Hiikku manchino loosiro hiikko deerrano iillara dandaanno. Mannu looso kalaqate hasatto hasiissanno. Loosono shiimunni hanafatenni lophinanni hara agarranni. Wolu raise eenna inteemmo yine agadha dihasiissanno. Looso kalaqate hayyo annu annunnite yitanno ammano noosi. Loonse afi’noonni jironni qooxeessu dagoomino horaameeyye assate looso kalaqa hasiissannotano duu’re ammananno.
Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Daalle woradira Wodiidi Qege yaamamanno baychooti. Umi dirimi rososi 1ki-6ki kifile geeshsha hakkiichonni ilamino basera afamanno rosi mine harunsino. 7ki-8ki kifile geeshsha Apostote Yekkaatiti 25 yaamamanno mereerimu dirimi rosi mine harunsino. Hakkiinnino anjesinni 1989M.D 8ki kifile rosanni hee’re galte adhi gedensaanniiti 9ki-12ki kifile geeshsha noo rososi Yirgaalamete Lowiidi 2ki dirimi rosi mine harunsinohu. Kalaa Yooseef Yotona yaamamanno. Techoohu Seyoote gafi wosinchonkeeti.
Baaru geeshshi hala’ladonna seeda seyoote hasatto doogo sayisino Yooseefi Yotonihunnita dhagge mittu qoolira gudate yaa shotisa ikkitanno. Seyoote iillate sayisino eaafulcho doogo techo ninke ilamara jawa rosicho uyitanno yine hendeemmo. Hala’lado hasaawanna sokka sayisinote giddonni qoonce kuneeti:-
Kalaa Yooseefi 12ki kifile fonqolinni duushshino gumi daa hoogirono wolootta loossanni heeshshosi woyyeessanno doogga hasi’ra hanafi. Hattenne yannara Mereerima Istaatistikse biilloonyi fushshino loosu egensiishshi garinni heewisame sae Sumaalete qoqqowira Jaarso yaamamanno olliira Gibrinnu akeeka kiirate loosi handaarinni mittu dirira loosino. Hattenne yannara Sumaalete widoonni Keeniya e’anni fultanno daafira Keeniyaho daramaanote kaampera eatenni Ameerikanna wolootta lophitino gobbuwa fulate hedatenni sae wo’naalino. Kayinnilla Maganu hedo roorteenna gobbara fulate hasatto ditoltino. Tennera “Duuchunku maganu fajjooti” yee ammananno.
Rososino woyyeessatennino dideamino. Sumaalete qoqqowira loosannowiinni agure daye 12ki kifile fonqolo wirro fonqolame woyyaawino guma maareekkisiisatenni Hawaasi Yuniversitera ‘’Business Management’’ rosu golinni harunse dipiloomunni maassame Hawaasi quchumi maazagaajjira qaxarami. Dippiloomunni maassama geeshsha sayisino eaafulcho heeshshote doogga kiirre digundannite. Hashsha rosanni barra looso losanni saino.
Looso shiimunni hananfanni yaannohu kalaa Yooseefi,rososi harunsanni hee’re shiimmaadda loossa loosate kaa’litannosi gede looso Maazzagaajjaho shiimmaaddu loosinni qaxaramirono rosisinni ledo kiphaminosi daafira ikkummota ikke roso rosanni looseemmo gede injoo kalaqqe’’e yee xa’mi’rirono, “looso woy roso doodhi” yitannori gufissasira wo’naaltinota qaaganno.
Hakkiinnino, Hawaasi quchumira quchuma co’eessate doogo loonsanniwa gaammeennasi Baangunni barrunni 5 birra baantannasi doogo loonsanniwa dubbo maxarino. Kuni loosi lowonta daafursannohanna rosisi ledo harannokkiha ikkinohura rosisinnino gufi’rikkinni loosanni rosanno injo kalanqannisi gede xa’meenna aganunni 150 (mitto xibbeenna ontawo Birra) baantannasi Taaboori ilaala agaranno gede assinisi.
Dhagge ikkannohu kalaa Yooseefi Hattenne yannara lame ooso annaatinkanni. Aganunni afi’rannohu 150 birri aaninni 40 birra minu kirira baatanno. Konni garinni loosanni rososino gude rosu tajesi shiqisheenna deerru lopho assine baatooshsheno 277 birra assinisi. Tenne yannara baca heeshshote eaafulcho saysinota kulanno. Wolootta mootimmate loossano ammanamatenni owaatinota qaagiissanno. Mootimmate ammaname loosanna soqqama jirote yaanno yooseefira soorrote barri xeertirisikkinni dayino.
Kalaa yooseefire himanannohu bacaho. Mitootu Ameerika fulanno yitanno woyte wole widoonni Isira kawiichi Ameerikaho yitannori no. Mootimmate loosinni ammaname loosanni hee’reenna daggino dhagge bacate.
