Qiddist Gezaheny
Quchumaho noohu ammansiisannohu adawu akatinna daa’’attote iillo hala’la quchumaho daa’’ataanote bobbanke luphi yiino deerrinni lexxitanno gede assitinnota Hawaasi quchumi gashshooti egensiisino.
Quchumu gashshooti sa’u Sette aganna giddo gobba giddonna gobbayidi daa’’ataanonni 165 Miliyoone ali birra e’’o gamba assate mixo amade 158 Miliyoone ali e’’o gamba assinoha ikkanna kunninnino 88 anga xibbuunni jeefisa dandiino. Hawaasi quchumi gashshooti woga, Turizimetenna Ispoortete biddishshi sooreette dukko Dargiitu Caaleti Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawissanni; kalqete kalaqantinoti koroonu fayyanna mite mite gobbate qooxeessubbara kalaqantinoti ga’labbote mitiimmubba Turizimete handaari aana luphiima xiiwo kalaqqe sa’ino.
Ikkeennano quchumu gashshooti quchumu ga’labbo buuxisate, daa’’atote injiinoha, biifadonna dooramaancho assate loosino addi addi loossanni quchumunnitI daa’’tote lolanke lexxitanno gede assino yitinno.Quchumu gashshooti sa’u Sette aganna giddo 62 kumi ali gobbayidi daa’’ataano goshooshate mixo amade 59 kume ali daa’’ataano goshooshatenni mixotenni 84 anga jeefisino. Hattono 350 kume ali gobba giddo daa’’ataano goshooshate hendoonniha ikkanna 346 kume ali daa’’ataano quchuma e’e daa’’attino. Kunninni gashshootu mixotenni amadinohunni 98 anga xibbuunni jeefisa dandiinota Dukko Dargiitu xawissino.
Quchuma biifado, co’ichchanna gangalataho injiinoha assa hattono quchuma e’anno daa’’ataano wosi’nitannokki gede wosina adhate amanyooti hee’ranno gede , ga’labbote qarra addi addi tantanonni gargaratnna labbino loossa daa’’ataanote lolanke lexxitanno gede assitino. Ledoteno Hawaasi Garbi daa’’atote iillo ikke sufanno gede dandiissanno loossa loosamansa, injiitinotinna deerrase agadhitinota Garbu aani gangalatu base injeessa daa’’ataanote lolanke lophora luphiima qeecha fultino yitinno.
Sooreettete xawishshi garinni; Turizimete handaarinni afi’noonni guma konni aleenni halashshatenna kaajjishate quchumu gashshooti 2015 M.D nni hanafinota Taaboori ilaala latisate pirojekte rahotenni loonsanni hee’noonniha ikkanna xaa yannara gatamarshu 80 anga xibbuunni iillino. Pirojektete gatamarshi wo’munni wo’ma albiidinke Ella aganira jeefamannoha ikkanna tini pirojekte qoqqowoho calla ikkikkinni gobbateno Turizimete lophora umise qeecha fultanno yine ammannannita xawissino.
Pirojekte Sidaamu budenna balchooma leellishanno garinni, qoqqowu ha’rinota sharrote fooliishsho xawisate ilaala fullanninna dirrinanniha 130 dirima afidhinota ikkitanna Sargete, ilamishshahonna labbino hajubbara horote aana hossannota coyidhino. Quchumaho kalaqamino keeri, daa’’ataanote lolanke lexxitanno gede haammata qoqqowu, gobboomunna kalqoomu ikkitubba harinsanni gede assino. Aantete quchumu gambooshshu mereersha ikkanno gede kaajjinshe loonsannita biddishshu sooreette egensiissino.
Quchumu gashshootiti jawiidi ajuuja quchuma dooramaancho Turizimete iillo assa ikkanna konni alba noo Turizimete jironni ledote wolootano quchuma konni aleenni lossitaranna egensiissara dandiitannota daa’’atote base loonsanni hee’noonnitabiddishshu sooreette ledde xawissino.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
