Addis Ababa:– Labballu woy meentu mimmitu ledo xaadooshshi jaddo Itophiyu budinna amma’nonni adhamooshshu nookkihonna ilama shaanno assooteetinna qoomamaati.
Koo/koo,tee/tee mimmito lawanno manchi beetti kalaqami kalaqamu wodho gobbaanni ikkanni noo ikkito hasaawissanni afantanno. Mereershinkeno konne assoote lainohunni hajo la’annonsa bissa hasaawisino.
“Itophiyj daafira sammi diyineemmo ilama mimmitu koo-tee xaadooshshi jaddonni gatinso” yinanni maamari Ilama suffannokki gedenna sirchu riqiwamannokki gede assitanno jaddo hunate harinsho aana amma’note annuwira jawu mini loosi agaramannonsa yino.
Maamaru safaanchinna pirezidaantichi Liqe Tiguhaan Rosiisaanchu Derejje Negaash Zeweyiniyyehu Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; ayimmanna bude hanate guma ikkinohunna mite mite gobbuwara jawaachinshanni hee’noonnihu mimmitu koo-tee ledo assinannihu seerimalu assooti Itophiyu budinna amma’nonni adhamooshshe afi’rinokki huuro nookki shaanno assooteeti.
Sa’u 15 dirrara tenne ikkito giwate looso loonsanni keeshshinoonni yiinohu rosiisaanchu; yanna yannatenni hala’lanni dayinohunna seerimale mimmitu koo-koo/tee- tee xaadooshshi assooti yannaasincho kadote gashshooti gumaati yiino.
Amma’note uurrinshuwa, sivilete daga uurrinshuwa, mannoomittete qoosso komishiine mitteenni loosatenni tenne jaddo gargaratenna callinni ikkikkinni mittimmatenni halamme jaddote aana soorro abba dandiinoonnita rosiisaanchu Derejje xawisino.
Rosamino koo-tee gobbaanni ikkino xaadooshshi baalunku mimmitu koo-koo/ tee-tee xaadooshshe ikkasi xawisinohu rosiisaanchu; Itophiyu galanno seeri aana mittu dani mimmitu xaadooshshe assa jaddo assine adhinannita kulatenni, mimmitu xaadooshshi Itophiyu budinna amma’nonni adhamooshshe afi’rinokki ilama shaanno assoote ikkasinni jaddaaleeyye yoote albaanni shiqisha hasiissannota xawisino.
Isliminnunni ikko Kiristinnu amma’nonni irkisamannokki garinni roorima daga amma’no afidhinota ikkitino Itophiyi giddo yannaasincho kadote gashshooti guma ikkinohu gawajjanno rosichi macciishshama dinosi. Rosiisaanchu Derejje, ilama suffannokki gede sirchu riqiwamannokki gede assitanno jaddo hunate harinsho giddo baalante amma’note annuwira jawu mini loosi agaramannonsa yiino.
Uztaaz Abubekeri xawisino garinni; mimmitu koo-tee xaadooshshi jaddo kalaqamu akati gobbaanni ikkino Isliminnu amma’no Sheeriu seerinni reyote geeshsha qorichishiishannoha ikkanna kalaqamu mayimmanna seeri gobbaanni ikkino Itophiya xawisannokki assooteeti. Wole widoonni; Gibiresooddomete jaddo hiittenneno Itophiyu kifilera irkinsannikkitenna effi`ne gimbanni assoote ikkinota Paaster Cherinnet Belay coyi`rino.
Jaddo Manchi beetti sircho hunate assoote ikkinota anfe baalunku Itophiyu manni effi’re giwa hasiissannosita dhaamino. Paaster Cherinneti xawisanni, Itophiyu umisiha ikkinoha ilamate sayisanni dayino mimmitu ledo ayirrisama, sirate budinna hala`late dhagge noo gobbaati.
Adhanna adhamate amuraateno la`niro budunni, amma`notenna seeru fajjanno doogonni harinsanni amuraati noo gobba ikkitanna; tini jaddo konne dancha bude gibbanno garinni gumulantanni no. Gibiresoddomete jaddo koo/tee woy meyaatinna labbaahu mereero noo xaadooshshi diinaati yiinohu Paasterichu; sirchu hala`lanni ha’rona yaannohu Maganu qaali suffannokki gede assate jadooti yiino.
Itophiyaho noo budi Qullaawu Maxaafinni kaima assine gumullanniha ikkanna; konne baincho assoote gobbatenni hunate wedellanna oosonke seekkine rosiisanna huwanyo kalaqa ga`ara yinannikki loosooti yiino. Jaddo oosote, ilamatenna manchi beetti sirchi aana daggino kakkacha hedo ikkitino daafira, qoleno amma`no dinoe yaannoha baala la`annohura, qarru dayro calla ikkikkinni jaddo loossanno bissa wo`manka woyte sharrama hasiissannota coyi`rino.
Qiddist Gezahenyinna
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
