Qiddist Gezaheny
Gobba xaa yannara illacha tugge gumultanni afantanno hajubba mereerinni gibirinnu handaari mitto ikkanna arri gorsi qarunni kullanniho. Korkaatuno gibirinnu gobbate gede miinju heellicho ikkasinni baxxino illacha tunge addi addi hayyo horonsi’ne laalchonna laalchimma lossa hasiissannohuraati. Konni daafira loosidhe galtinori kalaqamu xeena agadhite dirunni mitte higge calla laashshate hayyonni fulte baxxinohunni arri yannara gorsa horonsi’dhe diru giddo lamenna sase higge laashsha dandiitanno hayyo tekinoloojetenni bowirsate sharro assinanni hee’noonniha ikkanna hananfoonni loosi guma laaleenna la’’a hananfoonni.
Muli yannanni Qamade gobbara sonkoonni harinshono konnira mitto xawishsha assine adha dandiinanni. Gobbate gede hananfoonnihu Arri gorsu latishshi gobbate baala qooxeessubbara hala’ladunni loosamanno gede sharro assinanni hee’noonniha ikkanna;Sidaamu qoqqowira Arri gorsu latishshi ma deerrira afamanno? qoqqowoho gorsu safote latishshi gatamarshanna xaphooma noo millimmo lainohunni qoqqowu gorsu latishshi ejense sooreessi kalaa Yooseef Belayinehu ledo hasaawa assinoommoha ikkanna aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Xaphoomunni gorsu latishshi gatamarsha lainohunni qoqqowu dhuki mageeshshaati? Maa loonsanni hee’noonni?
Kalaa Yooseef:- Qoqqowu garinni tenne hajo aana illacha tunge babbaxxitino loossa gumullanni hee’noommo. Baxxinohunni Sidaamu qoqqowi giddo garsu latishshi gatamarshi aana mageeshshi dhuki no? mageeshshiti gorsu latishshira injiitanno basenna tenne qooxeessubbara ikkannohu mageeshshi wayi noonke yaannohu aana lamala woraddara xiinxallo assinoonni.
Togo yaa loosu giddora e’nikkinni balaxotenni tittirote xiinxallo assinoonni. Konni garinni halallaa’mitinotanna xeenu anje noonsa qooxeessubba hattono tenne qooxeessubbara mageeshshiti gorsunni lattanno baattona konnira hasiisannohu mageeshshi wayi nooro badate wo’naalloonni. Konninnino kolishshu wayinni kayinse daarrate geeshsha afantanno eeliidi qooxeessubba aana xiinxallo hananfoonni. Sidaamu Qoqqowira Assinoonni xiinxallo garinnino 27 kume hekitaare ikkitanno baatto kalaqamu baattote wayinni lattara dandiitannota ikkaseeti assinoonni xiinxallo leellishshannohu.
Togoo qooxeessubba bande tittirote xiinxallo giddora e’noommo. Jajjabba pirojekituwaati yinannire Hawaasi qooxeessi baattote giddi wayi aana assinanni xiinxallo mittete. Jigeessa yinannihu mereerimu gorsi, Jigeessu lagi aana loosantannoti; Wammoole lagi aana loosantannoti wole Pirojekite no; tini lamenti jajjabba pirojekituwaati. Woloottuno Gidaawunna Koollu lagga aana shiimaadda Pirojekituwa loonsanni hee’noonni. Konni gobbaanni 18 ikkitannota shiimmaaddanna mereerima tittirote xiinxallo assinanni hee’noonni;tenne pirojekituwa xiinxallo assinanni hee’noonnihu babbaxxitino qooxeessubbaraati.
