Abbebech Maatewoos
Hawaasa:- “Halamme mittimmanna baxillu Fichee Cambalaallate ayyaanira balaxo uynannireet” yee Sidaamu Qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu coy’rino.
Pirezidaantichu Sidaamu diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana lainohunni bero fiixoori hawarro Sidaamu Budu Harira qixxaabbino pirograamera afame coy’rinonte gede, Fichee Cambalaallate ayyaani jawa bayicho uynannihu halamme, mittimmanna baxilleho.
Ayyaanu Sidaamu daga konni daninni mittimmasi agadhe sufanno gede dandiisiisate jawa kaimanna hornya ikkinota xawisino. Wole widoonni halamme, mimmitu ledo irkisamanna gutunni lopha Cambalaallate ayyaanira hala’le leellannota Pirezidaantichu kulino.
Hooginohu minisi gede wolu mini mare duuwe ittanno, noosihu hooginohura beehanno, hattono ayyaanaho ikkado qixxaawo assanno gede noosihu woleho beehatenni mimmitu ledo hagiidhanni baxillunni saaysanno ayyaana ikkinota pirezidaantichu qummeessino.
Konni baalisi giddo Fichee Cambalaalla baxille, mimmitu ledo kaa’lamme , roduuwimmanna danchumma abbitanni albillichono konni garinni suffanni noota huwachishino, pirezidaantichu.
Ikkollana, Fichee Cambalaallate afi’noonni danchumma konne calla dikkitino yiinohu Pirezidaantichu, ayyanu olluu daga ledo mittimmanna baxille wixannoha ikkinota caakkeesino. Wolaytunna Sidaamu hanqafame sirbanna daa”antoonnihu Fichee Cambalaallate ayyaaniranna Gifaatahooti yee Pirezidaantichu xawisino.
Tayxeha Fichee Cambalaallate ayyaanano mittimmatenninna baxillunni kaajjinshe adha hasiissannonke yiinohu kalaa Desta; Hoshooshamanni dayinoha mittimmate danqara hursate Fichee Cambalaalla giddose amaddino hornyuwa la’’a hasiissanno yiino.
Kalaa Desta; Fichee cambalaalla bayira ayyaana ikkasi huwachishe keere dirrisate Sidaamu daga gobbate geerru usura amadde qoorte kaaliiqiwa huuccatto assitanni keeshshansa xawisino. Kuni ayyaani giwantinore araarsate looso loonsanniha ikkasi xawise;duuchunkunni roore mittimmanna baxillu ggobbate dirrannoha ikkasi qummeessino.
Qoqqowu woga turizimetenna Isipoortete biiro sooreessi kalaa Jaggo Aganyo isi widoonni Sidaamu daga konne ayyaana budu uddano biinfillinni xabbe,ayirrissannoha ikkasi qummeesse; annuwinke budilletti egennonni xiinxallatenni haaro diro egensiissannonna maala’lisanno ayyaanaati yiino.
Annuwu tenne muxxe ikkitino egenno kalqete egennantanno gede assatenni donaho maareekkantanno gede assa dandiitinota buuxise aja dume insa faale adhite konne dona sufissanno gede sokkasi sayisino.
Bakkalcho Dotteessa 12, 2015 M.D
