Tittiro
Horonsi’nanni yanna sa’ino xagganna qinaabbino sagalla dikkote aana hossanna la’’a yanna yannatenni rosantanni daggino.
Tini seeriweelo ikkito mannu ooso aana iillishshanno fayyimmate qarrinni ledote qorqorshu amanyootinna laalchu islanchimma aana ammana hoogganno gede assitanno; miinjano gawajjitanno. Togoo ikkito gargarate babbaxxitino yannara sharro assinoonniha ikkirono; qarunni kontirobaande, dagate huwanyootu foonqenna deerra deerranko qorqorshu anje ikkitote hala’lara qara kora ikkansa kullanni.
Muli yannannino Sidaamu qoqqowira babbaxxitino qarqartora horonsi’nanni yanna sa’ino xagganna qinaabbino sagalla dikkote shiqqinota seeru hundaanni assinoonni. Togoo ikkito kalaqantino quchumi mittoho. Quchumaho batinye horonsi’nanni yanna sa’inorenna sagalimmate hosannokki coye karsiinsoonni sagalla amandoonniti muli barri qaaggonkeeti.
Konninni harunsine hajote aana hasaawinsoommohu Alatta wondi quchumi gashshooti fayyimmate borro mini sooreessi kalaa Indashaw Yurehu;quchumaho konni albano labbanno ikkito aana loonsanni keeshshinoonnita kule; muli yanna kawa kayinni baxxino illacha tunge kaajjado qorqorshu looso loonsanni hee’noonnita xawisino. Assinoonni qorqorshinnino horonsi’nanni yanna xawinsoonnikki laalchi dikkote aana hosanna anfoonni yiino.
Muli barrinnino quchumaho mayimmansa anfoonnikkire batinye yannansa sa’ino sagallanna shota agatto dikkote aaninni gamba assinoonnita kayisinohu sooreessu;konni loosi aana dagoomu qeechi luphiimaho yaanno. Kunino konni alba daga gamba yitanno basera hajote aana huwanyoote kalanqoonni loosi guma ikkinota huwachishinno.
Kalaa Indashaw xawisanni; Alatta wondi quchumi gashshooti hundaanni 20 hallanyu fayyimmate uurrinshuwanna 1 xaphoomu hospitaale nooha ikkanna; horonsi’nanni yanna sa’ino xagga hospitaalete kuunsanni; gamba assinihu gedensaanni borreessine Hawaasa massine giirranni. Hallanyu fayyimmate uurrinshuwano hattonni xaggate yanna sa’anno woyte ripoorte assite shiqishshanno.
Quchumaho qorqorsha assinannihu fayyimmate mereershuwaranna xagichu minnara calla ikkikkinni; Keeniyu widoonni Moyaletenni daggannori seeriweelo xagga, Booranunni, Kibremangistetenna ragu ragunkunni kontirobaandete daddali quchumu giddoonni sa’annore ikkansanni luphiima qorqorsha assineemmo yaannohu kalaa Indashaw; fayyimmate uurrinshuwano konni alba hajote aana kaajjado qaafo adhinoonnihura yanna sa’ino xagga badde ninkewa shiqishshanno yiino.
Sa”i mittu diri giddo sagalimmate hosannokki coye sagalete ledo karsiisse hiratenni, seeriweelo gorro, yannansa sa’ino xagganna labbeemme millimmo aana beeqqaano ikkitino bissa seeru hundaanni hosiinsoonnita kayse; aanteteno tini ikkito quchumu giddo suffannokki gede dagoomaho huwanyo kalaqate loosi kaajje sufannota coyi’rino.
Seeriweelo xagga kontirobaandetenni lame faro widoonni Moyaletenna Dillunni ninke worada e’anno yaannohu kayinni Daarrate woradi fayyimmate borro mini sooreessi kalaa Zelaalem Qammaxoho. Tenne millimmo gargarateno woradaho Oddoolanna Legedaarra yinanni base widoonni polisete ledo tenne lamente kelluwara qorqorsha assinannita kule; konninnino seeriweelo daddalaano seeru hundaanni hosiinse rosiissanno qaafo adhinannita buuxisino.
Woradaho xagicho hirtanno uurrinshuwa uurrinsoonni wolqa ledo harinsho agadhino garinni seeru doogonni hidhite eessidhannota kulannohu kalaa Zelaalemi; konni gobbaanni heedhannota xagichu millimmo lainohunni Dillu keellira kaajjado qorqorshanna agarooshshe assinanni yiino.
Konni gobbaanni hallanyu uurrinshuwa yannasa sa’ino xagga hirtannokki gede yanna yannatenni buuxo assinanni yiinohu Kalaa Zelaalemi; kunino, yannansa sa’ino xagga borreessine badatenna qoqqowo sonkannita kulino.
