Kafu Daga Budinni Adhamanna Wi`late Amuraate

Abrahaam Saamueel

Itophiyu haammatu afiinni hasaabbanno daga noo gobbaati. Haammatu budi aman­yootinna hornyu noote. Tini gobba konne biifannoha budese agarte, latisse techora iillishinonke. Konnira, techo budu gafin­kera biifino budi ama ikkitinota Kafu Daga budenna balchooma shiimunni ki`nera shiqi­sha banxeemmo.

Kafu daga egennantinohu gobbate miinju buicho ikkino bunu laalchinniiti. Kafu daga bununni gobbatennino sa`e kalqete deerrinni su`ma afidhinote. Tenne dagara albi wa­riti dhaggenna egenno noose. Techo kayinni la’’ate halchineemmohu, tenne daga balcho­omanna hornya ikkinoha budu adhanna ad­hamate hattono wi`late amuraateeti.

Kafu Daga Adhanna Adhamate Amu­raate;-

Kalaa Beqqele Woldemaariyaami yaama­manno borreessaanchi 1996M.D borreessino garinni; “Kafu daganna Mootimmannita shi­ima dhagge” yaanno uminni borreessinoonni maxaafi aana Kafu daga hagiirrenna yaad­donsa gutunni beeqqitanno. Lawishshaho, hagiirru yannara beettosi woy beettisi mine kalaqiranno yannara isi maatenna wolootu woxunni kayisse wole kaa`lo geeshsha mim­mitu ledo irkisantanno. Woxe, agatto, sagale qixxeesse abbatenni buusante sayissanno. Yaaddote yannarano, hattonni yaaddote sirba fushshatenni sirbitanni mimmitu ledo irkisantanno.

Adhanna adhamate jili yannara calla faarsin­anni sirbi lawishshaho:- lamunku Iddunna Idaychote mine iillinanni yannara meyaa beetto haadhe minira eessitano woyte babb­axxino sirba sirbitanno. Kuni kayinni, dagate widoonni rosaminorichooti. Qoleno adhanna adhamate jilira wole sokka afidhino sirbuwa hasi`ranno mannira iillishateno sirbinanni. Togoo amuraati labballunna seennu mittowa higge sirbitanno gedeno assanno.

Kalaa Baqqali xawishshi garinni; Kafu daga budi kaiminni maaxamino coye, haariimo­tenni kissanni fushshitanno; hattono uurrin­shannita woy loonsoonni bareende kultanno sokka afi`rino sirba fushshineenna sokka sa`anno. Konnira, adhanna adhamate jili wi­doonni saayinsanni sokka dagate giddo noo macciishshamme saysate kaa`litanno.

Kafu budi adhanna adhamate amuraati ad­hate iillitino ooso annuwatenna fiixu qum­meessinni seenne doorri gedensaanninna woy labbaahu wole doogonni la’’anno gede assini gedensaanni adhanna adhama hanaf­fanno. Doorshu safaraanchi, akatase, ogim­mase hattono maatese akata xiinxallini ge­densaanni amuraate harinsanni. Annunna amate widoonni fiixoomunni xaadannohu gosateennino mitto ikkinohu horontanni di­adhamanno. Togo yaa, annunni shoole ilama maatenni, shoole ilamanni xaadannohu fiixa ikkino daafira mine kalaqira didandiinanni, yee kalaa Baqqali huwachishino.

Ama woy maatenna adhannohu sumuu yii gedensaanni, geerra sonke huuccinanni. Meyaa beetto maate dawaro qolate wole barra dinye amaddanno. Dinye amadannohu uminsa xiinxallo harisateeti. Beettote ayiddi sumuu yaa woy dawaro giwiro, sokkaas­incho soyee beettu maatera egensiisanno. Dawarote maahoyye woy sumuu yiiha ik­kiro, geerru dinyensa garinni dagganno gede agarranni. Konnirano, babbaxxitino doogon­ni amate widoonni beettonsa baxxinoronna gibbinoro buunxanniha ikkanna; annuwa maahoyye yituro amuraate harinsanni.

Konninni, lamunku adhamaano maate mine jila jillanniha ikkanna; miine miinnannihu kayinni jilu barraati. Kunino, lamunku ad­hamaano iillitara albaanni gama geerra son­ke miinenna baraarsha uynanni. Agarroon­niha seesu uduunninna miine abba hoogguro waase ikkannoha woshshite coyee guda dan­diinanni. Roorenkanni, lamunku maate mer­eero sumuu yaa hooggara dandiitanno.