Xiinxallo assinihu gedensaanni Pirojekituwa loosantannohu umihunni mootimmatenni afi’nanni irkonni ikkanna woloottuno mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwanni loosantanno gede mixotenni amande qixxeessineemmo. Dagganno uurrinshuwano dagganni heedhenni loosu giddora e’’ate dandaamannonsa gede injoo kalanqonni. Konni garinni 18 ikkitanno Pirojekituwa Sidaami giddo loosu aana afantanno. Konni gabbaannino babbaxxitino halamaano urrinshuwanni dagginori 40 ikkitannori waa goshooshshanno Paampuwa afantanno. Tini motorra mitte shiimunni 30 hektaare baatto latissannoreeti. Tenne wayi motorra qineessine 30 ikkitanno loosidhe galtino dagara baattonsa amado garinni noowa heedhenni horonsi’ra dandiitanno garinni horonsidhanno gede assinanni hee’noonni.
Togo assinoonnihu 30 hekitaare baatto latissanno motorera mittu mittunku loosi’re galinohu nadaaje hidhe dandaannokkihura maamarunni gaamante hidhitanno gede injoo kalaqateeti. Gatamarshu harinsho ledo amadaminohunni Sidaami giddo gorsu ejense hundaanni 26 ikkitannori gatamarshu Pirojekituwa no. Pirojekituwa loosante gooffuro 4 kume 355 hekitaare ale ikkitanno baatto latisatenni loosidhe galtinore horonsi’raano assitanno yine agarranni. Tini Pirojekituwa xaa yannara babbaxxitino qooxeessubbara afantannoha ikkirono, mitootu gatamarshinsa jeefama geeshsha agadhantenni waa goshoosha dandiitanno dhuka kalaqidha geeshsha gatamarre mitte wolete waa saysa dandiitanno gede assinoonni akati no.
Tini Pirojekituwa xaa yannara lame qara ikkitino mitiimmanni amandoonni yannanni hadhanni dino; umi qarri e’noonni wodho garinni gumula hooganna layinkihunni xaa yannara simintote waagi luphiima ikkate. Anfinte gede gorsu gatamarshi jawa siminto hasi’rannoha ikkasinniiti simintote waagi loosu gufisamanno gede korkaata ikkara dandiinohu. Gatamarsha hanafate kontiraakterootu ledo sumuu yinoonni waaginna xaa yannara noo dikkote waagi mereero lowo badooshshi no. Konninni kainohunni garunni looso gumulate didandiinoonni. E’noonni wodho garinni loosu gumulamanno gede hasiissanno harunsonna qaafo adhinanni hee’noonniha ikkirono tenne loossa gumulate wolqate anje kalaqantino.
Konninni kainohunni mite mite konne looso loosate adhitino ogeeyye amandoonni yannanni Pirojekituwa gumultannokki gede assino. Xaphoomunni hasi’nannihu pirojketuwa yannatenni loosante jeefante loosidhe galtinore horonsi’raano assa ikkanna; simintotenna dhuku anjenni kainohunni loosu hendoonni garinni gumulamanni nookki akaati noohu.
Konni gobbaanni qoqqowoho Federaalete mootimmanni gatamarantannoti jawiidi pirojekite Gidaawu Pirojekiteeti. Tini Pirojekite loosantanni noohu taalo ikkino bayichooti. Konni alba mootimmate anga noo baatto harinshotenni investerootaho sayinsoonni. Hakko qooxeessira noo dureeyye gummaamma ikkitinorenna ikkitinokkire albillitte bandanniha ikkanna tini pirojekiteno amandoonni yannanni jeefante agarranni owaante uytanni diafantanno.
Gatamarshu harinsho aana luphiima goshooshama leeltanno. Konni garinni la’nanni woyte Gidaawu Pirojekitenni latinsara hedoonni 5 kume hekitaare ali baatto aana laashsha hasiissanno laalcho laashshine dikko shiqisha didandiinoonni. Tini illacha tunge sharrama hasiissannonke hajooti. Korkaatuno baajeette amandoonni pirojekiteeti; harunso assinoommero jeefinse dagate iillisha dandiinanni Pirojekiteeti. Hakko qooxeessira wedella tantanne horonsi’raano assineemmo yine hende millimmo assinanni hee’noommo.
