Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu sa’u lamalara dagate riqiwamaano amaale mini miilla ledo assino hasaawinni; “Kinsannikkita” yinanni Duumu baari hajo aana xawishsha uyinoti qaangannite. Duumu baari hajo hasiishshu hajooti yaanni coyi’rino.
Itophiyu Afrikunni jawiidi gobba ikkite baaru furcho noosekki gobba ikkitinohu 30 dirra albaanni Eertiru keere baxxasi harunsiteeti. Hatte yanna gedensaanni gobba eotenna fulote daddalira shiimiidi gobba jibuti furcho horonsidhanni keeshshitino. Duumu baarinna Abbayi Itophiyu lophonna ba’’ora kaimaho yiinohu xaphoomu ministirchi; Itophiyu furcho hoogase Afrikunni jawiidi gobba ikkase dhuka maniissitinnota huwachishinno.
Xaphoomu ministirchi kayisino baaru furcho xa’mora Eertiru, Jibutinna Somaaliyu doorsha ikkitara dandiitannore ikkansa kulatenni; qarunnino Somaale laandetenni Zeyila, Eertirunni Aduulisinna aanteteno Mitsiwanna Asebi kayisino.
Tenne hajo aana Itophiyu Pireesete Uurrinsha ledo hasaawa assinohu odeessaanchu Yisihaaq Fiqruhu coyi’ranni, Itophiyu Afriku buudi poletiki aana albisaanchote yine adha dandiinanni. Soojjaati buuda yinanni qooxeessi lame wayi noo qooxeessaati; Duumu baarinna baaru qacce qarqarto (Gulf of Aden) ikkanna; qooxeessu daddalu mittoo’ma iibbitannowa ikkasinni wolootu lophitino gobbuwano illacha tugganno qooxeessa ikkasinni kainohunni fullahaano konne qooxeessa “wo’manka woyte qiidannokki qooxeessa” yite xawissannota kule; togo yaano poletiku yaattonni duucha woyte gaance kalaqantannohanna keeru xeerti’rino qooxeessa yaate yaanno odeessaanchu xawishshisinni.
Konni daafira konne qooxeessa la’annori Aksumayiti gashshootu yannanni hanaffe batinye Mootimmuwa duumo baara, Abbayi, baaru qacce qarqartonna (Gulf of Aden) Nayili lagga amadate lowo sharro assitanni keeshshitino yinohu odeessaanchu Yisihaaqi; batinye lophitino gobbuwano illensa tugganno qooxeessa ikkasi kayise; konninnino Itophiyu furcho afidhinokki gobba ikkite keeshshitinota xawisino.
“Sa’u 30 dirrara Itophiyu furcho nookki gobba mayra ikkitu yitanno xa’mo kaysa didandiinanni; tenne kaysa yaa ola hasi’ratenna keere giwate gede assine la’nanni” yaannino techo tini hajo ka’’ase gara ikkinota kaajjishanno odeessaanchu Yiisaaqi
Sa’u lamalara xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu assino hasaawinni halantino Mootimmuwa uurrinshanni afansha uyinoonninsa 190 gobbuwanni 44 baaru furcho afidhinokkire ikkitanna; kuri gobbuwa mereerinni Itophiyu mitte ikkase xawisasi qaagiissinohu odeessaanchu; gobba furcho hoogasenni gawajjantara dandiitanno hajubba baca ikkitinota kaysino.
Umihu poletikunni gawajjantanno. Togo yaa mitte gobba baaru furcho hoogguro gobboomu fojo diheedhannose. Kunino mitte gobba wole gobbanni ledo olu uduunne lede addi addi uduunne soqqa, fojo xawo assa, miinjunni jawaattannokki gede xiiwo kalaqa, e’’otenna fulote daddalu xaadooshshi, meessi hajo aana yekkeeramate dhuka laafisate yaanno.
Waajjuullu Itophiya gawajjate horonsidhanno doogonni mitte baaru furcho cufatenniiti yite ammantanno. Baaru furcho hooga mitte gobba baxxinohunni miinjunni wororritte xiibbanno hajo ikkase coyi’rannohu odeessaanchu Yisihaaqi; Itophiyu dirunni Jibuti furchora 2 Biliyoone doolaare ale baattannota lawishshu gede kayisino. Konninnino Jibuti 90 anga xibbuunni fulose Itophiyu diwanna heedhanno gobba ikkase kule; Itophiyu woxira soorriniro 100 Biliyoone birri ale ikkannotanna kuni woxi gobbate mittu diri giddo haammata pirojektuwa gumulate dandiisanno miinji Jibuti furchora diru dirunkunni fulo ikkannota xawisino.
Konni garinni Itophiyu jawa gobba ikkite hedhenni Afrikunni xiiwo kalaqqanno gobba ikkitannokki gede ciiggishshanni keeshshitinota lede qummi assino.
Buxima hunate gobba miinjunni jawaata ikka hasiissannose; miinja kaajjishatenna gobboomu horo buuxisate illacha tunganni hajubba mereerinni mitte furchote hajo ikka noose; xaanni hananfe hasaawa noonke yitannoti xaphoomu ministirchi sokka yannase agadhitinote yee ammaneemmo yiino.
Konni alba Abbayi kofatto hajo gutu hajonna mittimma heedhannonke gede assitinonke yiinohu odeessaanchu Yisihaaqi; xaano furchote hajo Itophiyu daga mitte hajo hedate kaa’litannota ikkase coyi’rino.
Konni gobbaanni tenne hajo aana bidhattote gede ka’anni noo coyubba hee’rase qummi asse; baaru furcho gutu horonsi’raanchimmanna keeru doogonni hiittoonni furcho afi’no yitannota xaphoomu ministirchi hedo garunni buuxa hasiissannota huwachishinno.
Furchote hajo baalanta Itophiyu daga milli assitanno hajo ikkasenni hiittoonni horonsi’no yitanno hedo aana hasaawate mootimmatewiinni jawiidi qeechi agaramanno. Hattono kalqoomu daga hajote aana uminsa qeecha fultanno gede huwachishinno.
Tuqu xaadooshshuwa be’ro dhaggenke ma labbanno, Itophiyu dagara hajote aana huwanyoote kalaqate, hiittoonni loonso, hiitto furcho heedhankera hasiisanno yitanno hedonna dagooma baqqi assate aana qeechanke fula agarantannonke yaanni sokkasi sayisino.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 8, 2016 M.D
