Biree waro baadiyyete hooffillu qaaqquullunna amuwu ce’anno yinanni. Minaama qaamattotenna laambaho minaanna woxe di xa’mitannona hooffille ceatenni minira ikkannore manaaddare hidhitanno. Manaadda mini giddo ce’attono ce’anno. Lukkuwa ce’e quuphe fushshite hiratenni minira ikkannore wonshitanno.
Buurunna burbuxxuno hattonni minaama saadate giddonni afidhanno jiro ikkino daafira annu hawuurshi handi aana illacha tuganno. Minaannihu qeechu jajjabbare wonsha ikkino daafira. Mitte hige hada mancho hawadu giddo intayiri dhiweenna olla marte mitore xa’midhino. Ikkollana hasidhinore di afidhino. Kayinnilla jawa rosicho afidhino. “Ani hooffille ce’’e mine’ya wonshi’roommana atino hooffille ce’’iri” yitanno dawarooti.
Tini dawaro hakko hashshira hude qoltinosekki daafira mancho caaccaabbino. Kayinnilla hegere rosicho uyitinoseta hawa woyte qaaggino. Hooffillu shiimmaadda mini saadaatinna. Siitta,me’u,gereewunna lukkuwa hooffillu widoogge gaamantannoreeti. Hegere rosicho adhitinoti hooffille ceidhe minese amaddino yinanni. “
Xa hooffillu amuwunnita heeshsho soorranno deerra iillino. Sa’u lamalara Bakkalcho gaazeexii ledo keeshsho assinohu Sidaaamu qoqqowi saadate jiro latishshi biiro sooreessi kalaa Tekile Jomba Sidaamu qoqqowira hananfoonni maatete jireenya bowirsate loosi qoqqowoho eote buicho ikkanni dayinota qummeessinonke. 2015 MD 4.4 miliyoone ali lukkuwa loosidhe galtino dagara beenkoonnita xawise konninnino 6 biliyoone ale eo afi’rate mixo amandoonnita xawisino. Alba lukkiwanna caacurru holgi qara diwateetinkanni hosannohu. Xa kayinni holgi qarra diwatenni sae gobbate miinjira badhete miqicho ikkanni dayinota kulliro kapho ikakka?!
Ee,mittu quuphichi shiimunni 10 birraati. Mitto caacurricho 140 birrinni beenkanni hee’noonnita sooreessu buuxisinonke. 10 lukkicho noosihu barrunni 10 quuphicho afi’ranno. Ita seekkuro sajjoonka barra quuphe tugganno lukko ce’niro 10X10=100X30=3000. Togo ikkiro mitte ama sase kume aganunni gamba assitanno yaate. Ani shallagote aana di busuleemmona kayinnilla techo hooffille cea duuchunkurinni woyyitinoha lawannoe.
Muli yannara mootimma “Leemaatete turrufaate” yite gaadunni hanafisiissu woyte mitootu poletika assitanna mitu kayinni horoonsi’re sainono;horoonsi’rannino afamanno. Coyinke aana maatete jireenya buuxisa mittu kinchinni lame ce’’icho yinanni yaatto gedeeti. “mittu kinchinni lame ceicho” yoommotera sa’’o xa’mi’reemmo. Ceicho shaa kalaqama gawajja ikkitinohura soro ikkase kawaanni qummeesse, “mittu wo’naalshinni lame kaayyo” yaannohunni riqiweemmo. Woyyaawino handaara affiniro riqiwate kayo ki’nete. Konni daafira mitto widoonni mittu hurbaati aana baca sagalete dana afi’ne taaltino sagale itatenni dhibba gargadhinanni;wole widoonni dikkote shiqishatenni geexaano duushshine hasi’nire mine wonshi’rate kaayyo hala’litanno.
Hooffille quchumahono baadiyyeteno cei’ra dandiinanni. Kayinnilla baadiyete hala’lado qaenna gati noo daafira halashshine cei’ra dandiinanni hee’ne bikkamme gata leeltanno. Togo yaa kayinni bikku aleenni ce’ne baatto moollete,saada hudete tuga hasiissanno yaa dikkino. Itisa dandiineemmo bikkinni calla ikka noosi.
Itophiyaho mini saada roorimankanni adote saada bikku aleenni noota kullanni. Kayinnilla mereerimunni mittu manchi dirunni 19 leetire ado calla afi’rannota biirote sooreessi ballaho qummeessinonke. Noorvetenninna Keeniyunni heewisiinsiro Itophiyu Ado horoonsi’rate bikki woffiimaho. Maatete jiraanya buuxisa hassiissuro bikku ale ce’ne laalchoajinoha afi’ra ikkikkinni dandiineemmo bikkinni calla ikka hasiissannotano deama di hasiissanno.
Tenne borro muri hedo hooffillu mininni sa’’e gobbate jiro ikkanni dayinota huwachishate. Ikkina hooffille ce’ne jirote ijaarira fula dandiinannita me’’eho huwatinohu? Mitturi kayinni qaaga hasiissannohu Ameeriku Pirezidaante ikke sa’ihu Bilkilinteni lukko ce’’annoha ikkasiiti. Ninke hooffilleho yine mnshoommori lophitino gobbara jirote safo ikkinota xunsino.
Wole widoonni xa leellanni noori lukko beekkanno ogeeyye kaa’lote gide beekkannohu gede owaatamaano raaqqannaati. Kuni assooti kayinni ragimale ikkinota mootimma huwattara woxarateemmo. Mittu barri caacurre mittu manchi woy mancho cei’reemma yituro mootimma qixxeessitino injo ragunni horoonsi’ra hasiissannota huwata hasiissanno. Maatete jireenyi mitowa taashshine beenke mitowa hanqatinseenna dikkinona eeli geeshsha loosa xaano mootimmatenna ogeeyyete dinyi looso lawannoe. Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
