-Layinki woyyeesso miinju hiiqqamme sissate aana illachishshanno
Addis Ababa:- Umi ha`nuru miinju woyyeesso haammata jiffa xaaddusirono Itophiyu kalqetenni rakkino lopho maareekkisiissanni noo gobbuwanni mitto ikkitanno gede assinota xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) xawisi.
IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) dagate riqiwamaano amaale mini miillanni 2015 M.D Federaalete mootimma gumulshi aana shiqqinosi xa`mubbara uyino dawaronna xawishshi aana xawisino garinni; umihu ha`nuru miinju woyyeesso mixo asse kainohu hallanyu handaara baqqi assa, maakiro miinju hiiqqamme woyyeessa hattono duuchu dani handaarinni laalchimma lossanna sufisate.
Woyyeesso mannu loosinotinna kalaqamu danubba jifo ikkitusirono guma afi`noonni yiinohu xaphoomu ministirchi; techo Itophiyu rakkino lopho maareekkisiissanni noo gobbuwanni mitto assinose; duuchu dani handaarinni laalchimma lossanna sufisiisa dandiisino yiino.
Asalu, baajeetete xe`ne, poletikunna keeru qarri ragi`noommo hiiqqamme ikkansa coyi`rinohu xaphoomu ministirchi Abiy (D/r); tenne hiiqqamme biddi assate loonsoonni loosinnino gumma maareekkantinotaati qummi assinohu. Lawishshahono gobbate asalu xiiwo soorro daggu yannara 59% noowiinni xaa yannara 38% woffi assa dandiinoonnita coyi`rino. Tenne asalu xiiwo aananno sase dirrara 30 woroonni assate loonsanni hee`noonnitano huwachishino.
Konninni qoteho Itophiyu soorrote albaanni noosehu xaphoomu gobboomu laalchi bikka 2.2 tiriiliyoone birre ikkasi xawisinohu xaphoomu ministirchi Abiy (D/r) konne laalchu bikka sai dirinni 6.2 tiriiliyoone iillisha dandiinoonnita coyi`rino. Kunino Itophiya soojjaatu Afrikinni jawa miinju ayidde assinosetaati xawisinohu. Xaa yannarano kalqete rakkino lopho abbitanni no yinanni gobbuwa mereero mittu Itophiya ikkase kule; konni dirinnino 7.5 lopho dagganno yine agarreemmo yiino.
Konni dirinnino giwirinnunni xibuunni 6.3 lopho agarrannita buuxise; qamadetenni, ruuzetenni, malawunninna lukkuwu ce“onni luphiima soorro leeltinota xawisino. Lukkuwu ce“o halashshateno loonsoonni loosinni niro 26 miliyoone caacurre sirsinoonnita qaagiisse; tayixe 40 miliyoone ali caacurre sirsa dandiinoonnitaati coyirinohu. Laalote latishshinnino luphiima laalchimma leeltanni noota xawise; baatto loosidhe galtinori laalchonsa gobbayidi gobbuwara soyate geeshsha illitinotano coyi`rino.
Industire miinju giddo noose qeechi xibbuunni 28% anga ikkasi xawisatenni; handaaru konni baajeetete dirinni xibbuunni 8.2 anga lopho maareekkisiisannota agarranni yiino. Industire mittu diri geeshsha gumulloonni “Itophiyu laashshito millimmonnino” looso agurte keeshshitinoti 160 faafrikka laashshate giddora eanno gede assa dandiinoonnita coyi`rino.
Xaphooma gobboomu laalchinni (GDP) xibbuunni 39% anga qeechu noosihu owaantete handaarino turiizimetenni, Itophiyu ayyerete doogonninna wolootta manaadda handaarranni afi`nannihu luphiimu guminni xibbuunni 7.5 anga lopho maareekkisiissannota masaalloonni gede xaphoomu ministirchi Abiy (D/r) coyi`rino.
Techo waagu lexxo hiittenne gobbaro qarraho yiinohu xaphoomu ministirchi Abiy (D/r); gobbayidi soorro anje xaaddinonsa 90 gobbuwa bushshino barrira yite wodhitino woxe fushshite horonsidhino, waagu iibbabbo miinjuno jifo ikkituro Itophiyu ikkonoome kalqete miinju millimmo xiiwo giddoonni hodhitannota huwata hasiissannota huwachishino.
Techonni hanaffe gumulantannoti layinkiti ha`nura woyyeessote mixo qaru illachi miinju hiiqqamme sissa ikkasi xaphoomu ministirchi xawise; mixo waagu iibbabbo ga`labbissannota, gobboomitte lopho sufisiissannotanna duuchunku handaarinni soorro abbitannota ikkaseno buuxisino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
