-Bayiriidi seeri aliidimma ayirritanno gede assinanni
– Jiffanni noota heeshshote oolto gargarate mootimma kaajjado woxunna fiisikaalete poolise loosu aana hosiissanno
Addis Ababa:– Pirezidaantitte Sahileworq lamunku amaale minna fanote hasaawi aana Sanyote soodo assitino hasaawinni, tayxe bayriidi seeranna seeru amanyoote agarsiisate, qansootunniha keerenna hobbaata buuxisiisate illachiinshe loonsanni. Keeru waalchi wo`manka woyte fanoho; hallanyunni ikko gutunni keeru doogo aana hasaawate mootimma duucha woyte qixxaabbe no; Konnirano Gobboomu Amaalamishshinni baalanti daga hasattonsa shiqishsheenna hasaawa assinanni. Tayxeno, komishiine loosu widira sa`inota coydhino.
Wolqatenni xiimbanni looso horoonsi`ne poletiku hasatto wonshate assinanni seerimalete looso mootimma cincitannokkita qaagiissitinoti Pirezidaanitte Sahileworqe, wolqa horoonsi`rate fajjinoonniti mitte mootimmanniti seeru aliidimma agarsiisanno uurrinsha calla ikkase ayirrisantanno gede loonsannitano qummeessitino.
Kaphu duduwo, gibbo kalaqanno hasaawanna, daga daganniwa kiphisiissanno assoote, dagoomu mittimma aana ledo hee`rate heeshsho danote tugganno bissa aana mootimma seerunni xa`mamantanno gede assitannota kultino.
Itophiyu budinna akati gobbaanni ikka, daganna dagate mereero gaance kalaqate loossa, gibbonnitanna kaphu taje fincate loosi daga mittimmatenni heedhannokki gede assanno yitinoti Pirezidaantitte, konnira kaphu taje, gibbote hasaawanna daganna dagooma badanno looso loossannore Mootimma seeru alidimma agarsiisate looso loossanno.
Konne diro dipolomaasete handaarinni Itophiyu BRICS gobbuwa miila ikkasenni gobboomu dipolomase aana borreessiinsoonni guma qeellete gede assine adhinannitanna Itophiyu su`ma kalqete gotti assinotano qummeessitino.
Tini kaayyo Itophiya, miinjunna dagoomu handaari kakka“anno gede asstannota, daddalunna investimentete kaayyo kalaqannota, dikkote doorshano kalaqannota Pirezidaantite Sahileworqe caakkeessitino.
Gobboomu Amalamishshi Komishiine galtinotanna seeda dirra keeshshitino hedote badooshshe araarsate aana illachiishshanno gede qaagiissitino. albi foonqe shuqunatenni, amaalamatenni woyyaawino Itophiya kalaqate kaayyo angankera no yitino.
Amalamatenni, hunnoonni coyee shuqunatenni, sumuu yinoommikki coyee sumuu assatenni, dawinoha dhaawatenni hiiqqaminoha sissatenni loosa hasiissanno yitannino qaagiissitino.
Konne looso loosatenni baalunkura ikkkitanno Itophiyu gobba ijaaratenni baalunku sumuu yeenna ammaname hee`ranno gobba kalaqate looso loosatenni umisi qeecha fula noositano coydhino.
Jiffanni noota heeshshote oolto gargarate mootimma kaajjado woxunna fisiikaalete pooliise loosu aana hosiissannota xawissinoti Sahileworqi;mootimma taayxe waagu oolto gargarate kaajjado woxunna fisikaalete pooliise loosu aana hosiissannota amaalete minira xawissino. Baajeettete diro xaphi assiniro gobboomu gobbate lopho 7.9 xibbuunni ikkanno gede baalunku miinju handaari aana illachiinshe loonsanni yaatenni qummeessitino.
Waagu oolto dandaate umi loosi laalchonna laalchimma luphi assine halashshate yitinoti Pirezidaantite Sahileworqe; konni ledo amadame fiisikaalenna woxu pooliise gumulo buuxate assinoonni loosi kaajje sufanno yitino.
Baajeettete diro 3.5 miliyoone dagara haaro loosu kaayyo kalqate loonsanni hee`noonni yitinoti Pirezidaantitte, onte baara widi gobbara 5 xibbi kumi qansootira loosu kaayyo kalaqate illachiinshe loonsanni yitino.
Mootimmate eo gamba assate looso lossate illachiinshe loonsanni loossa giddo umiha ikkinota qummeessite, 441 biliyoone birra giwiru eonni gamba assate illachiinshannita qummeessino.
Giwirinnu handaarinni 22.1 miliyoone heekitaare baatto ale hawuurrannitanna 810 miliyoone kuntaala xaphoomunni gamba assate loonsannitano qummeessitino.
Giwirinnu handaarinni 103 miliyoone kuntaala qamade latinsoonni. Dhaggetenni umi yannara qamade gobbara soyaatenni gobbaydi woxu soorro afi`noonni. Ruuzetenna badalate laalchinni loonsanni hee`noonni looso lossatenna xaphooma gobbate gidu laalcho 639 miliyoone kuntaala lossate, gobba dikkorano shiqishate waalcho fanino yitino.
Maatete jireenyi millimmonni baalanta kifillanni jawa laachimmate lopho leellishino. Malawunni, saadatenni, saadatenni afi`nanni laalchinni, gaatate laalchinni, shaanunni, laalunni jawa soorro daggino. Konninni, qansootu kalaqamanni nooha waagu oolto woy lexxo dandaate, ledote loosu kaayyo kalaqantino yitino.
Faaynansete handaari sa`u sase dirrara jawa lopho borreessiisino. Baalante baanke suuqote woxi bikki addintanni woyyaawino. Xaphoomunni liqoo liqiissate loosi lopho leellishinoha ikkanna, sa`u baajeettete diro 547 biliyoone birri ali liqoo beenkoonni.
Gobbanke haanjanna shaqqado assate amandoonni timora mitto barra calla 566 miliyoone ali chiginye kaasatenni haaro dhagge borreessinoonnita xawissino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Birra 1, 2016 M.D
