“Fayyimma minenke” yitanno qixxaawo Televizhiinete laeemmo woyte,hiitto fayyimma minenke heedhanno yitanno xa’mo galtannoe. Ikkollana galanni hosanni xawinoe gede ikkiro fayyimma meessi angara noota huwata dandoommo.
Lawishshaho mittu manchi cee’matenni anga hayishshi’rikkinni itanno; cee’ma calla ikkitukkinni hudetenni muddameno anga hayishshi’rikkinni saga’lanna wodancheemmo. Fayyimmano xissono angankera noota kayinni buunxeemmohu xisso iillitunke gedensaanniiti.
Xa yanna hawadooti. Hawadu yanna addi addi taraabbanno xisso cibbidhinote. Mudde mudde deeiishshanno xibbi woy kolleeru,tuf u,ganshu,shekkeerete xissonna labbeemmeri hawado korkaata assatenni kalaqantannonna manchi beetti aana lubbamate geeshshi gawajjo iillishshanno xissuwaati. Kayinnilla gargadhate hakimete mine calla ikkikkinni xagichu angankera no.
Lawishshaho kolleeru xibbi diru dirunkunni yanna agare hedeweelcho kalaqamatenni manchi beetto woqaasanna la’nanni. Kayinnilla kaimisi meessinna qarqaru co’ichimma agadha hoogatenni ikkinota anfiro gargadhate hayyo shotate. Mootimma eeli geeshsha dirrite Cilunni co’o yitino qooxeessuwa kalaqate huwanyo cu’mishiishshinotanna qae qaete togoo xissora kora ikkinore gargarate Shumate mine minnanni gede huwanyo cu’mishiishshinota ballaho rosiisaanchu hee’re laoommoha qaageemmo. Xa kayinni ille digantannoe shumate minna doogga dooggatenna qaete. Mayira hedessi yiniyya? Yitanno xa’mo galtannoe.
Kolleeru xibbanna taraawo shumate mine co’eessatenninna mullawa cila aguratenni, anga yanna yannatenni hayishshi’ratenninna xaphoomunni meessinaatunna qooxeessu co’ichimma agadhatenni gatisa dandiinanni shota xibbaati. Kayinnilla hedeweelcho lubbo xoqolanna la’nannina wodancha hasiissanno.
Mittu huluullisannoeri hee’riro rosinohuno rosinokkihuno Hoteelete ikko mine sagale itara qixxaawanno woyte saamunu nookkiha hayishshi’re; ite ka’’i gedensaanni zayite,buuru,coomunna miteekke angate foole co’eessate saamuna xa’amnno. Addaho kuni saalsiisanno. Bakiteeriyu godowu giddora ei gedensaanni “Xeena gane kaeenna…” yaatto ikkanno. Inte ka’ne anga hayishshi’ra miteekke sagalete fooli angankera hee’rannokki gede ikkinniina meessaneetonke taraabbanno xissonni koleeranna addi addi Baakiteeriyubba labbeemere godowu giddora eatenni digatissannonke. Xiwamme shentankunni balanxe qoropha busullete.
Miteekke saamunu hoongi hee’riro buluulunni ringe haishi’ra hasiissannota ogeeyye huwachishshinolla. Kayinnilla “Hawasha jarme dishitanno” yinanni haafa yaatto amande meessaneeto gawajjinanni. Gate qottise dayinohu bunaho woshshiniro xoxxoo hayishshi’rikkinni cu’mi’re itate budi gata hasiissanno. Hayishshi’ra baalunkurira malaho;hurrete.
Buluulu nookki mini dino. Iso isonni baadiyyete. Kayinnilla horosi dihuwantannina buluullo dunne hunnanni. Buluulu hoogiro nafa Haraanju anganna uddanna hayishshi’rate hunda Dr.Akiliilu Lamma buuxikkiinni nafa annuwinke horo nootanna jarme mucceessannota buuxxe affino. Coyinke aana Dr Akiliilu Lamma qereqe’nichotenni daanno “Biliharaaziya” yinanni xissora xagicho afinoho. Konne xagichono haraanjichunni qixxeessino yaate.
Wole widoonni kolleeru,godowu gameranna addi addi xibbira tugannohu hawadu giddo shaanaoo,barbarenna duuchanka gatinni afi’neemmo qaamattonna sagallate dana hayishshinikkinni itate. Roorenkanni rainse ita xissotenni gatissannote.
Xa hawadu giddo kalaqantanno xissonna taraawotenninna ittisate malu angankera no. angankenna meessinaatonke co’isatenni,bura sagale saga’la hoogatenninna saamunu hoogiro buluulunni;buluulu bairo haraanjichunni anganke co’eessatenni manchi beetti aana rakko abbannonna mudde mudde deesiishshanno xisso gargadha busullete.
Wole widoonni hawadu biinne burqisanno. Baqqalu biinnete xibbinna shekkeere biinnetenni taraabbanno. Biinne hee’dhennohu kuusamino wayi olliiraati. Qaenkeranna olliinkera kuusamino waa mooshshatenni co’o assa dandiinanni. Gate loosi’nanni woyteno eleetu way giddonni flute biinne qassannonkekki gede qoropha hasiissanno.
Qoropha qoropha ikkituro maa wodanchummo lawi’ne? baadiyyete qooxeessira biinnete xibba gargarate fayyimmate biiro beekkanno “Agobere” woy daallasa dimbannire mitootu quchuma qolte hirtanna,wolu kayinni cide xaaxxanna wodanchinanni. Tini qorophateyya? Ee; “qoropha agartannohe;wodancha dibbannohe” yaano bayiriidi qullaawu maxaafi. Biinne gargadhate uyinoonnihe hocco hiranna cide xaaxa lubbokkinni diroortannona quchumaho noohu atewiinni mayira hidhannoro wodanchi.
Meessinna qooxeessu co’ichimma fayyimmateeti;fayyimma kayinni ilama tareessateeti. Fayyimma heedhurooti latisaanchonna gummaamo ikkinannihu. Tenne lamalara bakkalcho gaazeexi wosinchinkenna Sidaamu qoqqowi dagoomu fayyimma Instituute qaru dayirikiterichi Dr.Daammene Debaalqe xawisanni; fayyimmanke agarantinota ikkitanno gede balaxotenni xisso gargadhate aana illachisha hasiissanno.
Konnirano fayyimmate biironna dagoomu fayyimma Instituute qeechi luphiima ikkasinni yawonsa ragunni fultanni afantanno. Konne ikkinohura fayyimmanke roore anga hakimete mine ikkikkinni meessinaatu,qaenqenna qooxeessinke co’ichimma agarate aanaati.
Yaareed Geetaachew
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Woxawaajje 11, 2015 M.D
