2015 M.D 12 kifile gobboomu fonqolo adhitinno rosaano guma xawo assininkunni barrubba kiirantinoha ikkirono fonqolu guma kaima assatenni uyinanni hedo kayinni xaano suffe afantanno. Gamu rosaanote laanfe ikkinota, wolootu kayinni rosiisaanote dhuku anje, rosu amanyooti qarra afi’rinoha ikkasi kulatenni baalunku labbinosi hedo aanni afamanno.
Ani rosiisaanchimmate widoonni seeda diro sayisoommo. Rosu borro minnanni hanaffe Rosu ministere geeshsha noo sooreeyye roore rosiisate widoonni sa’inoreeti. Ani tenne rosiisatenni keeshshummo yannara huwatoommori rosaano laaffanno woyte maate rosu minenna rosiisaano ashshiishshanna,rosiisaano deerru deerrunkunni nooti hunda kaimaho rosiisse sayissu rosiisaano widoogge qubbichunni kultanni laanfenna soro woleho laaqqanna huwatoommo.
Kuni ko’onne kulannanna mishanna, ku’u ko’onne yaanna rosu hiiqqamme dhaawamatenninna sissamatenni roore hiiqqamate widoogge gugguuffanni noota tayixe gumi reqecci asse leellishinonke. Rosu ministereno guma xawissu woyte sai 27 diri giddo taraawanni dayino gumaati yitino.
Maayye ku’u ko’onne kulina soorro daggunkunni onte dirooti. 2015 MD fonqqolantu rosaano soorro assini waro 7 kifileetinkanni. 12 kifile iillita geeshsha mayira soorro abba hoogguyya yitannotano wirro la’’a hasiissanno yitanno hedo nooe. Mittu laafaho yinoonni rosaanchi ikkita ikke satte kifilenni hones sairo rumixxitino soorronna jawaante abbanna la’noommo. Konni daafira xaano gatto mama nooro sa’u lamalara amaalete mini xa’mino garinni xiinxallo assa doorshu nookki hajooti.
Rosaanote kayinni hexxo mursiissannori eemarama hasiissanno. Konne yoommohu;mitu mitu hedo aanno woyte baalunku coyi jeefo asse kulanno. Rosunni ubbino rosaano wolu doorshi noonsakkiha lawa geeshsha coye batisse hasaabbanno. Rosu dirinni borreessamino gumi masisannoha ikkasi addaho. Fonqoltinori rosu minna mereerinni mitto rosaanchono sayissinokki rosi minna hee’ransa kayinni roorenkanni dadillissannote.
Kuni coyi filama noosi. Sammi yine sa’nanni hajo dikkitino. Qarra kaimunni la’’a hasiissanno. Gobbate gede gaabbote giddora eessitanno hajo ikkasenni hajo baalanka la’annote. Gumu uwara rosaano, rosiisaano, rosu minna sodhino harinsho, rosu amanyoote xa’mamaancho assinoommo. Maatetenna lossitannori qeechai oosote hasiisanno coye wonshite rosu mine soya calla ikkado dikkitino? Meessaneete layi’ra dihasiissanno yitinanni?
Qarra mittu ragiha calla assine adha digaraho. Illoommo ooso rosiisa hoongummorono roduuwinkere, fiixu ooso rosiinsoommori hee’noommo. Qachunnihano ikkiro la’’ate kaayyo noonke. Barru barru rosu mini hoshshonsa hiittoonniiti harunsine gummaamma ikkitanno gede assineemmohu? Baalunku umonke xa’mino.
Marro marro yinanninte gede ooso rosinsannino ikko akatoomunni bilchaata qansoota ikkite lophite gobba ragidhanno gede hundinni hananfe suwise lossa hasiissanno. Togo yine coyi’ra calla ikkikkinni loosunni afama hasiissanno. maate hundinni hanaffe loossuro ooso safo amadde lophitannohura qarra tira hoongiro nafa ajisha dandiinannita hedo uyinanni.
Baalunku qooxeessinkera la’neemmonte gede lamu dani maate no. Umiri oosonsa aana daafurtanno maate barru barrunku rosu akatansa harunsate daftaransa la’anno, Hoshshonsa daafira xa’mitanno, rosu mine ha’ratennino roso harunsitanno garanna amalinsa daafira xa’mitanno, amaale uyitanno. Dandiituro xiinxallisiissannore qaxarte rosinsa aana woyyaawino huwanyooti hee’rannonsa gede kaa’litannonsa. Konni garinni shiima ikkitinokkiri daafurinsa guma laaleenna wolootaho lawishsha ikkitino maate no.
Gurchunni konni garinni harunsate agurreenna ooso rosu mine hosse higansa daafira nafa affannokki maate hee’ransa kayisa dandiinanni. Konni gobbaanni ooso godo’le baxxannoti anfoonnite; ikkollana godo’letenna rosoho yanna uyitanno gede assa kayinni maatete qeechaati. Ooso hashshi geeshsha godo’lete aana sayissanno woytenna rosu akata harunsatenni safo amadisiisa hasiissannansa agarantannonsa yawo fultanna dila’nanni.
Rosu minna rosaanote akatoominna rosu guminsa aana maatete ledo hasaabbanno bare injeessitanno. Ikkollana; injeessinanni ba’re garunni horonsidhe loosu widira soorritanno maate kiiro lowo geeshsha shiimate.
Rosu minna rosaanote maate ledo hasaabbannoti diru bare noonsa. Hasiisanno garinni addinni maate woshshite hasaawissanno. Ikkollana, hasaawunni soorro dagganna dila’nanni. Diru dirunkunni labbanno bare harisatenni sa’inota dikkitanno. Assitanno hasaawinni oosote daafira kullanninsare kaima assite oosonsa seejjate wo’naalantenni rosu mine akkimale ikkitino rosaano assitinonsaha busha coye qolte hasaabbanna macciishshinanni.
Techo rosu gumi aana la’nanni hee’noonniti laanfenna baqqeenya ikkasi de’’a dihasiissanno; xaphoomunni gobbate duhaati yinummorono. Maate baattanno waagi anjenni hananfe lossinoonnihu aleenni ikkara hasiisannota wodancha hasiissanno. Rosu gedensaanni aantino heeshshora reekkamannokki oosichi hasatto babbaxxitannota ikkitannohura qarru akkimaleho. Konni daafira maateno ikkito lossitannori wodancha hasiissannonsa. Konni gedensaanni nooha gatisate sharrama baalunku qeechaati. Konni daafira mittu wole ashshiishanninna qubbichunni kulanni umosi keeraancho assannohu baalu rosu aana fulino qeechasi wirri yee layi’ra hasiissanno.
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