Gedensaannino, Arfaasa 2/2003M.D mootimmate qaxarame loosanno loososi agure hedeweelcho loosu hajora hasi’rinosi manchi widoonni Oromiya Gujete Bule Hora mare Buna luxumbanni saytera qaxarame loosa hanafi. Loososi annimmatenni loosanni uurrinsha gumaame assa dandiinota kulanno.
Albaanni loosanni keeshshinoha mootimmate loososi agure fuli yannara isi daafira yawo adhannohu ayeetiro lowonta huluullamirono loosoho hasi’rinosi manchi balaxe kulleennasi wirsaanchunni hasanni dayinosihu “Ati anerano lophote furchooti” yee ammanino daafira, 400 kume birra baanketenni eessinosihura looso mure fulasinni yaadannokki gede assinosi.
Hakkiinnino looso hanafihunni 6 agani gedensaanni bunu Industirera qaxarisi manchi 630 kumi birrinni Obama kaameela hire uysi. Konne assino dureessichi kalaa yooseefi hattenne bunu industire massaga hanafi gedensaanni gummaamo assino daafiraati. Kaameelunnino loosi’ranni bunu sayte loososino roorenkanni gummaame assi gedensaanni 11 diro loosinota kulanno hakko.
Bunu Industire anni dirijjitesi lossi gedensaanni umisinni buna daankanniwa fa’nanno gede injoo kalaqinosita galatunni ledo kulanni “Ani isiwa calla loosanni hee’reemmokki gede ane losse umi’yanni loosi’reemmo gede assasi techo anino woloottu anewa irki’raancho calla ikkite heedhannokki gede assate huwanyo cu’mishiishshinoe” yaanno. Konni ka’a wo’munni wo’ma umisi uurrinsha massaga hanafi. Gedensaannino, umisinni daddalu giddo e’e hee’renni ‘’Christian Leadership’’ hattono ‘’ Business Administration’’ rosu gollanni harunse 2007M.D maassamino.
Hakkiinnino ‘’YT Coffee Export’’ yee su’matenni fajjo fushshi’re buna mereerima dikkora shiqishate loosinni hattono Wodiidi Masanqalira nadaaje hirranniwa ijaaratenni daddalu loososi harisanni afamanno. Ledoteno, layinkiha nadaaje beenkanniwa 21 miliyoone ale ikkanno birrinni ijaarsiisatenni konni agani goofimarchira looso hanafisiisate feeffate noota kulanno.
Kalaa Yooseefi xaa yannara babbaxxitino loossano daddalu loososino ikko ayyaanaame heeshshosino kaajjillunni harisanno. Dagoomitte yawosi fulate ragaannino qooxeessaho haammatu mannira irko assannota kulanno.
Manchi beetti minesi lawanno yinanni. Isi loosinowa ammanametenni loosanni gumaamo assino. Oososino loossa ammanametenni loossannota farci’ranno. Qaaqqimmate Galtesino hattonni kaa’lote luphiimate.
Albaanni saysino doogo baala techo iillino deerrira doogo rosiissinosiha ikkasi coyi’ranno. Shiimunni kae lowo deerra iillate dandoommohu kaimi’yara jawa waaga aatenniiti yaanno. Ani saysoommo doogonna iilloommo deerri ooso’yara jawa lawishahaati yaannohu kalaa Yooseefi; xaa yannara bununna nadaajete daddali loosinni hattono konistiraakshiinete handaarinni bobbahe loosanni afamanno. Albillicho gobbaydinni babbaxxinore eessate daddalinni bobbahateno jawa ajuujanna hasatto noosi.
Kalaa Yooseefi Hawaasi quchumira jawa Hoteele ijaaratenni Hoteelete Industirenni bobbahate, hala’lado baatto aana yannaitte hayyonni Gibrinnu Investimentenni bobbahatenni afi’ranno laalcho gobbaydi dikkora soyaatenna qooxeessu dagoomirano shotu waaginni shiqishate mixo noosi. Diru giddo lamenna sase hinge loonsanni laashshinannire hala’ladunni laashshanni gobbaydi dikkuwara soyaatenna Doolaarete soorro abbate hattono loosu kaayyo hala’ladunni kalaqate mixo amade millisanni afamanno.
Roorenkanni quchumu gibrinninni meessi eo lossi’ra calla ikkikkinni dagano horaameeyye ikkitannore laashshatenni sagalete (qaamattote) anje qarra tirate hasatto noosi.
