Ayirraddu Bakkalcho gaazeexi nabbawaano hawalle Bakkalcho Gaazeexi shoolki diri guutinonna 5ki diri hanafote ayyaannira keerunni iillishi’ne yaanni; techo xawado hedo’yanni Sidaamu dagata baaliiqa ayimmanna xawishsha ikkitinori giddo mitto ikkinoha Bakkalcho Gazeexi 5ki diri hanafonna sa’u Shoole dirra ha’rinsho lainohunni ha’nuru Sidaamu Afiinni hedo’ya ayirrinyunni koyseenni’ne nabbawate budinkena madeerrira nookka yitanno huluullote xa’mono ki’newa qole warxate baxeemmo.
Konni albaanni meessi gobba bude dhaggenna sayinsete egenno allaggichu afiinni ronsanna baca egenno shalaqqe ba’inonke. Wole afoo rosanna egenna danchate. Kayinnilla meessi afiinni meessi bude,meessi afiinni kalqete dhaggenna egenno afi’rate gedee kaayyo mama nooyya?
Tenne elammummokkinni seeda yannara keeshshinoommo. 1985 MD kawa Sidaamu afii loosunna rosunniha ikkinoti qaangannite. Ikkollana tuqu xaadooshshinna miidiyunniha ikkate aana jawa xe’ne nootino dimorommannite. Su’mira calla yine polotiku kasseenyira calla qacce amande wirsinanni keeshshinoonni Sidaamu afii, soorrote gashshooti kawa Federaalete deerrinni attammanni albisa Itophiyu pireesete uurrinshara meessi afoo meessi afiinni baaliiqinsanni addi addi bude,balchoomanna egenno gaazeexunni maareekki’neemmo gede kaayyo afi’nummonkunni shoole diro guutinse ontikkiha amandoommo.
Sidaamu Afiinni borreessantino dhaggenna mashalaqqe uminke afiinni gutu ayemmanke kaajjinsheemmo gede kaayyo fananno. Bakkalcho gaazeexi seyoonke, ayemmanke, jifonkeno ikko kaayyonke baaliiqisanno hincilaallooti.
Egenno fullankete safooti. Fullahaanchimma kayinni nabbawatenni dagganno. ‘itinohunna rosinohu uwe di uwanno’ yinanni. Kayinni rosa yaa nabbawanna borreessa dandaate. Nabbawannohu coyi’re tiranno. Egenno mixxanno. Xaa yannara kayinni biciqqi assine xallinoonni mashalaqqe dagittete qoolinni cone adhine gaazeexa qacce qolle agurranna la’nanni. Egennono qaccella qoltannonke nabbawa hoongummoro. Konnira ‘Nabbawinohu bae di ba’’anno’ yaate baxeemmo.
Maxaaffanna gaazeexxa nabbawa kalqe huwatisiissanno; mashalaqqetenni kaajjitino gumulo aateno nabbawa hasiissanno. Nabbawatenni xooqa muxxe shiilo amaddino saaxine qulfe lawashshi assate gedeeti. Baca kaayyo ba’anno.
Mittu mittunku bakkalcho gaazeexi attamo Sidaamu afoo agarate qeechaati. Sidaamu afoo hegersate yawooti. Nabbawa kayinni roorrete. Nabbawa Sidaamu afiinni calla borreessinoonnire dikkino. Afi’ni dagonni borreessaminore nabbawa wixamino gide gamba assatenna egenno cibbi’rate gedeeti.
Kuni gaazeexi babbaxxitinota yannate hajubba, Sidaamu daga ledo xaaddannotanna gobboomaho (Itophiyaho) loosantannota poletiku, ikonoomete, budu, dagoomitte hajubbanna wolootano odootenninna babbaxxitino amado qixxaawonni dagate shiqishatenni safami yannanni kayse mitte mommoddo nookkiha Hamuse agare ki’newa iillishanna kuneeti techo 4 diro guutise 5ki diro kiiro mitte amade fulino.
Ane gede ikkiro, Sidaamu afiinni dagate shiqqannori wolootu tuqu xaadooshshuwa mereerinni Bakkalcho gazeexa baxxinoha ayimmate xawishsha ikkasi farci’reemmo gede assannoe korkaati maati lawi’ne; mashalaqqe tuqisate aleenni Sidaamu Afoo borronniha asse boowirsatenninna nabbawate dandoo lossi’rate kaayyo kalaqanna halashshatennino roore borrotenni qinaabbe sanunni sane sa’annota/ hegereta/ dagatenna gobbate ayimma xawissanno taje daganno ilamara saysate dona ikkasiiti.
Konni kaiminnino, Bakkalcho Sidaamu ayimma sumudaati, hegere donaati yaa dandiinanni.
Bakkalcho Gazeexi Sidaamu Afoo lossate widoonni jawa qeecha fulanni leellanno buusaati. Kadote yannara woffi assinanna sainota annuwinke naqqassanno. Lawishshaho, Sidaamu Afii raadoone hiiqqanno — yaamamatenni, woffi assineenna attamote giddora eate agurina hasaawu deerrinni lophannokki gede afooho lugaama worroonni farashshi gede afoosi cuqqaalleenna keeshshino. Xa kayinni kuni baalu saeenna Federaalete deerrinni borrotenni ofollanno gede assinoonni.
Konne jawa daga afoo xaano albaagge baaliiqe leellanno gede afuu aana xiinxalla, nabbawate rosichonke boirsanna hardisa tenne ilamanni agarrannite. Techo mittu gaazeexi Bakkalcho callu noonke. Isino lamalatenni mitto barra hamuse hamuse. Nabbawaanote kiiro lexxituronna gaazeexu duuchanta Sidaamu qooxeessuwara nabbawa dandiitanno baalira iillanno gede uurrinshanke hixamanyite loossanni afantanno. Nabbawaanotenna gaazeexa hasidhanno daga kiiro lexxituro lamalatenni lamenna sase hinge borreessatenni hoolannori dino.
Konni daafira,deerru deerrunkunni leellitannori, baxxinohunni Sidaamu Qoqqowinni kayisse zoonete, quchumu gashshootinni woradu geeshsha hajo la’annonsari mootimmate bissa kuni Gazeexi dagate lophora afi’rino horo mixidhe hegersatenni hasiissanno beeqqo, irkonna kaa’lo assate albinnino roore baqqi yaa hasiissannonsa. Hattono nabbawatenni xeinori guutanno gede hedo wora hasiissano. Roorenkanni nabbawinohu uwe di uwannona guuta mancho ikkate afiinkenni borreessinoommo dhagge,mashalaqqenna addi addi rosicho uyitanno borro nabbawatenni guuta mancho ikkate jaante tuga agadhitannonke.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
