Sidaamu Qoqqowi Pireese Sekiretaariyatetenni Fichee Cambalaalla Lainohunni Sa`ino Sokka

Sidaamu diru soorro ayyaani Fichee Cambalaalla albinni hanaffe techo geeshsha budu hornyise agarameenna ayirrisantanni konni diri ilamara daggino; kuni gobbanke naaxxisiisanno bude ikkasinni sae kalqete Saayinsete, rosunnna Budu uurrinshara (UNESCO) amammandannikki dona ikke borreesamasinni baalunku wodana hagiirsiisino.

Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu Daganni mamoote ayirrisama hanafaminoro garunni afa hoongirono, bire hundinni hanfe ayirrisama hanafinota annuwu dhaggeessanno.

Haammata dirranni hanafe Fichee Cambalaalla lainohunni assinoonni xiinxallo qummeessitanno gara ikkiro, albi warinni techo geeshsha budu hornyasi agadhino garinni ayirrisamanni sufinoha ikkanna, Cambalaallate barra qeexaala, hano dambaariyyo, horenna labbanno budu sirbinni dukkisante babbaxxino gudimaalira ayirrinsanni.

Fichee Cambalaalla annuwatenninna himanaasinunni Aganunna beeddahete aana egennotenni assinanni xiinxallonni buunxe barra bande akkalu diri saeenna haaru diri eanno gara illachiinshe haaro diro umi barra murranni.

Ayyaanu barra saadate gorro difajjinanni; hattono haayissonna gati kaashsho dimurranni; Korkaatuno, ayyaanu kalaqamu ledo noosi xaadooshshi jawa ikkino daafiraaati. Qoleno, ayyaanu barra saadate gorro fajjinannikkihu ayyaanu barra ayi lubbo fushshate fajjinannikkihuraati. Wolu kayinni, ayyaanu barra giwamino manni araarame baxillunni mimmitu ledo koma amaxxikkinni hagiidhanni, halamanni kaaliiqa galaxxanni ayirrisanno.

Fichee Cambalaalla ayirrisa hananfannihu Fiixaari hashshaati. Konne hashsha annuwu gobbansaranna kalqoomaho keeru, ashilu, atootunna duuwu ikkannao gede huuccitanni keeshshitinoha usuru yanna tidhitanno barraati.

Saada gattukkinni mini maate baala gamba assite shaqqadunna shamu leemmichinni woy shombooqunni loonse uurrinsanni Hulluuqa hylluuqqe sa`u gedensaanni himanaasineho usura tidhitannoha buurunni loonsoonni burisame coommado sagale jawu anni mine hananfe hoodinse doynanni intanni. Buurisame sagale giddo maala diworranni. Waasa calla buurunni loonse adote ledo shiqinshanni.

Ayyaanu barra babbaxxino korkaatinni xeerti`re ha’rinohu hee`riro qaesira higanno. Giwaminohu araaramanno; tidhaminohu araarame wirro adhamanno. Cambalaallate barra gudumaaleho wedellu seenneho hinkote fiqiiqicho uyte baxillu xa`mo shiqishshanno; maayye yituro baxillaano ikkite hee`ra hanaffanno. Ayyaanu barra mitto loosono diloonsanni. Qeexaalunni, faarotenni, horetenni dambaariyotenni budu sirba sirbinanni ayyaana ayirrinsanni.

Cambalaallate barra saada kulloonni hayisso ittannoha ikkanna, saada allaaltannori wedelli fooliishshidhanno barraati. Wedellu ayyaanu barrira hidhitino haaro uduunne udidhe gudumaale fulte ayyaana mittimmatenni ayirrisanno. Sidaamu daga saada ceatenni egennantino daga ikkansanni hakko barra saadate jawa bayicho uynenna hagiidhite hossanno.

Cambalaalla xaphoomunni daga mittimmatenni ikkite gudumaaleho ayirrissannoha ikkanna, hoodisse dagganno lame lamalara qooxeessu baalira budu hornyasi agadhino garinni ayirrinsanni. Sidaamu Daga Fichee Cambalaallate ayyaana dirunni diro ayrrisantanni ilamate sa`anno gede agare techora abbinoha ikkanna, tenne yannara mootimma ayyaanu budu hornyasi agadhino garinni agarreenna ayirrisamanno gede addi addi irko assanni noo.

Daga konne Sidaamunniha bulduudu budu ayyaani keerunni goofanno gede mittimmatenni, ayirrisante, roduuwi ayyaaninni ikkite, wole daga hanqaffe ayyaana ayirrisa hasiissannonsa. Ayyaanu keeru, keeraatunniha hattono atootunniha ikkanno gede wodaninni halchineemmo!

Si/Da/Qo/Mo/Pi/Sekireetaariyaate

Hawaasa

Bakkalcho Dotteessa 12, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *