Maatete jireenya yite mootimma ceidhenna loosidhe galtino daga baqqi assate millissanno millimillo mitootu polotiku duduwo lawissanno woyte maalale ikkannoe. Maatete jireenyi bashshono nooho;albaaggeno hee’ranno. Korkaatuno barru baala manchi beettira hasiisannori baalu hakko noo daafira. Konne kayinni baqqi assanna woyyaabbino hayyo malanna rosiisa motimmatenna ogeeyyete yawooti.
Adda coyi’rate “Leemaate Turrufaati” yine dagate giddo baqqeenya kalanqi kawa baadiyyete ikko quchumaho jawa soorro daggino. Baadiyyete gaatate horichi addi addi laalonninna daronni,waalchu xaaxanchu shaaninninna Salaaxu qosxunni,hadiri wodhatenninna lukkotenni guuta hanafino. Xa hinqaatoho minaama minaannase saante xa’mitanno yanna ikkitona. Meyaati hooffillunni maarrawese guuttona.
Maatete jireenyi baqqeenya kalaqino yeemmohu korkaatunniiti. Televizhiinete quuphunna caacurrunni horaameette ikkitino ama leellinshanna daa’’attino ama’ya anera bilbilte “Ya’na’ya Shoole Lukko hirie” yitueta mayira diyoommose. Balaxxe la’inori buqqeese giddo soorro kalaqinoseta kultinoenna ledo hee’ne la’noommo daafira. Ee, hooffillu amate wowete. Lukko ikko laduwu,gereewo ikko meu maatete jireenya buuxissanno hooffilleeti. “Hooffille ceiri” yiino shokori!
Shokori hooffille ceiri yiinohu maatete jireenya ikkasi huwateeti. Kayinnilla woyyaawino sirchootini? Yinummoro dee’ni. Konnira kayinni mootimma mala kalaqqeenna woyyaawino sircho ceidhe galtino daga doodhitanno gede kaayyo kalaqantino. Bakkalcho geezeexii ledo keeshshinohu Sidaamu qoqqowi Saadate jiro latishshi biiro sooreessi kalaa Tekle Jombahu xawisino garinni; gumulami baajeettete dirinni 101 kumo sircho woyyeessate mixi’ne diru goofimarchira 102 kume Saadate sircho woyyeessatenni 71 kume siitta afi’ra dandiinoonni.
Maatete jireenya yine hala’ladunni hananfoonnikki yannarano qoqqowu konni widoonni bilchaata looso loosanni keeshshinotano buuxate wo’naaloommo. Eewanni; alba mitte saanni barrunni 1-5 litire Ado “Ceno” xuudhitanni keeshshitino ama techo 30- 40 litire geeshsha xuudhate widoogge reekkantanni afantanno.
Anera dhagge ikkinoeri oyimbarra Giwirinnu Ministeere shoole qoqqowubbara 31 miliyoone ali birra fulo assite Ado dikkote iillishanno Kaameela “Bootte” iillishshu garaati. Guggudunni hoongoonni Ado Kaameelunni iillishate widira iillitu woyte maatete jireenyi ceidhenna loosidhe galtino daga giddo mageeshshi soorro abbinoro leellishannoe.
Sidaamu qoqqowi tenne kaayyo afi’rino. Xa kaameelunni Ado dikkote iillishate widoogge luuncaamboonni. Itophiyu seeda yannara saadate ceatto kiirotenni balaxaanchoho ikkollana Ado mereerimunni diru giddo 19 litire calla horoonsi’ranno. Kunino ado afi’rannohanna afi’rannokkiha kiirre mereersineennaati ikkinniina afi’rannokkihu rooranno. Xa kayinni Hoolandetenna Keeniyu gede duuchunku afi’ranno faasho leeltanni nooha lawanno.
Konni kaiminni Qoqqowoho diru giddo 3 kume 223 toone Ado afi’rate hende 3 kume 527 toone Ado mixotenni amandoonnihu aleenni afi’ra dandiinoonni. Lawishshaho; qoqqowu giddo afantannoti Yirgaalamete gibrinnu laalcho qineessinanni paarke giddo Adote laalcho qineessanni gobbara soyaannohunna gobba giddora shiqishanno kubbaaniyi no; kunni kubbaaniyira 586 kume liitire Ado shiqinshoonni.
Konni gobbaanni gattinota qooxeessu dikkoranna Addis Ababu quchumira shiqisha dandiinoonni Kalaa Tekle Jombihu yaatto garinni. Kuni addintanni jawaachishannoho ikkinniina mishiishannoha ikkinokki daafira kaajje sufa hasiissanno halaaleeti.
Qoqqowunni afi’roommo mashalaqqe garinni maatete jireenya hananfi kawa konni sasu diri giddo Quuphu waagi hendoonnikki garinni waaga lexxinoha ikkirono Hawaasi quchumira 10 birra,Yirgaalamete 8 birra hattono eela hinge bansa dirrinanni woyte tantanantino wedelli mitto quuphicho 7 birrinni shiqishshanni nootaati buunxoommohu. Mittu mittunku qansichi mine minesi,waalchi waalchisira lukko ceiro quuphu waagi dirreenna quchummano laalcho taalo afi’rate kaayyo heedhanno yaate.
Hadiru saadatenni,gaata goonqichunni, qaaxu Lukkotenni hurbaatu Jireenyunni wo’mo! Konnira maatete jireenya mootimma irkissannanna baqqi assitanna daganke atootunni wo’mitanni daggo. Maatete jireenyi mitte yanna duduwo ikkikkinni ganyete loosonke ikko; Albira!
Yaareed Geetaachew
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Woxawaajje 4, 2015 M.D
