Addis Ababa:- Itophiyu Baaru waalchi xa’mo gobboomu horo ledo duurante meqeerrantinota ikkase Dagate riqiwaano amaale mini Gobbaydi Xaadooshshinna keeru hajubba uurrinshu komite miili Ambaasaadder Diina Mufti egensiisi. Baaru waalcho afi’rate assinanni hixamanye uyne adhate harinsho aana mixi’rinoha ikkasi leellishino.
Ambaasaadder Diina Mufti Itophiyu Pireesete uurrinshara xawisino garinni; Itophiyu jawa miinju jawaante giddo leeltanno gobba ikkasenni, yanna yannantenni fulotenna eote daddalise lophanni leellanno. Kunino doorshunnita Baaru waalchubba horonsidhanno gede gadachanno gara kalaqino.
Itophiyu 30 dirrara aleenni Jibuuti Baari waalcho horonsidhanni keeshshitinota qaagiissinohu Ambaasaadder Diina; ledote waalchubba afi’rate Somaale Laandi ledo xaadooshshu sumimme malaatissinno. Ha’rinshotenni sumiimme loosu aana hossanno yiino. Sumimme Somaale Laandinna Itophiya lendeenna duucha qooxeessu gobbuwa horaameeyye assitannota egensiisino.
Baaru waalchi kaayyo halashshate Somaale Laandi ledo calla ikkikkinni, wolootu baaru waalchi noonsari qooxeessu gobbuwa ledono mitteenni loosa dandiinnanni gari aanano loonsanni hee’noonnita qummeessino.
Itophiyu kalqoomu wodho muronni Baaru waalcho afi’ra seeru qoossose ikkase qaagiisse; tenne qoossose buuxisate keeraancho doorshubba calla horonsidhannota xawisino.
Itophiyu Afriku keeri agarooshshira kalqoomu deerrinni Kongote, Laybeeriyaho, Burundi, Ruwaandaho, jawa looso loossanni keeshshitino gobba ikkase qaagiissinohu qaalu saysaanchi; Itophiyu keeru agarsiisaanchimma Galchimi gobbuwano affino hajo ikkitinota xawisino. Somaaleteno ikko wolootta gobbuwara Itophiyu assitannoti keere agarsiisate millimmo diniqantanni keeshshitinota coyi’rino.
Soojjaati Afrikira keeru keeshshara Itophiyu noose kaa’lo jawate. Baxxinohunni, Alshebaabi qasamatenninna daafursatenni jawa qeecha fulase farci’noonnita ikkase leellishino. Itophiyu beeqqo assitinokkiti keere agarsiisate ha’rinsho fushshitannota ikkitinokkitano qummeessino.
Ambaasaadder Diina coyi’rino garinni; Itophiyu Somaaliyu keere hasidhannohu umise keeri gede assite la’anno daafiraati. Itophiyu olliichose ikkitino gobbuwa keeri umi’ya keereeti yite ammantanno.
Hattonni, Itophiyaho keeru hoogironna olluu gobbuwa hattonni qarru aana ubbanno. Konni garinni mittimmate horo heerasenni Itophiyaho olluu qooxeessira hee’rannosehu keeru qeechi konni ka’irano albillichono harunsanno yiino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