Gobbankera xaa yannara loosu hoongi mageeshsha ilamate baxxinohunni wedellaho mitiimma ikkinoronna illacha tunge loonse tira hasiissanno hajo ikkitinoro la’nanni hee’noommo. Xa kayinni gatamarsha jeefinse haammatu wedellira loosu kaayyo kalanqeemmo yine hendoommo Pirojekite gatamarshi jeefama hoogasinni hasi’noonni guma abba didandiinoonni.
Tenne Pirojekite Federaalete gorsunna worichaamu qooxeessi ministereeti annimmatenni massaggannoti. Gatamarsha harissanni afantannoti Itophiyu konistiraakishiinete uurrinshaati. Lamenti mootimmate uurrinshuwaati; amaaltannotino mootimmate uurrinshaati. Konni dafira konne qarra baxxino illacha tunge tira dandiinanni hee’nenni tira dandiinoonikkita uminke garinni keenne ministerete loosu mini ledo hasaambanni hee’noommo akati no.
Tenne Pirojekituwa lainohunni kayinni muli barrinni Hawaasi quchumira faajje assinoonni. Konninnino baalanta hajo la’annonsa bissa beeqqisiissanno deerri aana iillinoonni daafira tenne Pirojekitera assineemmo sharrora ledote wolqanna hexxo afi’noommo yaa dandiinanni. konninnino aantete woyyaawino garinni loosa dandiinanni yitanno hexxo noonke. Korkaatuno gatino looso loossannoti mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwa xa’mo shiqishshinotanna baxxinohunni Afriku Baanke ledo amadaminohunni Pirojekite gooffannota kulloonninkeha ikkirono gattino yannanni tenne baatto aana laashshine hakkonne laalcho dikko shiqinshe afi’neemmota ledote e’’o hoongoommo yaate. Konni daafira aantete tenne hajo aana illacha tunge loonsanniha ikkanno.
Ninkeno dandaami bikkinni ministerete loosu mini ledo hasaambe loonsanni hee’noommo harinshooti noohu.
BAKKALCHO:- Gorsu latishshi widoonni Federaalete mootimma jajjabba gorsu Pirojekituwa calla hedantenni mereerima Pirojekituwano heda hasiissanno; korkaatuno qamadete latishshi baalante qooxeessubbara harinsanni hee’noonniha ikkasi kullannina; hananfoonniha qamadete latishsha iilla dandiitannoti hiittoo millimmo heedhanno?
Kalaa Yooseef:- Wole gobbate qooxeessubbara hananfoonninte gede Sidaamu qoqqowirano arri gorsu qamade looso loonsanni hee’noonni. Konne looso hananfoonni qooxeessubba mereerinni mittu Hawaasi gaangaawi woradaati.
Sasu garinni Hawaasi garbi qooxeessira noo baatto latinsanni gede assinoommo. Hawaasi garbinni waa goshooshshanno motorenniiti waa horonsi’neemmohu. Layinkihunni konni qooxeessira100 L/S waa amada dandiitannota 500 meetire bale umme jawa waa afi’noommo. Kuni wayi hiittenne yannarano horonsi’ra dandiinanniha ikkanna seeda yannara owaante uytara dandiitannotenna luphiima fulo assinoonni jawa jirooti. Xaa yannara wole layinkita 500 meetire bale ummoonni. Tinino wole ledote dhukaati; konni woradira wole sayikkita 242 meetire bale umsiinssoonni. Kuni ikkinohu Hawaasi gaangaawi wiradi diilallote akati lowo geeshsha moola diilallote akata afi’rinoha ikkasinni xeena calla agadhine latinsammonkunni yine qoqqowu garinni hananfoommo loosinni lowo geeshsha gummaamo looso loosa dandiinoonni.