Borreessaanchu yaatto garinni, labbaahu Iddunna dukkisaanosi dagganno yannara shiqqi yitinota kultannohu malaatu noonsa. Kunino, “Shaameeto” yinanniha saadate buudinni loonsoonniha budu muuziiqu uduunni huuronni kultanno. Tenne huuro macciishshitu gedensaanni, Iidaychote maate Iddanna dukkisaanosi e`ona yitanno. Konni gedensaanni, Iddunna dukkisaanosi barraho ikkanno sirba doodhite sirbitanno. Labbaaha guissanni dancha halcho halichi­tanni sirbitanni minira e`anno.

Adhanna adhamate yannara labbaahu wi­doonni qiniiteenna guraanni heedhannoti muli jaallasi yinanniri lamu heedhanno. La­munku jaallasi giddo qiniitihura jawu qeechi noosiho. Foniisita maaxannohonna bushu barri jaalaati yine hendanniho. Lamunku adhamaano heedhanno diro mereeronsa ka’’anno sumuu yaa hoogate korkaatano amaale umi qarransa tirate loosannohu isooti. Kuni qiniiti jaalisi Idaycho mininsan­ni fultanno yannara badhesira bayi’re minin­ni fushshate dilaalino noosi.

Harinshote yan­narano, konni sainohunni Idaychote jaanxila amade, farashshu aana ofoltanno yannara mulese uurre irkise iillishate qeechi noosiho. Iddu minira higganno yannarano, hadhanno woyte Idaycho farashshu aaninni dirritanno yannara lekkase baatto kaddannokki gede bayi’rate woye bushshu kisannosekki gede itiille karate qoodasino fulanno.

Kafu daga budu adhamanni meyaa beettora dukkissannoti dinose. Barraho ikko yannate geeshsha yine meyaa beetto woy Idaycho dukkisate yine diworranni. Konnira, muli­senni fafikkinni towaatannohu labbaa beet­tooti. Wolu kayinni, doogo ha`nanni yan­nara beettunna beetto; baxxinohunni, meyaa beetto ofoltannohu Farashshu aanaati. Mey­aa beetto Gaangote aana diofolshiinshanni. Konne assinannihu Gaango qaltannokki daafira meyaa beettono ila hoogganno yine ammannannihuraati. Qoleno, Gaango dam­maqqanno daafira dano iillishshanno yineno meyaa beetto diofolshiinshanni yee huwach­ishino.

Kafu budinni beetto mine assidhanno yan­nara babbaxxino baraarsha annise mininni adhite hadhanno. Konni giddo babbaxxino kuulinni biifinsoonniha saattichunni loon­soonniha “Shaage” yinanni dadonna barko uynannise. Addi addi kuulinni biifinoha go­gunni loonsoonniha “Naato” yinanniha daal­lasaho karranniha barkono baraarsinanni. Meyaa beetto annise mine fiixise baalu hat­tono beettu mine iillitanno yannara beettu an­ninna fiixisi baalu gamba yee maassi`ranno.

Labbaahu mine martanno yannara, minu albaanni “Anbiro” yinannita waajjo dado karre; urde qanse agarranniha ikkanna, qi­niitichi widoonni noo dukkisaanchi irki­seenna adhamaanonna dukkisaano urde sase higge doyteenna quphi yitanno gede assine maassi`nanninsa. Konni gedensaanni, ad­hamaanonna dukkisaano muli jaallansa ledo boode yanna keeshshitu gedensaanni wirro lao beettote ayiddi minira dagganno.

Kuni rosamino adhamooshshu amuraate ik­kirono, sa`ne sa`ne, dii`ne adhinarano dandi­inanni. Kuni diiru adhamooshshi kalaqaman­nohu beettu ayiddi qaera geerra sonkeenna beettonke diuyneemmo yituro; qoleno jile adhate dhuka hoogguro woy inja hooginsaro diiru kalaqamanno. Wole widoonni lamunku adhamaano sumuu yiteenna ayiddu woy il­tinonsa annuwi sumimme gibburo xaphoo­munni meyaa beetto ayiddi sumimme hoog­guro dii`ne adhate amuraati no.

Budu amuraati garinni konni gobbayinni caakkeessinikkinni dii`ne diadhinanni. Dii`ne ka`niro, beetto ayi diirinoro wole doogonni beettote ayiddira sokka sonkanni. Sufeno, boodu barri gedensanni geerra sonke araara xa`minanni. Xaano wole dinye aman­de geerra sonke araara xa`minanni. Duucha yannara geerra sonkanni yannara beettote ayiddi geerru daafurankunni araarammo yiteenna sumimme kalanqe beetto lao wosh­shinanni yaanni Kalaa Baqqali xawisanno.

