Yaareed Geetaachew
Itophiyu gobbanke soorrote gashshooti day kawa gobba hursate addi addi hayyonna hedo kalaqatenni eela dagate geeshsha iillate wo’naaltanni nooha ikkirono; seeda yannara suunqoonni babbadamooshshu hedo korinni kawaanni ki’niro ka’aanni dhoohanna,mito widoonni cunfiro wole widoonni dhoohanna gobba hembeelammetenni keeshshitino;qansootuno bidhattotenni.
Gobba hursate muli yanna kawa “Gobboomu Amaalammete Komishiine” yine 11 miilla amaddinonna addi addi dandoo,hedonna laooshshe mereesine komishiineroota sommi. Gobboomu amaalamme akatisenni shoole fooliishshonni beehantinote. Balaxote qixxaawo,qixxaawote fooliishsho,amaalammete hedonna amaalammetenni daggannota doorantino hedo bande wodho woy seeru garinni mootimmate shiqinshe harunsa amaddanno.
Xa hee’noommo fooliishsho amaalammete hedowa iillishshannote. Sa’u lamalanni kayisse, Itophiyu Gobboomu Amalamishshi Komishiine babbaxxitino dagoomu kifilla riqibbe beeqqitanno miilla filate battala Sidaamaho, Hararete, Gaambeellaho, Wodiidi Galchimi Qoqqowira, hattono Diredaawu quchumi gashshootira harisa hananfino.
Ambaasaadder Mehammud diriir Itophiyu Pireesete uurrinshanni ledo assino hasaawinni, hananfoonni gobboomu amaalamme “seyino garinni gumulantanno yee ammaneemmo; Konni gobbaanni wole doorshu doogo dinonke. Wolootu gobbuwa gumultino gede Itophiyuno gumulanno yee ammaneemmo;Korkaatuno dagate gede xaadissannonke balchoommanke babbaddannonkerinni roortanno.
Tenne dea dinonke. Amaalamme poletiku badooshshe tirreemmotenna doogo soorri’neemmote qarranke tidhineemmohu amaalammetenniiti” yaanni buuxisino. Xa kayinni ammanantinota, beeqqisiisaanchonna hanqafaancho ikkitinota gobboomu amaalamme harisate komishiineno ikkito komishinerootu wo’ma murci’raanchimma aana noota afa hasiissanno. Tenne amaalamme daga ammanturonna adhituro qacce amaddino daga kalaqqanno xiiwo diheedhanno.
Gobbate giddo babbaxxitino dagoomu kifillara, poletikunna hedote massagaano mereero qara qara ikkitino gobboomu hajubba aana hedote badooshshinna sumuummete hoonge wodanchinanni. Konne badooshshenna sumuummete hoonge tirate gobboomu dagate amaalamme beeqqisiisaancho ikkitino doogonni harisatenni gobboomu sumuumme kalaqa hasiissannota ikkase ammannanni.
Komishiinete loossa giddo mitto ikkinohu komishiinete beeqqitannonna babbbaxxitino dagoomu kifile riqiwamaano filatenni beeqqisiisa ikkanna; qara gobboomu hajubba aana amaalamatenni sumuu yaate widira iillate babbaxxitino dagoomu kifilla riqibbe amaalammetenni beeqqitannore filate. Konneno komishiine assitino.
Itophiyu gobboomu Amalamishshi Komishiine babbaxxino dagoomu kifile riqibbe amalaamishshu komishiine aana beeqqaano ikkitano miilla filate loosi duucha beeqqisiisinoha ikka doorshu nookki hajooti. Togo yaa kayinni batinye daganna dagoomi 120 miliyeene manni duuchunku beeqqanno yaa ikkitinokkita deama di hasiissanno. Kayinnilla eeli geeshsha dirrine duuchanka riqibbanno bissa fila hasiissanno.
Gobboomu amalammete komishiine qaru qaru illachi hajubba aana sumimme assine gobba albillicho harisanna ge’ino heeshsho massagate. Amaalama, daga umise hasaabbe qara qara ikktino gobbate hajubba aananna babbaxxitino yannara addi addi daninni umonsa xawisse sumuu yitukkinni gaancete widira massagganno hajubba aana hasaambeenna amaalamme sumimmete aana iilline ge’ino heeshsho massagate dandisiissannote.
Filote loosi baalanka dagoomu bissa beeqqaano assannohanna gobbanke albillicho suffannoha ikka hasiissanno. Togo ikka hoogiro ga’a gobba waaga baattanno barri daannotano kawaanni huwata danchate. Amaalamme assinoonniri ga’a di woqasiisanno. Daga amaalturonna hasaawu ajanda worturo hakkone loosu aana hosiinsiro hananfoonni gobboomu amaalammete hedo toltanno.
Qarranke hasaambe tira agurre urdenna bagado adhine fula dihasiissanno. Hasaawaho waalchonsa cuffino gobbuwa qarransa tira hoogge urdetenna bagadunni tirate dandiitinokkita Sooriyunna labbanno gobbuwanni rosa dandiinanni.
Komishiine uurritinohu gobbate deerrinni hasiissanno hajubba aana noo badooshshe araarsateeti. Gobbate deerrinni fullahaanotenni, polotiku hettisamaanonninna addi addi dagoomu kifillanni ledo qara qara ikkitino hajubba aana gobbate gede sumuu yaa noonke hajubba aana badooshshu no. Tenne gobbuumu qara qara hajo aana amaalamme badooshshe tirranni doogo fanate hasaawunni ikkinota fullahaano naqqassanno.
Gobba subbannohu gobbate hajora baalunku beeqqirooti; fullahaano,Polotiku massagaanonna paartuwa,meentu, labbaallu, wedellu,aju akkali,bisu xe’ne noonsarinna labbeemmeri hedo burqisatenni ga’a ilamara subbino Itophiya ragisiisate suwashsho hedo fushshaato assanna gobba geisa hasiissanno. Duuchanka beeqqisiisa bilchaantetenna busulletena.
Xaa yannara gobboomu amaalammete komishiine iillitino gafiaddintanni hasiisannoho. Filloonni daga hedo burqissannonna mayi aana hasaawanna amaalama hasiissannoro warxinanni yannaati.tenne hajo aana filante beeqqitannori Itophiyunnita ga’’aa kaayyora muro sayissannore ikkansa deama dinonsa. Gobbate keerenna araara dirrinse kaajjishate techo filantinanniri ilamate dhagge ba’annokki gede qeecha’ne fulle!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Ella 8, 2015 M.D
