Addis Ababa:- Itophiyu harancho yanna giddo borreessiissanni nooti miinju lopho gobba Afrikunni albisa bizinesete injiitanno gobba ikkite doorantanno gede dandiissinose yiino Hawaasi Yuniversite Ikonomiksete rosu goli rosiisaanchinna xiinxallaanchi dokter Wogene Maarqoosihu.
Itophiyu 2023 bizinesete injiitanno 10 Afriku gobbuwanni balaxaancho ikkite dooramase “Oxford Iconomic Africa” yaamantinoti miinju amaalaancho uurrinsha muli barrinni fushshitino rippoortenni xawissinoti qaangannite.
Tenne hajo lainohunni Itophiyu Pireesete Uurrinsha ledo hasaawa assinohu Hawaasi Yuniversite miinju goli rosiisaanchinna xiinxallaanchi dokter Wogene Maarqoosihu; Itophiyu albisa dooramaancho ikkitara dandiitinohu umihunni harancho yanna giddo leellishshanni afantanno luphiima miinju lophonniiti; konninnino babbaxxitino Investimente loonsiro horonsi’raano ikka dandiinanni yitanno hedo nooe yiino.
Xaa yannara Itophiyu miinji luphi yiino deerrinni lopho leellishanni afamanno; aantete kunni garinni lexxanni ha’rannota himannoonni yiinohu dokter Wogene; miinju bikki hexxo aannoha ikkasinni gobbayidi investeroota goshoosha dandaannoho yiino.
Dagate tantano akata la’niro gobbate qansooti 70 anga xibbuunni wedella ikkansanna dagate kiiro kalqete 11ki deerrira ofollase kaysannohu dokter Wogene; kuni leellishannohu luphiima mannu wolqa nootanna luphiima loosu kaayyo kalaqqannota hattono dikko massagate dhuka kalaqqanno yine ammanni yee kayisino.
Xaa yannara Itophiyu umi lophote deerrira noo gobbuwa loossannore gumultanni afantannota qummi assannohu xiinxallaanchu; kunino daa’’attote industirra kaasa, gibrinna halashsha, maashinna kaasa, shiilo fushsha labbino loossa aana gobba luphi yitino millimmillo assitanni afantanno handaarra ikkansa xawisanno.
Ikkollana; xaa yannara gobbate leellannohu poletiku qarrinna keeru hoongi miinju lopho lowohunni gawajjannohanna tenne harinsho gufisannoha ikkasinni, mootimma dagooma baqqi assanna rosiisa hattono keeru widira abba hasiissannota dokter Wogene kaajjishe huwachishinno.
“Oxford Economic Africa” yaamantinoti miinju amaalaancho uurrinsha muli yannanni “Afriku bidhattonna horote furcho” yaanno uminni fushshitino riipoortenni; bizinesete dooramaancho ikkitino 10 Afriku gobbuwa xawo assitinoha ikkanna; Kuri gobbuwano Itophiyu, Kotdivaare, Yugaandu, Nayijeeriyu, Senegaale, Gibtse, Keeniyu, Tanzaaniyu, Dimokraatik Ripaablik Kongonna Morokooti.
Kuri gobbuwa mereerinni worroonni bikkaanchi garinni Itophiyu 6.58 anga xibbuunni horote bixxille borreessiisatenni Afrikunni albisa dooramaancho gobba ikkitino.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 1, 2016 M.D
