Yaareed Geetaachew
Baatto loosidhe galtino daga baattonsa hawuudhite,qottissenna shaqqishshe kaaliiqi xeena dirrisara; Mootimma bushshu madaabbara woy harishsha shiqishshara ille fushshite agadhitanno. Tayixe kaaliiqi xeena yannanni dirriseenna goyirete loosira daga balaxxe baattonsa shaqqishidhe agadhitino. Kaaliiqi xa’minita rahe macciishshannohu rahotenni dawareenna baadiyye lattino;hinqaatu gaatate elino. Maganoho galatu ikkosi.
Goyirete yanna iillitanno woyite dooramino wixira,harishshate,baatto hawuurranni woy qottinsanni uduunnira yaada di gattanno. Loosi’re galinohu honkoolosi,Moofarasinna addi addi uduunne qixxeessi’re feeffatanno. Bashsho wixu gideeti yineenna qaaxoho suntanni dooramino wixi techo tekinoloojetenni riqimbeenna loosidhe galtinori wixu gide qaaxu aana suuqi’ratenni roore mootimma shiqishshanno wixa agadhitanni nooti addaho. Kunino giwirrinnu ogeeyyenni buunxenna xiinxalline qixxeessinanniha ikkinohura laalchunna laalchimmate jawa horo noosiha ikkasi ammannanni.
Konne ikkinohura laasidhe galtino daga xeena kaaliiqira,dooramino wixi gidenna harishsha mootimmatenna ogeeyyete aana hexxo tugge kuneeti goyire e’u. Ikkollana wixu anje leelteenna baattonsa qatume galtannokki gede bidhattonsa shiqishshanni keeshshitino. Mitootuno seerimalu doogonni dikkote kuula buurre hirranni wixa hidhite wi’xi’rate gadachantino. Miteekke dooramino gide lawisiise hirannohu ga’a gobbate gidu anje xaaddu’ro ledonni hudi’rannota deaminona eemarosi.
Hatti hakko heedhona tayixe loosidhe galtino dagara jawa bidhatto ikkinohu Madaabbaru hoongeeti;hoonge calla dilawannonna mitootu sassaqama daddalaano anga uwinoha lawanno madaabbaru. Giwirinnaho hasiissanno qaru coyi mereerinni madaabbaru mittoho.Itophiyaho baatto loosidhe galtino daga sa’u dirrara bushshu madaabbara horonsi’ransa gobbate giwirinnu laalchonna laalchimma aana addintanni soorro abbitinoti di morommannite. 10 diri albaanni bushshu madaabbara loosidhe galtino dagara liqootenni uyinanni waro nafa madaabbaru ollaa ollaansa iillanna adhitanno.
Anera xa’mo ikkinoeri hakkawaro liqootenni nafa beenkanna madaabbaru togo muxxe dikkinona tayixe loosidhe galtino daga baaxxite nafa afi’rate mayira kaa’lote gidira/Irdaataho/ dirantinori gede la’ninsayya yitannote. Sa’u lamalara daga ku’litino koffeenya kaima assine xa’mo shiqinshoommo Sidaamu qoqqowi giwirinnu biiro sooreessi kalaa Memihiru Mokehu dawaranni Sidaamu qoqqowira goyirete yanna looso lede 152 kumi kuntaali NPS hattono 113 kume kuntaali Yuuriyu harishsha tuqisate mixo amandoonniha ikkanna; konni giddonni arri yannara 83 kumi kuntaali NPS harishsha shiqqinote giddonni 74 kume kuntaala horoonsi’noonni. NPS harishsha ragaanni xe’ne dino.
Ikkollana, loosidhe galtinorira shiqa hasiissannohu Yuuriyu harishsha 113 kume kuntaala ikkana; konni giddonni 38 kumi kuntaali callu shiqino. Kuni yaa, badheessu loosira hasiisannohunni la’niro qoqqowinkera xa noo akati garinni Yuuriyu harishsha anje no. Madaabbaru anje sai dirira nooha ikkirono; tayixehu rakkote. Loosidhe galtino daga roorenkanni baattote gide tugge,layinkimeeshsho tunganni yuuriya agadhite no. Ikkollana di tuqino. Mitu mitu qooxeessira madaabbaru hoonginni baattonsa qatume noota loosidhe galtino daga qummeessitinonke. Coyinke aana konne kayisanni noommo hedo Sidaamu qoqqowira calla dikkitino;duuchante gobbate loosidhe galtino daga kayissinonna qaxxadhitino hedo kaima assineeti.
Mootimma sai diri keeru booraambenna ga’labbote qarra kulturono; addintanni mararsannori kayinni mitu mitu qooxeessira bushshu madaabbari daddalaanote anga uwasiiti. Madaabbaru hallanyootunna daddalaanote mine kuusame noota mitu mitu qooxeessi mootimma iillite qaafo adhitanni afantanno. Giwirinnu ministeereno sa’u lamalara Magaaziinete hallanyootu anga ataachame noo madaabbari rahe loosidhe galtino dagara iillanno gede qorophishiishshinoti qaangannite. Ikkollana hanukki yiinohu dino. Techo madaabbara ataachidhe loosidhe galtino daga laalchunna laalchimmate aana bidhatto kalaqoottohu ga’a gidu ba’’anno woyte mitteenni ba’’atto!
Mitu mitu qooxeessinni fultanno mashalaqqe garinni,mite mite mootimmate massagaano,giwirrinnu ogeeyyenna daddalaano horotenni xaadisidhe madaabbaru ba’’ara kora ikkitinota kultanno. Gobbanke alinni eeli geeshsha sakaalino mussinni konne deerra iillino yaate. Muishshu,sarraaqu,awaawurrenna wolootta gano kiirre gundannikkiti techo eela dirrite loosidhe galtino daganna mootimmate mereero ammanamooshshu ba’’anno gede assitanni afantanno.
Kuni saalsiisanno assooti madaabbaru shiqo geeshsha taraawatenniloosidhe galtino dagara bidhatto,quchumaho hude tugate kora ikkanni dayino. Halaalenna uyinoonnisi yawo harunse garunni fulannoha gowa asse la’’anno mooraanchi,mitu mitu ogeessinna massagaanchi hattono sarraaqunni cibbi’ranno daddalaanchi madaabbaru loosidhe galtino daga anganni xoqole sutamino waaginni hiratenni tirfe beeqqanna la’’ate gede saalsiisannori mayi no? toogoonni dirrine leellinoonke.
Madaabbaru shiqo gufissara dandiitanno assootubba aana ikkado qixxaawo assatenni Madaabbaru yannatenni loosidhe galtino dagara iillanno gede qeechu mootimmanniho. Soorrote gashshooti dagate horaameeyyimma aana leellanno looso loosanni hee’reenna;loonsoonni loosi aana shaafa duntannori aana qaafo adha agarantanno. Bushshu Madaabbari laalchunna baalchimmate Bidhatto ikka dinosi!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Ella 1, 2015 M.D
