Bayiriidihu qullaawu maxaafi danchummannire rosiisanni hoogginorira assoottohu maganoho liqiissoottoho yaanno. Ninke Itophiyu daga hoogginorira beeha,kallinoha uddisiisanna dhiwaminoha towaata arigi’ne mannu assanna la’ne hananfoommoha ikkikkinni, hundinni dayino ha’nura budenna balchoomankeeti. Halaale coyi’rate baadiyyete mimmito kaa’lanna kaa’lama kullannire diafidhino. Soodo guto guurate bunaho woshshinanni ha’nuru budi noo dagaati Itophiyu daga. Isonninni Sidaamu daga.
Moolu timi nooseti hinqaatu hoogisero olluunni adhitanno. Buna gafidhe shooma hogginotino hattonni. Mittu mine moolu waasi hee’reenna hinqaato hoonge dihudi’nanni. Giira mimmituwiinni argi’ne sa’nanniti halaaleho. Adda coyi’rate ani afoommo Sidaami daga danchummate qacce coyi’rate mitte ama ilteenna unuunise shota ikkiro ollaaho mule iltino ama qaaqqisenni ledo taalo unuunase qansite lossitanna laoommo. Danchumma konninni roortinoti mama no?
Techo hawadi danchummate loosi owaante yine tuqu xaadooshshira dudumbanni woyte qaagiissinoonni ikkinnina rosiinsanni hee’noonnita dikkitino. Minu toino buxichu busarchira dawaayye nafarinni mure,buuyyo qaesinni mide dinye amade mininokki Sidaami nooro ayi kulannoe? Techo mootimma buxichu mine mintanno woyite haarore assine tuqu xaadooshshira he’minanni heme diegemmantannoe. Mootimma mootimmate deerrinni assitanno irko irko calla ikkikkinni qaagiissate. Buxane kaa’litannorinna irkissannori kayinni olluu dagaati. Techo mootimma qaagiissite mitto mine minte hadhuro woloottu togoo buxane noota qaange halamme irkisanna minensa gatamara,xeinonsare wonsha Itophiyu dagara techo kullannita dikkitino.
Kaa’lama hundinni dagginota ikkiturono,qarransa mine duqqite hudetenni gattaabbanno qansooti kiiro shiima dikkitino. Konne harunsine muli dirra kawa wedella beeqqisiisatenni hawadi danchummate loosi owaante duuchankawa baqqeenyunni hananfoonni. Rosaano Ella 30 ikkanno woyte roso cuffe godo’letenninna seeda fooliishshonni sayissanni dagginotinna ninkeno konni garinni sayinsoommoti qaagantannoe. Hakkiinni sairo maate loosunni kaa’latella. Ellanna maaja agani hattoonnilla haariimotenni goofanna keeshshinoommo.
Jajjabba Yuniversitubbanni hawado qaensa daggannori Ellanna maaja aganna gobbaanni Wocawaarunni Birru agani geeshsha seeda fooliishsho adhite sayissannoti addaho. Insano jaallatenninna maatetenni ledo haafa gede sayissanna dangoommo. Xa kayinni hatti dhagge soorranteenna; “Danchumma Itophiyu gottinyira” yitanno sokkonni tantanamatenni hawado hawado wedellu danchummatenna fajjote owaantera beeqqitanna la’’a hananfummonkunni lame sase dirra kiirantino. Tayixee wedellu danchummate fajjo owaante Meentunna dagittete hajubba qineessonni hananfoonni.
Gobboomu deerrinni hawadi wedellu danchummate fajjo owaantenni 20 miliyoone wedelli 13 owaantete handaarubbanni bobbakke dagoominsara uminsa qeecha fultanno yine agarranni. Sidaamu qoqqowi deerrinni sa’u lamalara hawadi danchummate looso yirgaalamete quchumira buxicho maate mine gatamaratenni qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu faajjetenni hanafisiisino. Tini maate woyyaabbeenna la’’ate gedee hagiirri nooyyani. Mootimma hanafisiissino. Wolootuno hakko qooxeessira anga la’annori dihooggino. Wedellu kayinni sufisiisa hasiissanno.
Sidaamu qoqqowi deerrinni tayixee diro 600 kumi ali wedelli danchummate fajjo owaantera beeqqitannota qoqqowu Meentu,wedellunna dagittete hajubba biirora layinki sooreessinna wedellu handaari sooreessi kalaa desta Leggesehu xawise; 1.6 miliyoone dagoomu bissa horaameeyye assinannita egensiisino. Konninni 700 miliyoone birri ali mootimmate fulo gatinsanni yaate. Kuni jawaata hasiissanno. Danchummate loosinni beeqqitanno wedellira eelinni ali geeshsha egennamanna balaxo aate hajono mootimmatewiinni agarrannita deama hooga dancha labbannoe.
Manna kaa’late dureessa ikka calla agarranni. Jironna elto mitteenni baraara hasiissanno. Kiisete woxu hoogirono mundeete hoonginni reyitanno ama gatisate mundee ela,kaameelu danonni gawajjantanno qansootira huwanyo cu’mishiishanna doogo tayissanno gede kaa’la, roso gudde Yuniversitetenni fultinori guwurshu roso maa’nuulleho rosiisa,minu xissanno amara fukkatenninna gatamaratenni kaa’lanna wkl labbeemmeri jiro dihasidhanno;danchanna shooshaqa wodana ikkinniina.
Itophiyu dagara kayinni qaagiissinanninsa ikkinnina rosiinsanni hajo dikkitino tini,korkaatuno ganyete budenkeeti. Danchummate loosinni afi’nanni baatooshshi tii’’u kasseenyaati. Danchummate loosira beeqqa ga’aa loosira heeshshote gadeeti;rosichoho. Danchummate owaante yannara assinanni dagittete xaadooshshi ga’ara doogo fananno. Xaadooshshenkeno bilchaatisanno.
Techo loonsoonni danchummate loosi ga’ara sinqeho. Meentunna dagittetehajubba ministeere mashalaqqe gobboomu danchummate fajjo owaante illaallishshu poolisenna gobboomu wedellu qansichimmate owaante illaallishshi lallawi qixxaaweenna hajo la’annonsa bissa kaajjishshanno gede sonkoonnita leellishanno. Kuni lallawi kaajjiro danchummate owaantera bobbakkinori badotenni owaante hasidhanno yannara horaameeyye ikkitanno yitanno hedo nooe.
Itophiyimmannihu kaa’lamatenna irkisamate balchoominke buxane addaxxitannonkenna noonke yitanno gede assannoho. Techo assinoommo danchummate loosi ga’a badotenni iillannonke. Danchummanke argennita dikkitino. Ha’nura budenkeeti. Mootimma hanafisiissino danchummate owaante baqqeenyahootina hoogginore kaa’latenna irkisate looso itiicha ninkewiinni agarantanno.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
