Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Gibirinna yannaasincho assatenni dirunni mitte hinge calla laashshatenni fulle arronna goyirete hattono woloota yannubbanni diro wo’ma laashsha dandiinoonnita gibirinnu ministere egensiissu. Ministerete loosu mini honse aganna loosu jeefishshi keeno sayinsete muuziyemera harissino.
Gibrinnu ministirchi dokter Girma Amente; 2015 bejetete diri honsu agani loosu jeefishshi keeno hanafisiisi yannara xawisanni; gibrinna sayinsetenni yaannaasincho assate teknoloojjanna afi’noonni gumma Egzibishiinete suudinni towatantanni afantanno.
Kunino aantete gibirinna yannaasincho assate harinsanni loosira e’’o ikkanno. Handaaraho loonsoonni gibirinna yannaasincho assate loosinni dirunni mitte hinge calla laashshatenni fulle arrinna goyirete hattono wolootta yannubbanni diro wo’ma laashsha dandiinoonni yino.
Ministirchu yino garinni; dirunni mitte hinge calla laashshine diro agadhineemmoha ikkikkinni diro wo’ma laashsha dandiinanni akati kalaqamino. 2014/15 goyirete yannanni 472 Miliyoone Kuntaala laashshate hende 480 Miliyoone kuntaala laalcho laashsha dandiinoonni. Arri gorsi Qamadenni 1.3 Miliyoone kuntaala Qamade laashshate mixi’ne 1.3 Miliyoone kuntaala laashshinoonniha ikkanna amandoonni mixo wo’munni wo’ma jeefisa dandiinoonni.
Ministirchu; badheessu agannanni 2.4 Miliyoone Hektaare baatto wixunni diwate hende 1.9 Miliyoone Hektaare baatto wixunni dimboonni. Qamadete aana loonsoonni loosinni gobbayidinni eessine itantenni gobbara soya dandiinoonni. Gidu laalchinni gibrinnu woyyaawinoho; ikkollana saadate latishshi handaarinni foonqe no; konne taashshatenni handaarunni gummaa’ma hasiissanno yino.
Dokter Girmi hasaawisinni; xaphoomu ministirchi hedo kaiminni hananfoonni maatete jireenyi sa’u bocu yannanni 26 kumi qooxeessubba safantinoha ikkanna, tenne qooxeessubbara lukkuwunni calla 44 Miliyoone ikkannoha mittu barri caacurre ce’e galtino dagara iillinshoonni. Kunino sai diro diru giddo iillinshoonni 26 Miliyoone ledo taashshiinshanni woyte lowo geeshsha luphiimaho.
Kalaqamu jiro handaarinni baatto borreessatenni sa’u honse aganna giddo 6 Miliyoone hektaare gate borreessate hende 2.6 Miliyoone hektaare gate borreessa danndiinoonni. Haanju sumudinni 6.3 Biliyoone chiginye qixxeessate hende 6 Biliyoone ikkitanno chiginye xaa geeshsha qixxeessinoonni. Gibrinnu ministere harunsitanno handaarinni calla sa’u honse aganna giddo gobbayidi daddalinni gibrinnu handaarinni 2 Biliyoone Ameeriku doolaare gobbayidi soorro afi’ra dandiinoonnita ministirchu lede qummi assino.
2015/16 goyirete yannanni 12.8 Miliyoone kuntaala bushshu harishsha hidhate sumimme gumulloonniha ikkanna xaa geeshsha 5 Miliyoone kuntaala qoqqowubbate iillinshoonni. Gatino harishshano hodhisate loonsanni hee’noonni. Gibrinnu handaarinni mitte Miliyoone qansootira loosu kaayyo kalaqate hende 943 kumi qansootira loosu kaayyo kalanqoonniha ikkanna mixotenni 90 anga xibbuunni jeefinsoonni yino ministirchu.
Aantino goyirete yannara luphiima qixxaawo assa hasiissanno yinohu ministirchu; baxxinohunni qasiisote irsha xa noowiinni 45 angara lossa hasiissanno. kunnirano qinaambenna noonke dhuka gudinse horonsi’ne loosa xa’manno yino. Tigrayete qoqqowi gibrinnu biiro sooreessi dokter Iyyaasu Abrihahu isi widoonni; qoqqowunnihu gibrinnu handaari kalaqamino olinni luphi yino deerrinni gawajjamino yino.
Piritoriyu sumimme luphi yino deerrinni gawajjaminoha gibrinnu handaara xaawate qara ikkasi kayisinohu dokter Iyyaasu; qoqqowu 800 kume bushshu harishshi hasi’rannoha ikkanna kunninnino xaa geeshsha 400 kume kuntaala mixi’noonni. Wixunnino 200 kume kuntaala wixu irko assinanni hee’noonni. Qoqqowu gibrinnu handaarinni gummaamo ikkanno gede ogeeyyete buqqeete gatamarshi hasiisannonsata xawisino.
Amaaru qoqqowi gibrinnu biiro sooreessi dokter Haylemariyam Kefyalewuhu; qoqqowu hasi’rannohu bushshu harishshi 5.6 Miliyoone kuntaalaati. Xaa geeshsha 1.5 Miliyoone Kuntaala beehate hende 122 kume kuntaala calla beenkoonni. Kunino qoqqowoho Shoole zoonnara goyirete loosi hanafama harunse lowo xiiwo kalaqino yino.
Bakkalcho Onkoleessa 3, 2015 M.D