Hajote aana babbaxxitino yannara dagoomaho huwanyo kalaqate hende rosu minnara, huuccattote minnaranna woleno daga gamba yitanno basera dagoomaho rosiisate looso loonsanni hee’noonnitano kalaa Zeelaalemi coyi’rino.
Sidaamu Qoqqowi Fayyimmate Biiro Fayyimmatenna Fayyimmate Ledo Amadisiisantino waaco islanchimma qorqorshi biilloonyi qaru dayirekterchi kalaa Burriso Bu’laashohu isi widoonni; biilloonye uurrinsinkunni 2013 M.D hananfe uyinoonnisi yawo garinni loosu giddora e’noonnita kule; qarunni sagalenna xagga qorqoratenni ledote fayyimmate ogeeyye harunsate yawo uyinoonnita xawisanno.
Konni garinni sa’u shoole dirra giddo baxxinohunnino seeriweelo xaggatenna sagalete doyicho aana bobbakkino bissa seeru hundaanni hosiinsanni keshshinoonnita xawise;seeru hundaanni hosiinsoonni 13 mannooti mereerinni lamalu sagalimmate hosannokki coye karsite dagoomaho shiqishshanna amandoonnire ikkitanna 1 dirinni kayise 5 dirinna bocu yanna usuri geeshsha qoricha sayinsoonni.
Yannansa sa’inori faabrikaho qinaabbino sagalla qoqqowunna gobbatenni sa’e kalqete bidhatto ikkase kayisannohu qaru dayirekterchi; yanna yannatennino konni assooti aana bobbakkino seeriweelo bissa kiiro luphi yino deerrinni lexxitanni dagginota qummeessanno.
Togoo assoote qorqora biilloonyeho tungoonni qara yawooti yaannohu kalaa Burriso; Federaalete sagaletenna xagichu qorqorshi biilloonyinni borreessantinokki xagga kontirobaandetenni gobba giddora e’anno; qoqqowu garinnino tenne xagga qorqorate looso loonsoommo. Aleenni xawinsi lamalu mannooti gobbaanni 6 fajjo noonsakkiha xagga hirate bobbakkino ogeeyye seeru hundaanni hosiinsoonnitanna 1-4 diri geeshsha usuru qoricha sayinsoonnita coyi’rino.
Qaru dayirekterchi xawishshi garinni; Hawaasinni kayisse Cirrete geeshsha 500 ikkitannori hallanyu sekterete loosu minna nooha ikkanna; tenne sekterra qorqorate yawo noonke. Tenne sekterra qorqorranni yannara yannansa sa’ino xagga hirtanna amandoonni yanna no. Hattono dikkote giddo saadate xagga yanna sa’inote ledo karsiinse hirate akatino xaadannonke. Kuri baala harunsine qorqoratenna seeru hundaanni hosiisate yawo noonke daafira konne assoote ittisate babbaxxitino doogonni sharro assinanni hee’noommo yaanno.
Xaa yannarano qoqqowoho baxxinohunni 2017 M.D sagaletenna xaggate qorqorshi aana batinye loossa gumulloonni yaannohu biilloonyunnihu qaru dayirekterchi; tini hajo baalanka la’anno hajo ikkasenni sharramme ittisa agarantannonketa leellishshanno yiino. Sai mittu agani giddo qoqqowoho assinoonni qorqorshinni batinye yannansa sa’inorenna mayimmansa anfoonnikki sagalla amandoonnita lede qummeessino.
Xagga lainohunnino sai Maaja aganinni hananfe hedeweelcho qorqorsha assinanni hee’noonnita xawisannohu dayirekterchu; konni ragaanni borreessantinokki xagga kontirobaandetenni e’anna, baxxinohunni Hawaasi Horophillu fooliishshi’ranno base widoonni borsaho maanxe eessinanna amandanni. Kuri bissa aanano kaajjado qaafo adhinannita xawisino.
Dannu qooxeessubba lainohunnino kontirobaandete millimmo duucha dana afidhinota ikkasenni mitte hinge uurrisate kaajjado sharro hasidhannota ikkasenni, qoqqowoho kontirobaandete qorqorshira uurrinsoonni wolqa no; tini wolqa dagoomu ledo halante loossanno gede assinoonniha ikkanna konni loosira dagano annimmatenni loossanno gede, baxxinohunni laalchu horote aana hosanno yanna buuxxe hidhitanno gede duu’re huwachishino.
Hattono togoo ikkito xaadduro 7732 baatooshshiweelo bilbilu kiironni hajo la’annonsa bissara qummeessitanno gede sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
