Albi olanto diilallote wolqa miila ikke gobbasi owaatino. Owaata calla dikkino; olu yannara qiniiticho illesinna lekkasi gobbasi ayirrinyi daafira kakkalino. Ilame lophinohu albihu Sidaamu zoone; xaahu Sidaamu qoqqowi Bansi woradi Mokkonniisi olliira Sukke yinanni addi olliiraati.
Tenne lamala seyoote gafinkenni sayisino yannasinni jawa qarrubba illitannasi sae hexxo murikkinni techo woyaawino deerra iillino Kalaa Amaan Huseen Borooda.
Kalaa Amaani dirisi rosoho iilli yannara 1ki-4ki kifile geeshsha ilame lophino qooxeessira Mokkonniisaho afamanno umi dirimi rosi mine harunsino. 5ki-8ki kifile geeshsha Bansa Daayye quchumira harunsino.
Wosinchinke 8ki kifile rososi harunsanni hee’reennaati 1976M.D gobbasira olamanno gede haa’noonnisihu. Albi gobbate gargarooshshu olanto ikke qajeelsha adhi gedensaanni, wirro diilallote wolqa miila ikkanno gede doorame Debrezaytete (Bishooftu) qajeelsha adhe 1977M.D Asmaraho massineennansa hakkiicho hee’reenna Bareentu yaamamanno baycho kaino olira e’’e qasame sokkosi fulino.
Xaano wirro 1978M.D Naaqfa yaamamanno baycho kaino olira gaade olamanni hee’re lekkuwasinna qiniiticho illesi gawajjamino. Tenne yannara lowo sharro giddo hee’re olunni baca qarrubba saysino. Miillasi kakkalantu woyte iso kayinni Maganu hattenne baala giira giddonni fushsheennasi hee’re techora iillino.
Olu ayeerano dielanno. Qansootu kayinni gobbansa ayirrinye agarsiisate lubbonsa kakkalamate geeshsha iillitanno. Kalaa Amaani saysino heeshshono tenneeti. Olu basera diilallote wolqa miilla kiirotenni lamala sonkoonniri mereerinni shoolu hakkiichonni kakkalanteenna gattinori madidhe fultinori mereerinni mitto ikkinota qaaganno.
Hakkiinnino, sasu agani geeshsha Addis Ababaho xagisi’ri gedensaanni ba’lattono uyneennasi baxxinohunni lowohunni gawajjantinosita qiniiticho lekkasi Baara wido ha’re xagisi’ranno gede fajjineenna Bulgaariya ha’re 12 agannara keeshshe xagisi’re gobbasi higino.
Hakkichinni hige Addis Ababaho Miniliki Hospitaalera olu yannara madidhe gawajjanitinori xagisidhannori murricha ikke sase dirrara owaatino. Sase dirrara olu aana keeshshi gedensaani madi’rasi korinni olamaanchimmatenni fule daye xagisi’re huri gedensaanni heeshshosi qeelate hakkiichonni shiimmaadda daddalo hanafino.
Hospitaalete qooxeessira goxe xagisi’ranni hee’re madanna lekkasi hiiqqammeno hurtanni daggu yannara qooxeessaho millissanno ooso hase Dirre Dawanna Harare hadhe uddanna abbitannosi gede assanni hanafino daddalinni jawaate Markaatoteno masse hiranni sainota kulanno.
Olu yannara xaaddinositi luphiima gawajjo hexxo dimursiissinosi. ‘’Saante amada hoogummoro caacceessannoe’’ yaannohu kalaa Amaani; bisu xe’nesi hiikkonne loosono loosi’ratenni ho’litinosikkita coyi’ranno. Xagisi’rara goxinowa hee’re shiimunni hanafino daddalinni Quuphe, Sijaara, Maarrawe, wolootta uddannanna labbinore daddalannonkanni. Afi’ranno saante aaninni woloottuno loosidhanno gede liqiissannonkanni.
Qorisira saante ajjino yannara caaccaawannotanna woxe amadatenna angasi hala’litanno gede roorenkanni loosi’re afi’rate yannasi baala loosoho saysannota coyi’ranno.
Kalaa Amaani gobbasi daafira sharramasinni lowontanni hagiirraamo ikkinota kulanno. Gobbasi daafira hiittenne yannarano gaadate hasattonna bareende noosita wo’mu wodaninni coyi’ranno.
Dagoomitte heeshshosinni manna shooshanqetenni shiqisha calla ikkikkinni; woxu wolqasi fajjitu bikkinni dhuku anje noonsarira baxxinohunni ayyaannate yannara woxu hoonge kaiminni ayyaana ayirrissukkinni sa’annokki gede hasiisannonsare wonshatenni ayyaana hagiirrunni sayissanno gede assanno. Isino ledonsa hagiirrensa beeqqanno. Manna kaa’lasinni tiiu hagiirre afi’rannota kulanno.
“Maganu kalaqie yannara woloottu mannira shaqqado ikkeemmonna loosoho kayinni laanfetenni ammaneemmokkiha; kaajjado asse kalaqinoe” yaanno. Kalaa Amaani, lamenti lekkuwasi lowonta gawajjantinosi; mitte murantino; mitteno hiiqqantino. Mitte Angasino lowonta gawajjantino. Qiniiticho illesino hattonni. Guracho illesino seedisse la’’ate mitiimma noosi.
