Yaareed Geetaachew
Manchi beetti baalu keere hasi’ranni no. waa hasi’nannihunna hasi’ne angannihu goo’nirooti. Keeru ba’’anno woyteno keere hasi’nanni. Keeru dirranno woyte kayinni hasiisannokkiha laweenna lawashshi assine agurranni.
Keeru hajo duuchu sirbitino;bacu faarsino. Keerunnire kiirre gundannikki manni borreessino;keeru hasattonni bacu lubbonsa kakkalantino. Kiirotenni batidhinokkiri kayinni keeru booraambenni dadda’litannori keeru ba’’anno gede assitanna kalqe hembeelantanni afantanno. Miliyoonetenni kiirranni bissa keere hasidhanni qae qamattensa hooggino.
Kalqete xawira mootimmuwanna gobbuwa keere agarsiisate sumiimmete sanadda malaatissanna la’nanni. Malaatu qoorikkinni kiphote ubbanna,coyidhinore shaartanna araarsi cimeessa wirro woshshidhe wirro araarsinanninsa gede woxarattanna la’nanni.
IFDR Xaphoomu ministirichi Dr.Abiy aAhimed biilloonyaho dayinkunni kayise noosi keeru goo’ro kalqete xawisino. Albita kayisa’yara albaanni tenne lamala giddo piriitooriyu sumiimme lainohunni cimeessimma suffinotanna kaajjitinota ikkasenni, hattono cimeessimmatenni qeechansa fultino bissa galatu hasiisannota kalqete xawira buuxisiisasi dhaggetenni ba’annokkita ikkase naqqasa baxeemmo.
Mitootu e’ino woyyo hiiqqitanna Piritooriyaho Itophiyu mootimmanna HWHT mereero noo kipho tirate e’noonni woyyo lamunku widoonni naaxxissannota ikkase buuxisannori kalqete deerrinni 6 agana qaalensa agarte keeshshitino yekkeeramaano gobbuwa dino yaate afoo wonshine coyi’rate dandiinannihuraati.
Ee;Piritooriyu sumiimme Birra 23/2015 MD assinoonnite;techo 6 agana guutissanni no. Tini sumiimme qacce digantanno yitanno himanaano himanturono,konne sufissunna kaajjishshu bisssa kalqete xawira afamishshanna baraarsha xaphoomu ministirichi anganni adhitino. Konni ka’a tini sumiimme badhera higgannokkitano kaajjishino afamishshaati yitanno hede nooe.
Konne ikkina 2012 MD Abiy Ahimed (Dr) Norvete afi’ri keeru Nooveele baraarshi mullaatikka? Dee’ni. Ani huwatoommo garinni Manchu biilloonyaho dayinkunni keereho noosi hasatto kaajjado ikkitinotaati. Sayinsummo Sambata Piritooriyu sumimmera qeechansa fultu bissara afamishsha uyi yannara Abiyi duu’re coyi’rinori giddo “Lame diro olamantenni;lemoo diro keereho sharrama woyyitanno” yiino.
Eewanni; keeru mitte hige didaanno. Sheexaanu mancho gulufe burduuqanna seeda yanna adhanno keeru; kayinnilla coommadu gumi leellanno. Konne buuxate sayinsummo lamu diri oli yannanna, 6 agani giddo afi’noommo keerinni dayino latishshanna ga’labbo huwata naqaashete.
OKisifoorde Afuubbate xiinxallo garinni keereho yaa olu hee’ra hooga woy cancishamatenni co’o yino wolaphooti. “Araara/ga’labbo” yitanno tiro amadino. Qullaawu maxaafi garinni “Shalom”/”keere” yaano tiro ikkanno. Kunino guunte,seyoo,halamme,duucha keeraanchimma, yitannno manchunna dagoomunniha xaphooma illaallishsha xawisanno. Qullaawu maxaafi garinni keeru kipho hee’ra hooga yaa calla dikkino. Konnira kipho hee’ra hooga keeru hee’rasira malaateho ikkinniina.
Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed Piriitooriyaho iillinoonni keeru sumiimme lainohunni hattenne yannara Arbamincete faajjete daa’’atto aana hee’re xawisino garinni;”…Xaano keereho hunkeenke dunnummoro,olunni diigamino qarqara wirro gatamarate noonkehunni fushshaato assinummoro,tirfi’neemmo ikkinniina di gawajjammeemmo. Wo’mu wodaninni Tigirayete daga wirro gatamarate albi gobboomittete macciishshammera higate mittimma uurrineemmo gede bayira shooshanqenni xa’mi’reemmo” yiino. Kuni techo kaajjino.
2018-19 Awuropu kiiro garinni Abiy ahimed 12 kalqoomu addi addi baraarsha afi’rinoti qaangannite. Kuri mereerinni qagiissate geeshshira 2018 Yugaandaho gobboomu bareendete barri ayyaani aana Kampaalaho leellinohu Abiyi, gobbate jawiidiha ikkino Afriku bareeddara uyinanni ayirrinyu Meedaaliya gobbate pirezidaante Yuweer museeveni anganni adhino.
Itophiyunna Eertiru mereero 20 dirira keeshshino gibbote buusa diige araaru buusa karasinni 2018 Awuropu kiironni Eertiru pirezidaantichi Isayyaas afeworqii ledo halantino Areb Immireetooti jawa baraarsha Abudaabi Gobbate mootichi Liul Shek Mehammed Bin Zayiidi Al Nahiini anganni adhino.
Afriku buudira keere abbate,agarsiisatenna keere seedisate fulino qeechinni Halantino Mootimmuwa Rosu,saayinsetenna Budu Mereershi /UNESCO/ Filikis Biyin baraarsha 2019 qeelinoha ikkanna;hokkonne dironni UNESCO keeru baraarshi qeelaancho ikke dooramino. Itiyo Eertiru gibbo diigatennino kalqe Noorvete leelte baraarsha hanqafisiissinosi.
Ikkollana isi keereho togo ikkanna,gobba giddo aliyye oli hanafasinni Itophiyu keere gibbannori “Abiyi keeru Noveele Baraarsha adhi gedensaanni… yitanni uyinoonnisi keeru nooveele baraarsha mishiishshinori dihooggino. Ikkollana xa wirro kaajjishinota buuxisiisino yitanno hedo ane umi’ya uurrinshaati!
Nooveelete baraarshi di mulla afi’noonniho yoommohu korkaatunniiti. Wodiidi afrikira piritooriyaho Mootimmanna HWHT mereero assinoonni sumiimmenni olu uurrino;wolootta gobbuwara assinanninte gede calla sumiimmetenni di ola callaho uurrinohu. Sumiimmete garinni worroonni wodho qara qara ikkitinori gumulantanni afantanno.
Itophiyu mootimma sa’u dirrara roorenkanni aliyye gobbate kifilera kalaqamieme keeshshi oli keerunni jeefamanno gede leellishshino kaajjado hasattonna uurrinsha gumulantino. Olu keeraancho doogonni tidhamanno gede kalqoomu dagoominna addi addi gobbuwa xa’mo shiqishshanni keeshshitinoha ikkanna “qarru Afrikunniho,tirranni doogono Afrikunnita ikka hasiissannose” yitanno kaajjado uurrinshanni qaalesi wonshino.
Yinontenni gede Afriku qarri Afriku umisenni tidhamino. Ikkina xaano wirro keeru Nooveele hasiissannosi yitanno hedo nooe. Korkaatuno olu uurrinohu olaho assinanni sharronni roore keereho assinoonni sharro jawa kakkalo xa’mitino daafira!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Dotteessa 19, 2015 M.D Hamuse
