huntannote, dhukanna miinja guddannote. Manchi beetti lubbo hawaqqannotenna daga tootayyaabbano gede assitanna illenkenni la’noommote. Techo la’nanni hee’noommo. Ikkinohurano ayee garinnino ayee dhukirano doorsha ikka dihasiissannose. Ayee hexxo wonshi’rateno seekkinota di’ikkitino.
Kalqete kalaqantanno kiphonna gibbora jeefose amaalammenna araaraho. Gobbankera leellannohuno togoo rosichootilla. Mannu lubbo ba’uro miinju daafamironna daga horrantenna tootayyaabbe hattono gobbate ikkonoome laanshaabbu gedensoonni qarra amaalammetenni tirrranni. Konneno sa’u lame sase dirrara Tigrayete qoqqowi giddo Hiwahat ledo leellitino kiphonni la’noommo.
Sumimme hoonge mayira kalaqantu yine xa’ma didandiinanni; manchi beettiti hala’lado hasatto geeshsha ‘’baxxitinota gashshootu halcho harisate, qoossonna wolapho buuxisiisate, hallanyanna gaamote hasatto seekkirate, xa noo gashshoote giwate —‘’ yitannotenni kipho heedhanno. Tenne hasatto seekkate kayinni umo assine hendannihu dubbo ea, qodhote sharro harisate. Kuni babbaxxitino yannubbara gobbanke giddo la’noommoho. Tenne doogonni ka’anno kiphonni afi’nanniri heeriha ikkiro daafamme callate. Xaano gobbankera mite mite basera leellannohuno xa’mo qodhote sharronni qolsiisirate wo’naalshi sainohunni rosicho adhinoonnikkihonna xe’nete aana tugannohu. Kunino baraarsannoha ikkikkinni dhaggete xa’mamaancho assannoho.
Ayee hi’naanchimma busultino doogonni xawisa hasiissanno. Demokraasete amanyooti latannohuno reyootenni, shaatenni gurchotenni uurrine ikkikkinni keeraancho doogonni sharramatenniiti. Daara hasi’noonni gumi yanna adhara dandaanno; gumisi kayinni woyyaawinoha ikkasira dihuluullisanno. Olunni dayino keeri, lophitino gobbano dino. Konni daafira ayeerichirano aleenninna baxxino illachinni keere balaxisiisa hasiissanno.
Keeru baatooshshi jawaho, horosino akkimalete. Ikkinohurano poletiku harunsaanono ikkito qodhote sharro doorsha assidhe fultanno gaamo xa’mote dawaro afidhanno doogo qodhote sharronni ikkikkinni keeraancho doogonni ikkasi hegersa hasiissanno.
Xaa yannara mootimma keereho anga uyte waalcho fante afantanno. Sa’u yannarano keereho qixxaabbinota ikkase babbaxxitino barera xawissino. ‘’Shinqe hasaambo, amaalammo, qarra barcumaho ofolline tirro’’ yitanni marro marro qolte woshshatto shiqishshino. Xaano keeru waalchi fano ikkinota marro xawissino. Ikkinohurano ayee baserano ola irkidhe dubbo e’ino heewisamaano keerunniwa higge furga’e tenne kaayyo horonsi’ra noonsa. Ayee sharrorano jeefose gobbanna daga ikkase xawoho.
Gobbatenna dagate daafira hixammanye sharramannohu kayinni gobbanna daga jifanno loosinni, gobbate latishshi aana (illete uwanno burdichi woy carrichi gede) asuncho ikkanno assootinni umosi ruxxi assa hasiissannosi. Keeru doorsha balaxisiisa hasiissannosi. Tenne assa hoogiro kayinni sharrosi hallanya halcho wonshirate mixi`nota ikkatenninna umisi’rano ikko dagatenna gobbate aana bunshete guma abbatenni disa’anno.
Itophiyu mootimma keere latisatenna buuxisiisate assitanni noo dooggara hoodete hattonni xaa yannara babbaxxitino baseranna barera keeru xaadooshshi faashonna waalchi hala’le fa’name leellanno. Lawishshu gedera tenne yannara Sidaamu qoqqowu mootimma, Hawaasi quchumi giddo, baalante Itophiyu qoqqowubba ama’note uurrinshubbanna massagaano riqiwaanonna hajo la’annonsa bissa assitanni nooti keeru amaalamme bare Itophiyu dagara calla ikkitukkinni Afrikahono ikko kalqete dagara dancha lawishsha ikka dandiitanno.
Tini bareno gobbatenna dagate keere latisanna buuxisiisa albisa hajo assidhe ‘’amme hanni mitteenni gamba yine keerinke daafira macca into/ hasaambo/ amaalammo; keeru ba’neno ikkito hala’linyi/ latishshi ninke mininni (daganke giddonni) fafinohanna xeertirannoha ikkinokki daafira —)’’ yitanni woshshattote sokka sayisatenni tenne lamala giddo assitini songo xaa ilamara calla ikkikkinni daggannoterano dancha keeru rosicho ragisiissannote.
Ikkinohurano xa’mo baalate qawwe suxxine fula hiikkano di’’iillishshanno. Tenne yannara, baxxinohunni kayinni Itophiyu gede lophote gatagata yitanni looso tirrohu haammatinonna latishshu gooriissinose gobbaranna dagara hasiisannose coyi keerenna keere callaho.
Keeraancho doogonni hasaawunniwa, amaalammenniwa shiqqi yaa meessirano, gobbateno ikko dagate hasiissannota ikkitino daafira wo’ma latishshanna lopho abba dandiinannihuno mimmitu ledo keeraancho doogonni amadamme loosatenni jiroo’mate widira soorramatenniiti. Keerunnihu baatooshshisi jawa gumisino commado ikkino daafiraati keere balaxisiinse keere hasi’no yinannihu. Keerunni!
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
