“Haaru dirinni haaro galata…” yitanno faarso faarsi’nanni qaaqqimmate yannara mine mine tunqanni haaru diri e’’anno feeffatote hawarrora kubbinoommo. Qaaqqimmatenni hawarro amboomi fulanno yineenna soodo Wocawaaro mittunni minunni mine tunqanni faarsineemmo faarso techo qaageemmo woyte “Qaaqqimma wirro dihigganno” yaanno sirbaanchi Mezemmiri Yohaannisihu qaagamannoe woyte ille’ya hindiiddo gubbitanno.
Haaruu dirira hirranninke haaro uddano,haaro koatte, haaru rosu dafitari,haaro rosu mini jaalla, addankanni arri arrishsho haaro diro ikkase leellishshannoti,su’naadu daraarchu foolinna haaro hexxo dagge albaanni leeltanno woyte giddo’ya kassi yitanno. Qaaqqimmate wodani co’ichahona techo hakko wodana abbate haaro diro qaaga gadachitannoe. Qaaqqimma higge didaggannona qachunni qacha mare “hoyya hooyye” kubba hoogummorono haaro diro hedeemmo woyte hagiirrunni wo’meemmo.
Akkala ikkinohuno konne hooro diroontiillana uddano meeccine uddi’nannihu gede ayimmanke co’o assine cubbunni,bunshetenni,qarrunna shettotenni hayishshi’ne haaroo ayimmanke abbineemmo reekkote yannaati haaru diri yaa anera. Xurin kenni,komankenni, gaancetenninna gibbotenni,waajjillunninna huutaaw atenni hattono gosanyimmatenna ruukkadimmankenni haaro dirooti yine wocawaaro agana kaxxineemmoha ikkiro; tini sa’’a ikkitukkinni saalate. Xurunkunni sa’noommo yaate.
Co’ontanni co’o yaa hasiissannori kuri baalu xurinniiti. “Anfanni kakkachine,anfummokkinni so’ne” loonsoommonna xurroommo cubbinni co’isinke” yinanni huucci’nanni huuccatto konni fooqa aganira kaajjito. Togoonni co’o yine waajjo uddanonni Wocawaaro 1/2016 MD adhate kaaliiqi kaa’lonke. Ninkewiinni agarrannihu akkala ayimmanke akkalu dirinni ledo waamme keerehonna baxilleho anga fanne agarate.
Akkala hedo agurre, akkala diro hambe, halaalu widira shinqeemmo aganaatiwe fooqu. Fooqu wolqankeeti. 12 aganira Fooqu gaacheenaho. Ninkerano Fooqu agani cubbonke hayishshi’nammora Kaaliiqi uyinonke kaayyooti. Mayi qaagantue lawi’ne,shiimmaaddu hee’ne Fooqa 5 woy 6 barrubba Shabbadiini woradira Gaalukko eelallicho hige dirranno foonchira bisonke hayishshi’rate hashshu taalo faarsi’nanni ha’neemmot.
Hoola maganoho! Qaaqqimmate wodani cubbaataamo ikka hoogirono ninke hakkawaro hayishshi’noommo bisonna cubbo techora qaaggote amadeennanke noommoha lawannoe. Qaaqqimmate wodani bunshetenni co’ichahoyya! Hakko wodana qolonke!
Fooqu agani baalunkura soorrote kaimaati. Baalanka agurre haaro fooliishsho widira hingeemmo keerinke buichooti. Haaro amma’no widira, haaru kalaqami widira ha’nanni soorrote aganaati. Ninke Itophiyu manni hiitte yannarano Fooqa agadhineemmo.
Fooqu agani dancha halcho saaysate, dancha hexxo, dancha ajuuja hanafo assine qaanganniho. Fooqu agani mittunni kaayse ontunna leewu barri geeshsha baxille, keerenna mittimma kullanni dangoonni. Gatona yaa, mittimmanna Itophiyimma farci’nanni, gibbonna bunshe effi’ratenni sainoha agurre Itophiyu ledo woyyo e’nanni aganaati.
Mittimmate hanqafama dandiinummoro, konni ale kalqe dhaggeeffattaanno gobba ikkineemmo. Kalqete aana gotti yine leellineemmokki gede assitinota gibbonna gaance, hattono gosoomitte xagisi’ra dandiinummoro konni ali dhaggeefatannonkehu barru daanno.
Reekkamanni daanno haaru diri gede haaro diilallo adha hasiissanno. Haaroo diro hagiirrunninna faarsotenni,guwe enyunninna galatunni,mittimmatenna mimmito kaa’latenni adha hasiissannota akaakkankenna annuwinke rosiissannanke dangoommo. Techono togoo akati sufo.
Itophiyu gobbanke hala’ladotenna ayerano ikkitannote. Dagase godowi hala’ladoho, angase hanq afaanchote. Baattose shooshsqate. Gosatenni,ayiddoomittetenninna amma’notenni hattono olluunninna qachunni ruukkadimmate hedonni cancishantanno gobba ikka dinose. Togoori hee’riro Fooqa agani hayishshi’nammora maganu uyinonke eltootina akkala ayimmankenni haaro diro e’neemmokki gede wodananke qixxeessino.
Gomichu saaqame xawaabba ikkanna, yanna sa’eenna yanna riqiwantannota calla ikkitukkinni; mannu hexxono ledo lattanno. Sa’u yannara hoongoonnire afi’rate, heeshshote doogora ikkannore mixi’rate, ba’ino heeshsho heedhurono taashshi’rate qaale e’annohu diru soorramanno woyteeti. Togoo hexxonna dancha halcho Itophiyu dagawa rosantinote. Konniraati haaru diri feeffato yannara cubbo, xure,bunshe,babbadama,honqo oqichimmanna ruukkadimma,gibbonna giwansho abbannore waamme; danchumma, hanqafaanchimma, ledama, baxille, kaa’lamanna Itophiya albaagisannorenna balaxisiisannore burqisatenni togoore buqqeenkera itinse waajjo uddanonni haaro daraaronna haaro diro adhate qixxaambo!
Dancha Haaro Diro!
Yaareed Geetaachew
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