Isi kayinni, tenne baala gawajjo giddoonni sae techono loosu araado noosi. Loosa hoogummoro xissannoe yaanno. Loosoho jawu ayirrinyi noosi. Ganama’yanna bisi’ya xe’ne roorenkanni kaajjishshinoe ikkinni ajishshinoeri dino yaanno.
Kalaa Amaani gobbasira sharramanna iillitinosi luphiima gawajjonni hexxo murikkinni loosoho assanno sharro la’inori woloottu mannootino qooxeessisira looso hixamanyite loossanna lainota kulanno.
Olu yannara iillitinosi gawajjo xagisi’re huri gedensaanni hanafino daddalinni loososi kaajjishe loosi’ranni heeshshosi assi’rinohuno ilame lophino qaesira ikkikkinni Addis Ababahooti.
Hattenne yannara Kiraanchete ha’ranni Markaatote dikkora lee dirra geeshsha uddanonna woloottano babbaxxinore daddalino. Heeshshosi Addis Ababaho assi’rirono; ilamino qaerano Irshu baatto loosiisi’ranno. Baadiyyete baattosi (gatesi) agarte latissannore sase manna qaxare loosiisanno.
Xaa yannarano Addis Ababaho babbaxxino daddalu loosinni bobbahe afamannoha ikkanna; labballu biinfillu (Danancho hanxanni) mini, shaqaxu suuqe, footo kopete mini hattono hallanyunni ikko uurrinshatenni loosiisidhannorenna loosaasine xaadisatenni komishiinete looso loosanno. Konne calla ikkikkinni eosi lossi’rate umisi hoowe giddoonni 10 kifilla mine kirunni eo afi’ranno.
Loosannoha gobbano hasidhanno yaannohu kalaa Amaani; loonsiro ayirrinanni. Loosa hoongiro kayinni woloottu anga la’ne hee’rate gadachammanni yaanno.
1980M.D galte adhe lame ooso ile danchu garinni losse rosiisatenni looso amaddanno gede assino. Maatesiranna fiixisira, jaallasi baalantera jawu ayirrinyi noosita kulannohu kalaa Amaani; techo iillino deerrira galtesi jawa qeecha fultinotanna duucha yannara jawaachishshannosita farci’ranno. Gobbasi daafira noosi ayirrinyino jawa ikkinota coyi’ranno.
Kalaa Amaani, albi gobbate gargarooshshu olanto diilallote wolqa miila ikke afi’rino ba’latto heedhusirono; wole loossa aana bobbahe afamannoha ikkasinni; gobbasiranna ba’lattosira noosi ayirrinyinni ba’lattosinni diwoshshamanno. Wolootta dagoomu miillante gede ‘’kalaa’’ yine woshshinasira hasi’ranno. Gobbasinna dagasi daafira noosi ayirrinye coyi’ranno woyte wodaninniiti.
Markaatto, bisu aana gawajjo iillitinosi manchira agurreenna bisosi keeraanchu manchi nafa e’’e dadda’le fulate lowonta qarrissanno dikkote mereershaati. Kalaa Amaani kayinni guurate fulanni dadda’le higatenni duumbara gatisinosiri nookkita kulanno. Isi jawaante lainohu hiikko garinnino ikkeenna hexxo dimuranno.
Buqqeete xe’ne ikkinniina bisu xe’ne hiikko loosinnino digufussanno yaannohu kalaa Amaani; olantote miila ikke afi’ranohu 85 birri aganu baatooshshinni calla hexxo assi’rikkinni umisinni sharrame loosi’rasinni mootimmate anga lae hee’ratenni gatino.
Xaa yannara babbaxxitino loosu handaarranni noosi uurrinshara kiirotenni 7 qansoota qaxare loosiisannoha ikkanna; 10 kumi birri geeshsha aganu baatooshsheno baatanni loosiisanno. Isino aganunni 40 kumi birri ale eo afi’rannota kulanno.
Gobbasi wolambinatira sharramanni bisosi lowohunni gawajjamate geeshsha luphiima waaga baatino. Heeshshosi yanna baala saysino yannanni umisinni sharrame babbaxxitino loossa handaarranni bobbahe afamanno. Kalaqino loosinni umisinni sae woloottahono loosu kaayyo kalaqa dandiino. Loosoho lowo hasatto noosita coyi’rannohu kalaa Amaani; albillichono ledote loossa kalaqate hexxo noosita kulanno.
Loosi’rino manchi ayirradoho; loosannokkihu kayinni woloottu anga la’’anno. Loosi’niro afi’nanni. Dona fushshi’nanni. Woloottu ledono taallanni yaanno.
Surrete xe’ne ikkinnina bisu xe’ne hiikkonne loosono loosatenni digufissanno yaanni qansootu uminsanni loosa dandiitanno gede amaalanno.
Ninkeno, seyoote wosinchinke ledo noonke keeshshonni baca rosicho huwantoommo. Nabbawaanonkerano dancha lawishsha ikkanno yine ammanneemmo. Noosita loosu jawaantesi naandanni albillicho noosi ajuujano toltannosi gede halchonkeeti. Keerunni!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
