Abbebech Maatewoos
Hawaasa:- Amma`note uurrinshubba uytanno ayyaanaame owaantenni qoteho dagoomunniha qarra tirtanno loossa hala`ladunninna isilanchimmatenni loosa hasiissannonsa yaanni Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi Kalaa Desta Ledamo xawisi.
Pirezidaantichu Itophiyu kaatoolikete Liiqe Phaaphaasichi Bitsui Kaardinaal Birhaane Iyyesuusinna hajo la`annonsa bissa ledo ikkatenni sa`u lamalara Hawaasi quchumira 324 miliyoone birre ale fulo assinoonniha halashshote ijaarsha Buushulo amuwunna qaaqquullu addi xagisote mereersha maassi`re owaantete fano assino. Qoqqowu pirezidaantichi Kalaa Desta Ledamo tenne yannara xawisino garinni; amma`note uurrinshubba qansoota hegere heeshshora qixxeessatenni qolteho uulla heeshshonsanni qarrantannokki gede fayyimmatenni, rosunninna dagoomitte handaarranni irkisa agarantannonsano yiino.
Konnirano, Itophiyu Kaatooliikete amma`no kalqoomu rosichonna wo`laallo kaima assatenni amuwunna qaaqquullu fayyimmate owaante garunni afidhanno gede tini hospitaale ijaarantanno gede assase qoqqowoho calla ikkikkinni gobbate giddo afantanno fayyimmate uurrinshubbara dancha rosicho ikka dandaannoho yiino. Qansootu hayyonna egenno cumidhanno gede assite rosunni suwisate ragaanni hattono dagoomaho hasiissanno kaa’lonna irko assatenni qansootinkera baraarsitino qeechi dhagge habbannokkiha ikkasi buuxisinohu pirezidaantichu; konni albaanni kiliniikete deerrinni hananfoonnihu lophanninna hala’lanni Hospitaale ikka dandiinota xawisino.
Xaphooma daganni xibbuunni 70% ikkannohu amuwahonna qaaqquulleho yine hendanni yaannohu qoqqowu pirezidaantichi Kalaa Desta; owaante illachishshannohu amuwunna marquullu qaaqquulli fayyimma agarate aana ikkinotano coyi’rino. Aanteteno labbino amma`note uurrinshubba uytannota dagoomitte owaantubba kaajjishshe suffanno gede qoqqowu mootimma hasiissanno irko baala assitanno yaanni xawisino.
Sidaamu Qoqqowi Fayyimmate Biiro Sooreette Dr Selaamaawiit Mengesha ise widoonni; uurrinsha deerrase agartenna yannaasincho uduunnubbanni qinaawase qoqqowoho calla ikkikkinni olluu qoqqowubbarano yannaasincho owaante aate dandiisiissanno. Mereershu yannaasincho doogonni ijaaramasi, yanna iillitino xagisote uduunninni qinaawasi, gobbate giddoydinna gobbaydi mannu wolqanni wo`masi wolootta mootimmate xagisote uurrinshubbara egenno, dandoonna rosicho tareessate kaa`lanno yitino.
Gadetenni Looqqe yinannihunna fayyimmate mereershi deerrinni owaantesi hanafinohu xagisote mereershi xaa yannara woyyitino owaante aanno gede ikkasi amma`note mine galatisiisannoha ikkinota xawisse; mereershu amuwunna qaaqquullu reyo ajishate assinanni gobboomunna qoqqowu illachira kaa`lannoha ikkasino coyidhino. Itophiyu kaatooliikete amma`no Liiqe Phaaphaasichi bitsui Kaardinaal Birhaane Iyyesuus coyi`rino garinni; Itophiyaho budillite xagisonni seeda yannara loonsanni keeshshinirono yannaasincho xagisote owaante kayinni hasi`nanni bikkinna deerrinni dilophino.
Ikkinohura, Itophiyu Kaatooliikete amma`no mini 324 miliyoone birre ale halashshote ijaarsha assinoonnisiha Buushulo amuwunna qaaqquullu addi xagisote mereershi ijaarshi fulo diwatenni owaantete fano assitinota huwachishino. Buushulo amuwunna qaaqquullu addi xagiso mereershi Hawaasa kaatooliikete amma`no mini hundaanni afantanno 13 fayyimmate uurrinshubba giddonni mitto ikkinota coyi`rino. Kunino qooxeessu dagooma sirchunni, kuulunninna amma`notenni badikkinni deerrase agartino xagisonna owaante afidhanno gede dandiisannota buuxise; aanteteno Federaalete mootimma, qoqqowunna hajo la`annonsa bissa ledo qinaawatenni lawino looso loonsanni yaatenni egensiisino.
Buushulo amuwunna qaaqquullu xagiso mereershino 44 dirrara albaanni qinaawinokki garinni fayyimmate owaante aanni keeshshe Awuropu diru kiironni 1979 fayyimmate mereershi deerrinni xagiso aa hanafino gede mereershunni afi`noonni mashalaqqe leellishshanno.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
