Abrahaam Saamueel
Addis Ababa: – Sidaamu Qoqqowira keere kaajjishatenna ga`labbote handaara haaroonsate looso loonsanni hee`noonnita Sidaamu Qoqqowi Keerunna Ga`labbote Biiro egensiissino. 157 Poolisete massagaanonna miilla loosunni shorrate qaafono adhinoonnita xawinsoonni.
Sidaamu Qoqqowi Keerunna Ga`labbote Biiro Sooreessi Kalaa Alemaayyo Ximotoosihu IPUra xawisinonte gede;qoqqowoho keere kaajjishate tantano haaroonsate looso loonsanni hee`noonni. Konninni, 157 Poolisete massagaanonna miilla loosunni shorrate qaafo adhinoonnita xawisino.
Alemaayyo xawishshi garinni, qoqqowu ga`labbote handaara haaroonsa hananfinkunni mitto agana ikkino. Qoqqowu tantanami kawa ga`labbote widoonni loonsoonniha kaajjadonna laafu midaadi loossa keennoonni. Qoqqowaho akatunna owaante aate qarri noo poolisete massagaanonna miilla bandoonni yiinohu Sooreessu, 157 Poolisete massaganoranna miilla loosu aaninni shorrinoonniha ikkanna, 305 ikkitannorira jeefote qorophishsha uynoonnita xawisino.
Qoqqowunniha ga`labbote qarra hegersitino doogonni tirate ga`labbote handaara kaajjisha hasiissannota ikkitinota coy`re; loonsoonnita kaajjadonna laafu loossa keeno aana 15 kuminna 3 xibbi ga`labbote miilla beeqqitino yiino. Qoqqowaho afantannori Aliidi Zoone, Soojjaati Zoone, Wodiidinna Mereerimu zoonera qorqorshu keeno kaajjite suffanno gede assinoonni. Kunino, mittu mitunku zoonenna quchumu gashshooti aana nooha baincho looso badate kaa`lannoha ikkinota huwachishino.
Ga`labbote tantano giddo heedhe jaddo loossanno bissa ledo gano ganate halantannore, gaammoonni baycho daganna mootimma uytino qeecha fula dandiitinokki ga`labbote bissa noota xawise, hasiisanno buuxo assine qaafo adhinoonnita xawisino. Ga`labbote handaara haaroonsa qoqqowaho seerimalete loosi qarranna danchu gashshooti hoonge hegersitino doogonni tirate kaa`lannoho.
Baxxinohunni, Seennu dii’rinna mooru jaddo uurrisate dandiisiisanno ga`labbote handaari noota xawisino. Harinsanni hee`noonnihu qorqorshu keenote loosi ga`ara hexxo noo gumi afaminota kule; soorrote amanyooti sufanno gedenna qansootu bidhatto nookkiha milli yitanno gede dandiisiisannoha ikkinota coy`rino.
Baayiriidi seeri amanyoote agarte qansoota ayii qarri giddonni gatisate ikkado ikkitino massagaanona miilla noota qaagiisse, ikkaddanna dagate mereero adhamooshshu noo massagaano alillite lossate loossa loonsanni hee`noonnita coy`rino. Alibillichono, qoqqowu keerinna ga`labbo buuxisiisatenni investimentenna turizimete loossa halashshate loonsanni hee`noonni.
Ikkinohura, ga`labbote amanyoote dijiitale kaameerinni irkisate dandiisiisanno loossa loosate aana hee`noonnitano huwachishino. Ledoteno, qoqqowaho taje woy mashalaqqe amadate amanyoote kaajjishate loonsanni hee`noonni yiinohu Kalaa Alemaayyo; tajete wolqa qajeelshate loossa loonsannita caakeessino.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
