Yaareed Geetaachewu
Maammaashshu togo yaanno; “Amboomi mannu noo yaana,Mannu amboomi noo Yaanna Doogo fano galtino” kuni maammaashshi miteekke xaadakka? Sa’’o xa’miranni mootimma do’nitte daddalaano yitanna,daddalaano gidu anjenna ga’labbote qarra kultanna geexaano mereeroho qarrantino.
Manchi beetti kalaqamunni sorosi isiwa diqolannona ontu qubbichisi giddonni mitto muxxi asse “eweli,isi woyi ise” yaanni angasi qubbicho seedise wole kulanno. Togoo mannooti habbinori ontu qubbichi giddo mittu alba hige wole muxxi yee kulironno;gatinohu shoolu qubbi iso woy ane kulanno. So’ro wolunniwa calla xallatenni anewano towaati’ra hasiissanno yaate. Heeshshote olto diru diri kiiro lexxitanna ikkinniina ane dirinni ajjanna afe di egennoommo. Waagu sutamanna ikkinniina dirrannano hattonni. Heeshsho iibbitinonso sutantino yino? Sutantino yiniro ay dirrosannoyya? Iibbitinoro ayetikka qiissannohu? Manna kayinni mereeroho huunfitino heeshsho.
Bagu aana bakakka ikkitino heeshsho,kottimmate aana boddimma leddinonke! Mitte sa’niro wole doogonni goxxinokki heeshsho kawaanna ka’aanni sarraaqqannanna raaqqanna mootimmate loosaasine aganu damoozi iilli kiiro macharaaraamu gede callu hasaabbanno. Noonsa asale qubbichu aana kiirtanni qubbicho kiirte gudduro lekkanniha ledde kiirate uurritanna la’nanni woyte keeraanchu macharaarinoha lawannanke konnira annimma adhannohu ayetiro hamba geeshsha ikkinoonni. Kawaanni dikko ga’labbisate “sambatu dikko” yine uurrinsanni marriro kayinni “di xoonqoonnina wirrilla yinoonni” yinanni yaato gedeeti.
Ayetikka wirinohu? Hiikkootikka sarraaqaminohu? Miinju sharre gantannori polotika kultanna,mootimmano miinju sharre kalaqqanno bissa noota kultanna hattono biilloonyu sassaqama daddalaano gide maaxxu yaanna geexaano mereeroho gawajjantanna huwantanni. Xa mootimmate ille seedate; maccansa hala’ladotena sassaqama daddalaano aana qaafo adhite geexaanote heeshsho woxxa hasiissanno yannaati. Sassaqama daddalaanono daddalte suuqidhannohu,suuqidhe miinjidhannohu, miinjjidhe cibbidhannohu keeru hee’rirooti. Gobba suffannohu keerunniiti. Keeru hee’rannohu daabbotenniiti. Ikkino daafira mimmito meenxeemmo yanna dilabbannoena qubbichunni leellisha agurre gatino shoolu qubbichi “Ninke” yaannona meessaneetonke qorqorro yitanno hedo nooe.
Xa noo ikkitonni dikkote gari geexaano qansooti hasatto gobbaanni ikkino. Soodohu hawarrora,hawarrohu soodora xeanna la’nanni. Soodo loosoho fullanni xa’minoonni Zayite hawarro hinganni woyte noowa dino. Hibbo;hibibbi! Hibbote soodo la’oommoha hawarro hoogummo;yiniro bashshoora dawaro “Lojaho” xa kayinni gideho;qaamattote;zayitetenna gaashete yuummoro kaphammokka?! Ee;miteekke kuri baalu dirrara dandaannona sa’’anni la’’e higanni hoogummo woy soodo la’e hawarro hoogummo yitanno maattora halaalu lojaho. Xa hee’noommo garinni kayinni heeshshotenna heeshshote hasiissanno shiqooti. Kottimmate aana boddimma yaanno maammaashshuna gaashe lexxitu kiiro minu kiri lexxanno. Techoo xawado hedonni lexxannori ikkinniina dirrannori nookkita borreessoommo. Addahoronna xarahoro buuxate ilantine dikki’ratenna geexate harinsho hanaffininkunni lexxinokkire kulle’’e. Rosaano niro hidhitinoonni daftaru waaga tayixehunni heewisiisse.
Amuwu niro noo gaashete waaga tayixehunni keenne. Mine karaayya’inoonniri hattonni. Hodhitinannirino buuxxe kaameelaho baantanni waaga. Ani 2013 MD Hawaasi quchuminni Addis Ababa woyyaabbino Otobise/Bus/ gidde 180 birra calla baate dawommota qaageemmo. Techo 2015 MD ikki geeshsha tittirotenni kula hoogummorono xa 540 ikkinota kuleemmo woyte dadilleemmo. Ee,lexxa ikki dirra egentinokki heeshshote oltora wowe adhannohu ayeti? Ku’u ko’onne kulanna geexaano tultaabbannohu mageeshshi geeshshaati? Kaaliiqi dironke hurso keerunni! Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
