“Dhagge loossanno ilama ikkanke kalqete loonse leellinsheemmo”-  Xaphoomu Ministirchi Dokter Abiy Ahimed (Dr)

 IFDR xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimed aanino Maaja 10, 2015 M.D mittu barrinni 500 Miliyoone chiginye kaasatenni dhagge loonso yaatenni woshshatto assi. Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu haanja haruma lainohunni sayisino sokkanni; aanino Maaja 10, 2015 M.D Itophiyu daga uminke deerrinni albisaano ikkineemmo.

Konni alba 350 Miliyoone ali haqqe mittu barrinni kaanse kalqe maala’linsoommo. Tayxe 500 Miliyoone mittu barrinni kaanse uminke deerra woyyeessineemmo; dhagge loossanno ilama ikkanke kalqete loonse leellinsheemmo yiino Ledammummoro baalunku handaarinni Itophiyu qansooti hendoommore gumula dandiineemmota ammaneemmo yiinohu xaphoomu ministirchi; Maaja 10, 2015 M.D Arrishsho flute e’a geeshsha 12 saate giddo hanqanfoonni qaaqqi, dhuka ajino geerrinna xissame goxinohu gobbaanni minesi mittuno dihosanno.

Korkaatuno haanja uddisiinseemmo. Haanju harumi ninkera duuchankareeti yino. Haanju harumi gibrinnu laalchonke luphi assannohonna sagaletenni umonke dandiineemmo gede kaa’lannonkeha ikkasi xawise; lagga wo’mitanno gede assatenni gorsunna anganni waay muramannokki gede assannoha, dubbu iillo losse diilallote gade taashshannohanna hiddaasete kofatto fayyimma agarsiisannoha ikkasi huwachishinno.

Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; haanja haruma wora “tLatino Itophiya” yine faarsinoommo faarso halaale ikkitanno gede assitanno. Moollenna hude dhagge assate dandiisanno dhuka afi’rinoho. Saadate kiironni calla ikkikkinni saadate laalchinni kalqete egennantanno gedenna gummate laalo gatinkenni, makimaano xullonkenni afi’neemmo gede assannoho. Kalaqamu Turizime e”onke lophitanno gede kaayyo halashshannoho. Haanju harumi techoo ilama bero asalensa baattannoho.

Dubbunni diwante heedhanno gobba techo mullicho ikkitanno gede assinoommori ninkeeti. Kaansoommohunni dolloommohu rooranno; amadooshshe assinoommohunni giirroommohu bati’ranno yinohu xaphoomu ministirchi; beroo dubbi dhaggete borreessame calla afamannoha ikkino.

Haanju harumi konni albiri asale baanteemmo gede assannonkeho yiino. Sa’u Onte dirra giddo haanju harumi mixonni 25 Biliyoone chiginye kaansoonnita kayse; konninnino diilallote gade soorrantanni, bushshu hoshooshama ajjanni, ce’’anna dubbu saada higganni, xeenu akati suwanni, laggate fayyimma agarantanni, quchummanke dubbunni diwantanni noota qummi assino.

Tayxeno 6.5 Biliyoone chiginye kaasate qoqqowubbate, zoonnatenna woraddate hawado loonseemmo loossanni mittu haanja harumanke worate loonsanni hee’noonnita qummi asse; ilaalla, laggate qaccuwa, dooggate mereeri, mininke hoowe, qooxeessinketi fano base, amma’note minna hoowe, rosu minnanna loosu minna hoowe, saadate hayissora hossannokki baatto dubbunni diwama noonsata huwachishinno. Dargu noonkekki mannooti uduunnichu aana kaasa noonke. Ijaarranke haanja uddi’ra noonsa; Itophiyu diro wo’ma haanja uddidha geeshsha kaasanke sunfeemmo yaanni egensiisino.

Haanju harumi gumi kalqe baalanteraati yiinohu xaphoomu ministirchi; Itophiyaho heedhinanniri gobbayidi qansooti, Imbaasaadderusuwa, kalqoomu uurrinshuwa loosaasine, babbaxxitino hajora hedeweelcho Itophiya dagginoonniri gobbayidi daga Maaja 10, 2015 M.D haanja haruma’ne worre. Kalqe Itophiyu widoonni uddisiisse; Itophiyu dhagge loossanno woyte dhaggete biso ikke yaanni woshshatto assino.

 Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *