Addis Ababa:– Baandeeru ayirrinye uyinannihu barra ayirrisatenni calla ikkikkinni 365 barrubba wo’manta ikkasinni Itophiyu daga hiittenne yannaranna basera hasiisanno ayirriyne aate gadachonsa fula hasiissannonsata Pirezidant Sahileworq Zewudeti huwachishshino.
16ki Baandeeru barra “Baandeerinke aliidimma dagatenna dagoomu mittimmankeranna bayireenyinkera wowete” yaanno uminni Federaaletenna qoqqowubbate ayirrinsoonni.
Pirezidant Sahileworq Zewudeti tenne yannara coyidhanni; ayirrinyu hee’rannohu xamamaanchimma heedhurooti; tenne xiiwa qorichishiishshanno; Baandeeru gobbate badooshshu malaate ikkasinni mite mite hajubba aana illachisha hasiissanno. Argete qaalinni rosamino su’ma agurre su’misinni “Baandeera” yine woshsha hasiissanno yitino.
Qaaqquullunna wedellu gobboomu Baandeeri ayirrinyiranna baxillira hee’rannonsa gedenna ilamate qeechansa fultanno gede loosa hasiissannota, rosu minnanna rosiisaano konni loosira jawu qeeechi noonsata kayissino.
Gobbate hajo aana baalunku hedo heedhannonke. Macciishshammummoro iillineemmo. Gobba gatamarreemmohu keere agarsiinseemmohu halamatenniiti. Baandeeru uurra yaa togooti yitino.
Baandeera ayirrisa dagoomu giddo rumuxxitannotanna barru barrunku looso ikkase huwachisha hasiissanno yitinoti Pirezidant Sahileworqi; Haanju, Baqqalunna Duumu baandeeri baalunku badooshshseeti yite; ayirrinyesinna aliidimmasi baalante basera agara hasiissannota huwachishshinno.
Badooshshinkenni ledo mittoonse amadannonkehu baandeerankeeti yitinnoti Pirezidaantitte; keerunni hee’ratenna injiino akata kalaqanno manchu beetti lubbote muxximma ayirrisatenni gutu lophora loosate dandiisannota xawissino.
Pirezidaant Sahileworqi xawissanni; diru dirunkunni coyi’ratenni sainohunni baalunku loosunni leellishate dirama hasiissannosi. Gobba ayinnino aleenni ikkase adhanna ammana, saino coyinni ronse gobba qarrunninna yaaddotenni gatisa hasiissanno.
Manchu beetti qara qoosso seekke afa, ayirrisanna horonsira hasiissanno. ilama haxo gotti yite heedhanno gede baandeeru baxilliranna ayirrinyira batinyootu kakkalo baattino. Gobbate hajo baalanka la’anno hajooti. baalunku hedo, laooshshenna irko amadde beeqqaancho ikkituro Itophiya baalanko injiitanno gobba assineemmo yitinno.
Hattono Sidaamu qoqqowira Hawaasi quchumira qoqqowu pirezidaante kalaa Desta Ledamoha lendanna jajjabba mootimmate sooreeyye noowa Baandeeru barra iibbadu garinni ayirrinsoonni.
Ayyaanu aana leelle sokka sayisinohu Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu coyi’ranni; tayxeha baandeeru barra baxxinoha assannohu roduuwinke ledo mittimmatenni ayirrinseemmoha ikkasiiti; baandeeru gobbate ayirrinyenna naaxxilleeti yiino.
“Annuwinke gobbanke diinunni amadantannokki gede lubbote waaga baatte agarte ninkera sayissino malaateeti” aannino guwursino.
Ledoteno pirezidaantichu annuwinkewiinni ayirrinyunni adhinoommo gobba keerese agarre latishshunni jiroo’mitanno gede baalunku qeechanke fula agarantannonke yaanni sokkasi sayisino.
Giddoyidi qarranke keerunni tiratenni qansootu ayirrisantenna baxante heedhanno gede assa agarantannonkeno yiino.
Qoqqowu amaale mini songaafitte dukko Faantaye kebbedeti ise widoonni; kuni barrinni gobboomu deerrinni gobbansa baxxanno daga ayimmanna gobbansa malaate ikkino baandeeri barra ayirrinseemmo woyte mittimmatenni baxillunni keerenke agarsiinse ayirrisa hasanno yaatenni sokkase sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 8, 2016 M.D
