Shiimu hee’re ollii’yara lame ama “Awuuto” yee woshshi’reemmoti qaagantue. “Awuuto” yaa mayyaatero hawa woyte leellie. Amano awuuto yinanni. Ollaaho afantannotanna mininkera ganye daggannotano hattonni. Mayyaatero leelliekkinni keeshshierono ama’ya xawissinoe gari “Ani hajo haree’ma woyte agartannohe,itissannohe,unuunis e moola ikkirono qansitannihe wi’lattokki gede godoshshiishshannohe;gawajjo iillitannohekki gede agartannoe. Togo assitannoti baala “Awuutote”” yite kultinoe.
Marquulle mullawa tunge diha’nanni. Ama hajanturo olliichote kulte hadheenna awuuttanni agartanno. Marquullu agarannonsahu hoogiro busha dancha badde affinokkihura danote ubbanno,hudi dhanno,gawajjantanno yaate. Tenne borro hedo qaaqquulle awuuta rosiisate dikkino maaja 10/2015 MD kaansi 567 miliyoone ali chigginye marquullu gede assine awuuntannita ikkase qummeessateeti.
Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimedihu woshshatto harunsine mitte arrishshonni 567 miliyoone ali chigginye kaansoonniti addintanni naaxxissannotenna hagiirsiissannote. Konne hiitto assine gumulsinanni yite bidhattinori dihooggino. Kayinnilla jeefinsi. Meessi riikoordeno hiiqqini. Sai shoolu diri giddo 25 biliyoone chigginye kaasatenni dubbunni egennantino hindenni roorre leellinshoonni.
Aananno shoolu dirirano 25 biliyoone kaasate mixo amande maaja 10/2015 MD mitte arrishshonni calla boco biliyoone ali chigginyubba kaansoonni. Xaphoomunni 8 dirra giddo 50 biliyoone kaasateeti mixo. Kaansoonnita kayinni hakko barra muddamunni kalaqantara dandiitanno taashshe kaasate foonqe wirro marre towaata busullete. Mixo gaxa gantannohuno konninniitina.
Qansootunna addi addi uurrinshuwa haanja harumansa worate amanyootinna hasatto diru dirunkunni lexxitanni daggurono harunsatenna awuutate aana guuta dikkinoommo. Settu diri mixonni 50 biliyoone kaasate mixo gugguuffanni nooti ayerano dimaaxantino. Qahuno baxillaanchuno ammane liqi’mi assino. Kayinnilla kaansoonni chigginyubba guutte muqaaqqanno gede awuuta hasiissannota deama hoongummoro danchaho.
Mitte chigginye yannano woxeno dunnoonnite. Xaphoomu ministirichi haanju harumi hedo burqisintenni gede mitte chiggine 1 dolaarenni hendannite. Kaansoonniti ragunni awuunteenna muqaaqa hoogguro mitte dolaare ba’anno yaate. Fullahaano xawissanno garinni, roorimankanni sagalimmate kaansanni chigginyubba laalonniti dubbunnintenni roore kaasate hayyo aana qoropho xa’mitannote. Kuni ikka hoogiro yinoonni mixo guuttara didandiitanno.
Konni daafira chigginye kaasate timbilinqe fullintenni gede harunsonna qoropho baxxa dihasiissanno. Hasi’noonni mixo jeefo gantanno gede ogimmate irko kaajjisha hasiissanno. Chigginyete kaashshi wedellaho baca loosu kaayyo kalaqinoti ammannannite. Xaano agarooshshu widoonni wedella tantanne annimmatenni agartannonna awuuttanno gede assa busullete. Togo assiniro kawaanni wedellaho loosu kaayyo, wole widoonni hasi’noonni gumi gaxa gananno gede kaayyote.
Itophiyu Pireesete uurrinshanni ledo keeshshinohu Sidaamu qoqqowi Irshunna kalaqamu jiro latishshi biiro sooreessi kalaa Memmiru Mokehu “Chigginye kaasa calla timo dikkitino; Haqqu chigginyuwa dalchine garunni awuunte kaashshoho iillishate 3-8 agani geeshshi yanna adhanno. Konne assateno umihunni yanna adhanno; laynkihunni jiro dunne woy woxu fulo assine kaashshoho iillinshanniha ikkasinni kaansanni yannarano garunni awuutanna lattanno gede kaajjado harunso assa agarranni” yaanniiti ogimmate sokka sayisinohu.
Kaashshu yannara mannu timbiliqqi yee fule kaasanno. Hakko bikkinni kayinni awuuntannikki harinsho noohura kaasa calla ikkikkinni yanna adhine awuutano agarranni. Haanju harumi loossanni mittu chigginye kaasa calla ikkikkinni; kaansoonnita garunni awuutano jawa yawo gede assine adha hasiissanno.
Chigginye kaanse ripoorte assinoonni daafira calla lattanno woy agarranni gumi maareekkamanno yaa dandiinannikkihura kaansoonni barrinni hanafe duuchunku qooxeessira garunni awuutanna agarranni bikkinni lattanno gede baalunku yawosi fula hasiissanno.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
