Gibirinnu ministirchi qoqqowubbate kaameellatenna Xexxerriisu hattono Melkaasa Gibirinnu xiinxallo mereershi wo’naalshira uduunni irko assinoonni.
Amanyootu aana gibirinnu ministirchi dokter Girmi Amentehu coyi’ranni; Itophiyu xaa yannara arri gorsinni, maatete jireenyinna woloottu haanju latishshi loossanni ikkado guma borreessiissanni afantanno. Konnira baalante hajo la’annonsa bissa halammenna kaa’laano uurrinshuwa ledo qinaabbe loosansa luphiima qeecha amaddanno.
Gorsunni, badheessunna goyirete hala’lado mixo amande loonsanni hee’noonnitanna; gibirinnu uduunne hidha gumulloonnita kayisinohu ministirchu; xaa yannara qixxaawote fooliishsho xaphi assine amande loosu giddora e’nanni hee’noonniha ikkanna; umiti bushshu madaabbara hogobbino Yowolo jibuti e’inota coyi’rino.
Kaameella qoqqowubbatenna woraddate qixxaawote gashshooti mittimma harunsonna irko owaante aatenni jeefisate dhuka bowirsitanno yiinohu ministirchu; qixxaawotenni hanafantino loossa gufisantukkinni suffanno gede jawa kaa’lo heedhannonsata xawisino.
Gibrinnu lopho qixxaawonni 10 ali qoqqowubba mittu quchumu gashshooti hundaanni afantanno 53 woraddaranna baadiyyete loosira injiitinore 97 kaameellanna 350 Xexxerriisa ikkitanna; 5.1 Miliyoone doolaare fulo assinoonnire ikkansa xawisino.
Diilallote gade jeefishshi baattote amadooshshi qixxaawo 11 qoqqowubba giddo afantanno 501 woraddara 500 Miliyoone doolaare gumullanni hee’noonnita qummi asse; loosu kalqoomu baanke irkonni gumulaimanni noota egensiisino. Dokter Girmi xawishshi garinni; xaphoomunni lamente pirojektuwanni irko assinoonni uduunni 1.6 Biliyoone birri geeshsha fulo assinoonniho.
Assinoonni irko hendoonni illachira hosanno gede eeggote sokko sayise; irko kalqoomu baankenna wolootu kaa’laano uurrinshuwanni afi’noonnita ikkase kayisino.
Amanyootu aana afaminohu kalqoomu Baanke Itophiyu, Wodiidi Sudaanenna Eertiru qaru dayirekterchi Usman Diyone isi widoonni; kalqoomu baanke gibirinnu handaarinni Itophiyaho assitanni noo irko kaajjite suffannota xawise; Itophiyu gibirinnu handaarinni Sahara woroonni noo gobbuwanni hagiirsiissanno guma borreessiissanni afantannota qummi assino.
Layinki gibirinnu lopho qixxaawo illachi doorantino woraddara boode loosidhe galtino daga, wedellanna meento beeqqisiisino garinni laalchimma lossanna injiinoha dikkote akata kalaqatenni woyyaabbinota shiilote amado noonsare addi adi gidunna saadate dana loosidhe lattinori gate laashshinanni gede assatenni maatete deerrinni nooha saga’late amanyoote woyyeessa ikkinota xawinsoonni.
Irko qoqqowubbate gibrinnu biiro sooreeyye haadhinoha ikkanna kaammella uyinoonni illachira calla hosiinsanni gede sokka sayinsoonni.
Gaazeexu Odeesaanchinni
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