Kafu daga garinni fiixooma mitte hinge ka­lanqi gedensaanni, xaadooshshu kaajjanno. Fiixoomu giddo ballunna ballote hattono lab­baa Iddachi dukkisaanchi “Naachi” yinanni xaadooshshi luphiimu ayirrinyinni qoro­phine agarranni kaajjado xaadooshsheeti. Dagate Kiristinnu fiixoomi “Abelijineti” na dukkisanchu jaaloomi maalunni xaaddinori aleenni ayirrinsanni xaadooshsheeti. Konne xaadooshshenna baxille uynannihu baxxino ayirinyi noo manniraati.

Adhamatenni xaad­dino maate mereero ayirrisama heedhan­noha ikkanna; lamunku widi maa`nuullunna bayi’ruuddu keere haadhanno yannara “uulla goxoheni” yitanni “Shewochi qebena” yitan­ni anga kayissanni ayirrisamate keere mim­mitu ledo soorridhanno. Konni daninni keere uynoonnihu bayi’ru beettino isi yii gede anino atera uulla uwohenni yanni “Showe damba beebi” yee dawarannosita kulanno.

Kafu Daga Wi`late Amuraate;-

Kalaa Baqqali, maxaafisi aana borreesinon­te gede; Kafu daga giddo mannu reyaanno yannara, yaaddote woshshatto woy lasso lassinannihu haqqunni loonsoonni genda “Hooko” yinanni uduunne bilbilu gede gan­neeti. Lassote garinni, olluu giddo heedhan­nori labballunna meentu iillitanno. Reynohu mine kalaqirinoha woy kalaqidhinota ikki­turo, xeertote noo fiixi baalu daa geeshsha dimadaarranni. Wi`linanni yannara labbal­lunna meentu doycho loosse wi`late yannara sirbinanni sirba sirbitanni hindiiddonsa fush­shidhanno.

Labballu callu wi`late yannara sirbitanno sir­ba “Hiicho” yinanni. Meentunniha kayinni, “Gomo” yinanni. Kuni sirbi wi`linanni yan­nara fiixa agurinna illete afe egenninokkiha wi`lishiishannoho yaate. Hiichonna Gomo kiiro reyno manchi danchumma, shooshanqe bareendesinna dagate mereero noosi adham­ooshshe kullanni wi`late sirbinanni sirbaati. Konni sirbi yannara doyine milli yinan­ni wi`lini gedensaanni wi`lanno man­ni fooliishshi`ranno gedeno yanna aate ka`lanno. Ikkollana, konni garinni wi`late sirbinanni sirbi muli yanna kawa aguraman­ninna hawamanni daynota kullanni. Ikko­lana, wo`munni wo`ma baino yaa didandi­inanni.

Wi`late yannara reyno manchihu muli fiixisi baali uminsa danancho meexxitanno. Goow­insara waajjo heqicha usudhitanno. Xaphoo­munni fiixisinna maatesi jawa gede xiddi­tanno. Madaarshu gedensaanni olluu baalu sagalenna agatto hattono buna gafe shiqis­hanno. Wi`late yannara assinanni towaanyo olluunninna fiixunni agarrannita ikkitinota Kalaa Baqqali huwachishino. Cannahonna Geeshahu ollira qole qara madaarshu barra agurranna wole barra dinye amande iibbino garinni wi`late amuraate harinsanni gedee amuraateno harinsanni. Baxxinohunni, ballunna ballote gedee fiix­oomi noo manni togoo dinye amaxxe “Hi­icho” yinanniha qase wi`lanno yaate yee kulino.

Kafu daga afiinni Mooggo “Maashsho” yinanniha ikkanna, albi waro Kafu daga ayyaanu annuwi woy “Alaamo” na Nugussa madaarranni baychi qole baxxinoha ikkinota dagate dhagge kultanno. Kunino, ayyaanu an­nuwi mooggo, “Gutto” yine woshshinanniha ikkanna, “Nugussanniha kayinni, “Mooggo” yinanni. Nugussate mooggi baycho Kalaa Baqqali maxaafisira worino garinni, jeefote Nugusi “Odiyo Gakki Sharicho” agurranna baalunku Kafu daga Nugussa waammoonni­hu mitto baychooti. Kuni Nugussate mooggi afamannohu, Xello woradira, Shaada olliira baxxino su`mi Shoosha yinanni qarqariraati. Ayyaanu annuwi kayinni, sirchinsa garinni, qoleno riqibbanno ayyaanna kaima assine mule ikke heereennanni babbaxxino baycho waammanninsa.

Bakkalcho  Ella 1, 2015 M.D