Addis Ababa:- Gutu qarrubba tirate gutunni loosa hasiissannota Sidaamu Qoqqowi Pirezidaante Kalaa Desta Ledamo huwachishi.
Sa’u lamalara Amaaru qoqqowi albi Pirezidaantichi Dr.yiliqaal Keffaale umisi fajjonni biilloonya agurate shiqishino xa’mo qoqqowu Amaale mininni adhamooshshe afidheenna basete Kalaa Aregga Kebbede mootoonsinoonniti qaangannite.
Mootoonsate amuraati aana qoqqowubbate pirezidaantooti beeqqitinoha ikkanna; Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo sokkasi sayisanni; Haaru pirezidaantichira hawalle bayiriidi yawora iillishihe yiino.
“Itophiyu baalinkete; dagaseno baalinkete” yiinohu kalaa Desta; gutu qarrubbankera gutunni loosa hasiissannonke yiino. Amaaru qoqqowi xa`mo xa`monkeeti, gutunnita qarrubbanke hasaawunni tidha hasiissannonkeno yiino.
Bayira dhagge noose dagara qarrubba busulletenninna hasaawunni tira hasiissannotano buuxisino. Amaaru qoqqowinna mootimmate qote gutunni uurratenni qarrubba tirate Sidaamu qoqqowi mootimma mootimmate gede yawo yawo adhitannotano buuxisino. Qoqqowo massagate yawo adhinohu kalaa Aregga Kebbede “Daga danote giddonni fushshate giddoyidi qarrubbanke tidha hasiissannonke” yaanni coyi’rino.
Loosunni qarrubbanke tidha hoongummoro daganke danote reqecceessineemmo yiinohu kalaa Aregga; Murci’raanchimmatenni assineemmo millimmora baalunku qotenke uurritinanni gede yaatenni woshshatto shiqishino. Gummaamo looso loosa hoogankenni qarru giddo keeshshinoommo yiinohu pirezidaantichu; paartete gutu illachinninna horotenni ka“atenni gutunni loosa hasiissanno yiino.
Hakkonni gobbaanni ikkitino harinsho gumaame ikkitinokkitano buuxise; konni gedensaanni qarra dhukkisanno dhuki dinonke. Qarrubbanke tidha hoongummoro gobbanna daga danote aana tungeemmo yiino. Gobbate gargarooshshu olanto gobbate baxxinohunnino Amaaru qoqqowi dagara assitanni noo kaa`lonna sharrote galatu hasiisannose yiino.
Qoqqowunniha haaro pirezidaanticha mootoonsate amuraati aana afaminohu Somaalete qoqqowi pirezidaantichi Musxefe Mehammed haaro mootoonsinoonni massagaanora hawalle tashshi yiino`ne sokka sayisino. Qarrissanno yanna giddo qoqqowo massagino albi pirezidaantichi Yiliqaal Keffaalera (D/r) galata shiqishono.
Amaaru qoqqowira kalaqamino qarri harancho yanna giddo woyyaambe leellishasinni macciishshaminosi hagiirreno xawisino. Amaaru qoqqowi eino qarri giddonni fule gobbate lawishsha ikkannota ammaneemmo yee; Somaalete qoqqowi Amaaru qoqqowi qote ikkasino xawisino.
Oromiyu qoqqowi pirezidaantichi Shimellis Abdiisa, amuraatu aana afame coyi`rino garinni; Itophiyu luphiima jifo xaadde egentinose. Baalankanni qeeltanni techora iillitino yiino. Xaano xaaddinose jifo qeeltanno yiino. Amaaru qoqqowi qeelle qeellenkeeti jifosino jifonkeeti; baalanka gutunni gumulleemmo yiino.
Affaarete qoqqowi pirezidaantichi Awwol Arba, Amaaru qarri Affaarete qarraati; Amaaru bisinketa mitte kifileeti; Amaaru canci yaa Itophiyu cancino yaate; Itophiyu cancitanno woyte diinnate waalcho fantanno yiino. Maatete qarru kalaqamanno woyte diinaho anga aate yiinohu pirezidaantichu; mittimmatenni qarrubba sa“a hasiissannono yiino.
Amaaru daga xa`mubba noose; qara hedo kayinni xa`mubba hiittoonni tidhino yitannote yiino pirezidaantichu. Massagaanote massagaanchimmate kaayyo aanna massagaano kaa`la qarrubba tiranno yiino. Affaarete qoqqowi mootimmanna daga Amaaru daganna mootimmate qoteetino yiino.
Wodiidi Itophiyu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Xilahun Kebbede; annuwinkewinni adhinoommo jawaante techono adha dandiinummoro; Kaaliiqa waajjinummoronna halammummoro qarrubbanke tidhantanno yiino. Wodiidi Itophiyu qoqqowi Amaaru qoqqowi qote uurrannotano buuxisino. Amaaru daga qarra huwattinokkiriranna qarra iibbabbishshanno mannootira macca aa dinosi yiino.
Mootoonsate amuraati aana Amaaru qoqqowi amaale mini songaafitte Faantu Tesfaye, albihu Amaaru qoqqowi pirezidaantichi Yiliqaal Keffaale (D/r), Biheeraawete tajetenna hobbaatu owaante dayirekiterichi Jeneraal Temesgen Xiruneh, Olu wolquwa layinki xaphoomu Itaamaazhoor Shuum Jeneraal Abebawu Taaddese, qoqqowu pirezidaantooti, luphiima mootimmate loosu sooreeyyenna koyisantino wosinna afantino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