Xa Hawaasi quchumino ikko gobbanke lophitanni no yaannohu kalaa Yooseefi; tenne yannara Taaboori Ilaalinna qooxeessa latinsanni hee’noonni daafira qooxeessaho shoole Beeddakko Hoteele ijaarate mixo amade quchumu gashshootira pirojekitete mixo shiqishe dawaro agadhanni afamanno. Konne calla dikkino, babbaxxitino daddalu handaarranni bobbakkannorinna owaante uytanno uurrinshuwa mitteenni harinsanni ijaara minate hasatto noosi.
Wole kayinni, Hawaasi quchumira calla ikkikkinni Addis Ababahono buna qixxeessinanni gobbaydi dikkora sonkannita umisi magaazene ijaarate hasatto noosi. Hawaasi quchumirano xaa yannara loosanno loossara ledote wolootta handaarrannino bobbahate ajuuja noosi.
Heeshshosi giddo xaadannosire baala cincatenni sa’’anni rososino ledotenni woyyeessi’ranni egennotennino ogimmatenni loossasi massaganni xaa yannara danchu deerrira iillino. Isi looso hanafi yannara Mereerima Istaatisstiksete biilloonyi widoonni qaxarame Sumaalete qoqqowira gibrinnu akeeka kiiratenna maareekkatenni hanafe hakkiinnino agure daye 150 birrinni qaxarame Hawaasira daye Taaboori ilaalanna Garba agaratenni heeshshosi xiiwanni dayno.
Kalaa Yooseefi 150 birrinni qaxarame loosanni sairono isi looso kalaqe loosa hanafi kawa jirosi halashshi’ranni xaa yannara 46 mannira uurinshunni loosu kaayyo kalaqino. Uurrinshasira loossannorira shiimu baatooshshi 3kumi birra ikkanna; luphiimu baatooshshi 30 kumi birri geeshsha aganu baatooshshe baatanni loosiisanno. Barru hoshshonni loossannorino haammatu manni noota kulanno.
Loosaasinete baatooshshe ajinshiha ikkiro uurrinshate jiro moorate hasatto heedhanno. Konnira danchu garinni baantanni loosiinsanniha ikkiro uurrinshansa uminsa jiro gede la’annohura moorunni agartanno; gumaammano assitanno yaanno. Loosaasine’yara ikkadu garinni baateemmohura uurrinshuwa’ya uminsa uurrinsha gede assite la’anno; moorantannokki gede yawo adhite loossanno yaanno.
Loossasi halashshatenni liqoote bikkasino konni albaanni 4 miliyoone 200 kumi birra liqii’ranni loosannowiinni sasu diri giddo calla xaa yannara 45 miliyoonenna 900 kume birra iillishino. Woloottano Investimentete handaarranni bobbahate hasattosi lexxitanni dagginotanna jawa jiro fushshi’rinota kulanno.
Hiikkuno daddalu loosi qorophotenni loonsanniho. Meessinni loosa woy ammanantino mannootinni loosiisa hasiissanno. Konni garinni loonsiro kisaaru dihee’ranno. Loosaasine mooru giddora e’annokki gede assinannihu hasiissanno horonsa agarsiisa dandiinirooti. Loosaasine ayirrinse amada hasiissannota qummeessanno.
Shiimu deerrinni ka’ne jawa deerra iilla dandiinannita kulanno. Kalaa Yooseefi heeshshosi giddo gobasinni fule wole gobbara hare loosi’rate halcho dinosi xa. Isi halcho gobbasira loosi’re lophatenni noosihunni lophitino gobbuwa mare towaate higate.
Albillichono barru giddo 24:00 saate loosate hasatto noosita kulanno. Manchi beetti dhuku noosi yannara hiikkonne loosono loosa noosi; duree’ma noosi; rosano hasiissannosi yaanno. Yannanke garunni horoonsi’ne loosi’ratenni duree’ma hasiissanno. Rose soorramateno loose duree’mateno noonke yanna garunni horoonsi’ranna loosunni calla saysa noonke yaanno.
Jeefoteno, looso hiittoonni massaganni gumaammo ikkannoro doogo leellishshinosiri bacu mannooti noota kaysanno; lowo galati noositano kulanno. Loose soorramate hasatto calla hasiissanno. Looso baxa hasiissanno. Hasi’noommoha jawa coye iilla hoongummoro nafa afi’noommoha baxa noonke yaanno.
Afi’noonniha shiima looso banxiro jawu deerrira iillate doogote aana hee’noonni yaate Yaanno. Loosu kaayyo wolu manni kalaqannota ikkitukkinni meessinni kalanqannite. Ninkeno seyoote wosinchinke ledo nooneke keeshshonni woloottaho lowo egennonna rosicho ikkitanno hedo afi’noommo. Albillicho hasattosinna mixosi wo’miitannosi gede hanchonkeeti. Keerunni!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 24, 2016 M.D
