Koriiderete latishshi loossa muli yanna kawa quchummate hananfoonnite. Babbaxxitino kalqete quchummanni afi’noonni rosichi kaiminni xaa yannara gobbankera afantanno quchumma koriiderete latishhsinni biifinsanni hee’noonni.
Biifino qooxeessi loosi’rateno hee’rateno dooramannoha ikkanno. Koriiderete latishsha yinanni woyte quchumma biifisa calla lawannonka. Kayinnilla, muli barrrubba kawa baadiyyete koriidereno biifisanna latisa hananfoonni.
Gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara lowonta biifino qacha la’nanni. Ikkollana, rooreima qooxeessubba lattinota ikkiturono doogote qacce huxxi, lolahu du’namanno booe, buussa, hattono doogote qaccera afantanno minna biiffinokkiri nootano la’nanni.
Gobboomu deerrinni hananfoonniri latishshu kakkayishshubba mereerinni qooxeessu latishshino mittoho. Qansootu biiffinonna injiitino qooxeessubbara hee’rate qoossono bayiriidi seeri aana worroonnite. Konni kaiminni, biifino qacha kalaqate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Baadiyyete qachubba woyyeessatenni heeshshono injiitinota assi’ra dandiinanni. Loosidhe galtino daga qooxeessansa haanju latishshinni biifissanni afantanno. Qooxeessu biinfillira ikkitanno haqqe kaasa calla ikkikkinni intanni laalo sirchono kaasano hasiissanno.
Biiffino qae halchine hee’nannite. Hasi’nannite. Boohaarranniwaati. Waariinanniwaati. Qaaqquullu godo’litannowaati. Qaaqquullu biiffino qaera lophituro heedhannonsa qooxeessansa baxxannore, biifissannore, woloottahono injiino qachi hee’ranno gede assitannore ikkitanno.
Babbaxxino dagoomi giddo addinta biiffanno budu minna afantanno. Yannitte minnano hattonni. Biiffino doogga, huxxu, haqqe, daraaro afantanno. Mito mitowa kayinni ishinunna shumatenni co’itte ikkitinokki qachubba la’nanni. Konni albaani dooggate qacce shumate minna ijaarreenna horoonsi’nanni dangirono seeda yannara horo uytukkinni akkalteenna anfiwa baala shumate horoonsi’rate rosichi hala’linoti anfoonnite. Togoo ikkito kayinni dagoomu fayyimma agarantinokkita assitanno. Qooxeessu co’icha ikka hoogiro hattenne qaera hee’ratenna keeshshate tashshi diassanno. Tashshi yinenna hasi’ne hee’nanni qacha ikkanno gede biifisanna co’ichimma agarantanno gede assa baalunkuwiinni agaranytannote.
Biifado qacha marriro agurre hari diassanno. Wosinu dayeenna disaalfantanni. Hagiirraamma ikkine hee’nanni. Baadiyyete teessaano co’ittenna biifado heeshshote hayyo harunsa dandiitanno. Biiffinonna lattino qae la’niro ewelo”oo qacha yine lawishshaho kullannita ikkitanno. Manchi beetti loosunni woy doogo ha’ranni hose qaesira higanno woyte illete biiffino qaera ofolle fooliishshi’ranno. Daafuruno fulannohu injiino baycho ofollinirooti. Doogo ha’nanni nafa daafurriro biifino baycho la’ne fooliishshi’nanni rosichi no.
Mite mite qaera hallanyootu uminsanni haqqe kaassanni dubbo latissanno. Qooxeessu agarooshshirano uminsa qeecha fultanno. Caalu noowa kalaqqanno. Caalu haqqe noowa manchi beetto calla ikkikkinni mininna dubbu saadano doodhitanno. Fooliishshidhanno.
Biifino qachi qooxeessu daga calla horoonsidhannoha dikkino. Babbaxxitino kalqenni hattono gobbate giddonnino ikkiro xeerto basenni daa’’attote hasi’ne marranniha ikkanno.
Babbaxxitino qooxeessubbara doogo sa’nanni woyte biifanno huxxa la’nanni. Diidu koshsha, Lukkuwunna Saada ce’nanni hoowe, seekkine awuuntoonni weese, laalote haqqe, woloottano jajjabba haqqe noowa la’niro ille goshooshanno. Hattoo qachira keeshshine fooliishshi’rate halchinanni.
Biifino qachira hagiirraame maate heedhanno. Danchare la’nanni woyte dancha hedo heedhanno. Buqqee tashshi yitanno.
Baadiyyete qooxeessubba koriiderete latishshinni injiituro babbaxxitino dagoomu hasatto wonshateno mitii’minikkinni millinse iillinanni. Hasi’nanni hodhishshi hee’ranno. Caabbichu, xalalu anganni way, safote latishsha halashshate doogo injiitinota ikkitanno.
Fayyimmate, rosunna wolootta owaantubbano daafurrikkinni afi’nanni. Loosidhe galtinori gatensa laashshidhino laalcho ikko saadate ceattonni afidhino laalcho injiitino doogga horoonsidhe dikkote shiqishai’ra dandiitanno.
Babbaxxitino qooxeessubbara laalcho aa dandiitanno baatto heedhurono dogganna qachu injiinokkiha ikkasi kaiminni heeshshote hayyo woyyaabbukkinni keeshshitino. Haammatu wedellino qaensanni agure wolootta qaera woy gobbara darante hee’ratenna loosi’rate doodhitanno.
Kayinnilla, hee’ratenna loosi’rate injiino qachi hee’riro gobbansara heedhe loosi’ratenni uminsanna maatensannino sa’e wolootta dagarano ikka dandaannore loosanna laashsha dandiitanno. Qachuno daa”atatenna gangalatate doodhinanniha ikkanno gede qeechansa fula dandiitanno.
Konninni, gobbankera tenne yannara quchummate calla ikkikkinni baadiyyete hanafoonniti koriiderete latishshi loossa dagoomunnita co’ittenna biifado heeshshote hayyo buuxisiisate dandiisiissannote.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
