Ayyaanu alba wodhanno woyte lame xa’mo heeshshote yaaddo ikkitanno. Mite waagu lexxa, layinkihunni kayinni gidu giddo karsinanni allaggichi. Allaggichu yeemmo woyte barbarete giddo duumo bushsha,buuru giddo muuzenna lawannore,malawu giddo sukkaarenna manchi beettira sumuu yaannokkireeti..
Manchi beetti mitu dugala ikkino. Mitootu kayinni kaaliiqi worinsa heeshsho heedhanno. Ikkollana sassaqamanna umonsa baxxanno daddalaano woxe suuqi’ratenna cibbi’rate gidu giddo allagga karsitanna huwantanni. Polisenna ga’labbote bissa ayyaanu iilli kiiro allaggichore gidu giddo karsitannorinni qorophinara sokka sayissanna huwantanni.
Manchi beetti bati’ray bati’reenna 80 diro hee’rannota sayinseno kultanno. Qullaawu maxaafino hattonni. Elanni eliro,kaaliiqi fajjiro awuranna awutuutta ikke sa’annohu kiirotenni shiimaho. Jiro cibbi’neennano bati’ray bati’reena tenne baatto aana shiima yanna intannite.nna hee’ne la’nannite.
Mittichu amma’note rosiisaanchi qullaawu maxaafi giddonni ikka hoogirono rossiisate lawishshaho kayisanno macciishshoommore techo qummeessa hasi’reemmo. Nabbawaanonke tini xawado hedooti. Amma’note rosiisaanchi togo yaanno:- Kaaliiqi manchi beettira tenne kalqera hee’ranno gede 20 diro calla fajjisi.
Manchi beettino “Konne hiissi’rammora uyitto’’e? 20 diro ha’re higammoranso hee’rammora” yaanno. Woshichchu kayinni 40 diro uyineennasi “Mayira duyisiisitto’e? konne seeda diro kanca kanca yaanni hee’rammora?dutanni hee’rammore?” yaannosi. Harrichuno 60 diro hee’ranno gede kaaliiqi fajjeenna “kaaliiqa kageeshshi diro duqqanni hee’rammora uyitto’’e” yee koffaanya shiqishanno kaaliiqiwa.
Kaaliiqi konne macciishshe woshichu aaninni 20 diro kayise manchi beettira ledi. Harriuchu aaninni 40 diro kayise manchi beettira ledi. Manchu beetti ajay ajeenna 80 diro maalisinni hee’ranno gede fajjino yinanni. Ikkollana manchi beetti Manchu gede ikke Manchu akata hee’rannohu umo uyinisi 20 diro calla ikkinota amma’note rosiisaanchi kulanno.
20 diro kayinni woshichunniha ikkasinni kanca kanca yaanni mimmito qasiisanninna itamanni hattono dutanni sayisannota rosiisaanchu kulanno. Gatinoha 40 diro kayinni xissono ikko heeshsho bayi’re harrichu heeshsho hee’ranno yaanni xawisanno. Ikkina manchi beetti shiima diro hee’ranno eega cibbi’ranni wole hudiissiisannonna kallisanno korkaati maatiyya?
Ee;sassaqama daddalaano manchi beetti fajjinoonnisi shiima diro hee’rannokki gede lame sasenta gawajjitanna la’nanni. Mite, gide maaxxe hudiissiissanna ;lame gidu giddo allagga karsite manchi beetti heeshsho qocci assannore karsitanna. Kuri eemarama hasiissannonsa. Mootimmano kaajjado qorqorsha assa hasiissanno.
Buuru giddo muuzenna lawannore karsine dikkote shiqisha,malawu giddosukkaaretenni laanqe awaawura, hattono barbarete giddo duumo bushsha karsine hira ayyaanna iillitanno woyite geexaanote yaaddo ikkitino.
Waagu lexxa umo damuunsitanna allagga karsa iimano uullano xa’misiissannota deantino bissa honqooqimmansa xawoho reqeccissuna marichire yaandoyya? Heeshsshote ooltonso Karsinanni allagga? Shiima diro tenne kalqera hee’rate wolootu Fajjinoonninsa diro qocci asse tayisannora assa iimano uullano xa’misiissanno. Kalqenke awaawurretenni wo’mitino. Woxu baxillaano lubbo birrunni roore baxxino. “Woxe baxa Cubbu baali rooriidi cubbooti” yaanno maganu qaali.
Woxeho yineenna ikkannokkire karsine hirranna qaaqquullu wodanu xissora,mulu xibbiranna wolootta qarrubbara ubbino. Techo woxu baxillaano ikkine ilamate aana loonseemmo cubbi ga’a ilamata ille beeshshanna la’’a haarore dikkitino. Manchi beetti umosi baxeenna ilamate ille beebbanna la’nanni. Techo ayyaanu iillkino.
Kottimmate aana boddimma ikkannokki gede mimmitoho yaadatenninna irkisamatenni kaaliiqi fajjino diro mittimma hee’ra kaayyotena albankeenni dayino Ortodokisete amma’no tidhitanno qoorrete ayyaana,Isilaamu amma’no 1444ki Ramadaani ayyaana hattono Sidaamu diru soorro ayyaana Fichee Cambalaalla mittimmatenna baxillunni,mimmito kaa’latenninna mararatenni sayinsammora Kaaliiqi fajjo ikkonke!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Badheessa 28, 2015 M.D Hamuse
