Amaaru afiinni “Phaagumen” yine woshshinannihunna Itophiyu diru kiiro garinni 13ki agana assine adhinannihu fooqu agani “Hepagumeene” yaanno Giriikete qaalinni dayinoha ikkinota henandaaru egennaammi kultanno. “Phaagumen” yaanno qaali amaaru afiinni tirosi’ ledote’ yaate yitanno Gi’’izetenna Grikete afii fullahaano.
Akkalunna haaru diri mereero afamanno reekkote aganaati Fooqu agani. Akkala diro jeefinse haaro diro adhate qixxaawote yannaati. konnira haaru diri keerunniha, baxillunniha, mittimmanniha, latishshunnihanna atootunniha ikkanno gede gobbankera Itophiyaho baalante amma’note minnara tenne barrubba huuccattotenni sayisa rosantinota ikkitanni daggino. Tayxeno Fooqa mittunni hanaffe noota leenta barrubba qoorretenna huuccattotenni sayinsanni gede Itophiyu amma’note uurrinshuwa gambooshshi faasho worino; konni garinnino gumulantanni afantanno.
Hattono IFDR mootimmate xaadooshshi owaante Fooqu agani leenta barrubbara addi addi su’ma uyitinoha ikkanna tenne barrubba su’minsoonni su’mi garinni sayinsanni gede gobboomu deerrinni faasho wortinoti qaangannite. Sa’u shiima dirra kawa kalqetenni baxxineemmore assinonkeha Fooqa addi addi sokka amadino dagate ayyaaninni ayirrinsanni keeshshioonni. Tayxeno lawanno garinni ayirrinsanni hee’noonni.
Konni garinni; Fooqa 1-6 geeshsha:-owaataanchimmate barra, kakkalamate barra, Danchummate barra,laashshate barra,ilamate barranna mittimmate barra yite IFDR dagate xaadooshshi owaante su’missino. Konni garinnino baalante gobbate kifilera ayirrinsanni hee’noonni.
Bero Fooqa mittu owaataanchimmate barra ikkanna;akkala diro gunde haaro diro e’nanni waalcho ikkasinni haaro agana baxxino garinni adhatenna horonsi’rate widoonni owaataantete yaanno qaali garunni xawisanno. Baalunku noonke ogimmanna yawonni gobbankenna daganke kaa’lineemmo doogonni mitte owaataanchimmate.
Owaantete barri aanino 365 barra loosunni, uyine adhatenni sayinseemmo gede kakkaooshshe kalaqannoho. Haaru diri waalchira uurrine mitteenni ayirrinseemmohu owaataanchimmate barri umonkenna gobbanke hattono ilama horonsi’raano assanno owaataanchimmate ayyaanira umonke qixxeessineemmohonna haaroonsi’neemmoho. Konne barra lainohunni sokkasi sayisinohu xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (DR) “Gobba ammanamme owaata heeshshote diri bayira aamanshaati” yaanni xawisino.
Wole widoonni bakkalcho Gaazeexinni ledo keeshsho assinohu Sidaamu qoqqowi Faynaansete Biiro Sooreessi Araarso Gerremew (Dr.)“Owaatanno manchi ayirrara hasi’riro uynoonnisi yawora ayirrinye aa noosi’’ yaanni owaatamaanchimmate barrier xawisino. “Ayee manchino soqqansho aanno woyte beellamate ikkikkinni daga hagiidhitannonna wodanansa kassi assanno looso loosa gadacho ikkitino” yaanni qummeessino. Kuni diro wo’ma sufa noosiho.
Techoo barrano kakkalamaanchimmate barra yine ayirrinsanni hee’noonni. Kakkalamaanchimmate yaa mayyaate? ayiraati kakkalammannihu? mayira kakkalammanni? yitanno xa’mubba harunsite daggannota ikkitara dandiitanno. Lubbo afi’rino kalaqaminni Manchu beettinna saada kakkalamate yawo ledo aamantinosa kalaqamaati. Togo yaa Manchu beettino ikko saada umonsa sayisse uyitannoti woyi kakkaltanno hajo heedhannonsa; konninnino babbaxxitino yannara gawajjantannanna lubbonsa hoogganna la’neemmo.
Kakkalama jajja, oosichonna gobba diinu anganni gatisate meessanaate sayise aate; xaphoomunni meessire ikkinorichi diinunni adhamannokki gede woxxate baantanni baatooshsheeti. Konnira sa’u yannara Aliyye gobbate kifilera kalaqamino olunni lubbonsa hooggino qansooti muli qaaggooti.
Konni barrinni Itophiyu gobbanke qacce dannasenna keere agarsiisate miqichonsa cancantinonna lubbote kakkalo baattino muxxe gobbate gargarooshshi olantonna ga’labbote wolqa qaagatenni ayirrinsanniha ikkanna;owaattanni noore bokkeessinanni.
Danchummate barrino umisi sokka amadinoho.Konne barra rosamino Itophiyimmate budinkenni dhukiweellanna irkisaahu noonsakkire hasiisannorichinni irkisatenni; mine gatamaratenni,uddano aatenni,hurbaate beehatenninna wolootta danchumma assatenni ayirrinsanniha ikkanno. Konne barra ayirrisa Itophiyu dagara wosi’nitannota di ikkitino; korkaatuno mimmito kaa’la baxxinohunni ayyaannate yannara afi’noonnire anga ajinohura beeha Itophiyimma uyitinonke gadacho ikkinohura danchummate anganke buxanete diriirsatenni badhera hingeemmokki gede qaagiissannoho.
Wole widoonni Fooqa 4 laashshaanchimmate barra ikke ayirrisamanno gede worroonni faasho garinni geexaanchimmatenni fule gobbate giddo laashshinoonni laalchuwanni naaxxatenninna horonsi’ratenni gobbate miinji lophora meessi yawo fula lainohunni huwanyo kalanqanni. Ledoteno, barraho uminsanni wo’naalte jiroo’mitinore jawaachinshanniha ikkanna; gobbate laalcho horonsidhannore gobbansa baxxanno qansoota bokkeessinanni. Meessiha ikkino laalcho horonsi’rate rosicho beehatennino ayirrinsanni. Kuni barri Daddalunna Industirete latishshi biiro qineessonni ayirrisamannoha ikkanno.
Tayixe Fooqa baxxannoha assannohu “ilamate barra” yine sommoonniho. Kuni barri babbaxxitino qixxaawubbanni ayirrisamannoha ikkanna; xaa ilama albi annuwinkenni maa ragidhinoronna albillicho gatamarate hasiisanno gobboomitte amanyoote lainohunni huwanyo kalaqate rosicho beenkanni barraati. Xaa ilama gutunniha ikkinore bowirsatenninna ledamate hedubba lossi’ratenni biree hunditanna dhaggete gobbanke aantanno ilamara ragisiisate dandiitanno garinni amaalamatenni ayirrinsanniha ikkanno.
Fooqa 6; mittimmate barra maatete, jaaloomittete, loosu miilimma hattono xaphoomunni gobbate baxilli hornyubba bowirsa lainohunni qansootu gobbansara jawu baxilli hee’rannonsa gede huwanyoote kalaqatenni ayirrinsanniha ikkanno. Badooshshenke duuchu dagoomi mittimmanni kaajjishatenninna mittoo’matenni gobboomitte lophora gutu kakkaooshshi hee’ranno gede assatenni barra ayirrisatenni gumulamannoha ikkanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