Tenne jironni mageeshshi baatto latisa dandiinanni yitanno xa’mora horonsi’ranke garinniiti latisa dandiineemmohu. 100 L/S yaa shiima waa di ikkino. Gatamarshinsa balaxe goofino bale latisate looso hanaffino. Tayixe dirinni gorsu qamadera horonsi’nanni loosidhe galtinori horonsidhannokki yannara waa corre woyyaawino garinni gatamarre waa hasi’nanni base hadhanno gede assate loosi aantete loonsanni loosooti.
Rosichunni wayi bale waa xeissanno yinanni; tini balla kayinni waa xeisate akata diafidhinoreeti. Konni daafira dandaaminke bikkinni waa burqinseemmote yaate. Togo yaa horonsi’neemmo paampuwa 18 sa’aate loosa dandiitannoha ikkiro fooliishshiinshanni loosa dandiineemmo; konni daafira hala’lado baatto latinseemmo yine hende loonsanni hee’noommo; loosu jeefamanno woyte konni aleenni kula dandiineemmo.
Konni gobbaanni Lokka Abbaayyu woradirano togoo looso loonsanni hee’noonni. Xaphoomunni tenne loossa lainohunni tayxe arrira calla yine loonsanniha ikkannokki gede konne looso tayixe gatamarroonni qooxeessira wole yannara wole safote latishshi hasiisannokki garinni seekkine loonsoonni. Tenne qooxeessubbara xaa yannara qamade winxoonni.
BAKKALCHO:- Wayi daafamannokki gede gargartannota gorsu tekinolooje latisate aana qoqqowu dhuki mageeshshaati?
Kalaa Yooseef:- Aleenni kayisummori 26 gatamarshu aana noo Pirojekituwa hasi’nanni base waa iillisha dandiitannota deerrase agadhitino kaanaale gatamarroonnireeti. Hawaasi gaangaawi woradi Pirojekitera sumuu yitanno tekinolooje gatamarate xiinxallo assinanni hee’noonni. Woloottu pirojekitootira kayinni deerransa agadhitino tekinolooje woyi gatamarsha gatamarroonnireeti. Deerrase agadhitinota yinanni woyteno bushshu hoshooshamano ikko waayi daafamannokki gede gargartanno teknolooje yaate.
Tayixe dirinni qoqqowoho jajjabbate yinanni lagga ajjanni hadhanni no; konninnino gorsaho horonsi’rate ajjanni noo akati leellanno. Laggate anje harunsite kalaqantanno xiiwo gargadhinanni ha’nanni hee’noommo. Wayibbate kaiminsanni hananfe hasiisanno agarooshshe assine baattote giddonni burqate dhukinsa ajannokki gede assate loosa hasiissanno yitanno hedo noo’’e.
BAKKALCHO:- Aantino yannara qoqqowoho gorsu looso halashshine loonsanni yine bandoonni qooxeessubba hiittenneeti?
Kalaa Yooseef:- Aantino yannara gorsu looso hala’ladunni loonsanni yine hendoonni qooxeessubba mereerinni aleenni xawisummonte gede Hawaasi Gaangaawi woradi mittoho. Baattote giddi wayi Pirojekituwa loosu giddora eessineemmo. Jigeessu lagi Pirojekite ledo amadaminohunni Alatta Cuukkotenna Daarra Otilchoho xiinxallo assine gundanni hee’noonni. Xiinxallo Federaalete mootimmanni assinanni hee’noonniha ikkanna Pirojekite jeefantanno woyte hala’lado baatto latissanno yine hexxo assinoonni.
Konni gobbaanni Daallenna Shabbadiini woraddara tenne jawa Pirojekite eessineemmo yine hendeemmo. Tenne Pirojekite loosu aana hosiinseemmo yannara mitiimma ikkitanno yine hendeemmoti mitte hajono. Anfinte gede Sidaami baatto ofollonna daga heedhanno akati injiinoha di ikkino; togo yeemmo woyte hee’nannikkiti woyi jajju aanaho nookkiti fano ofoltino baatto dino. Pirojekite loosu aana hossanno woyte tenne baala dagara aleenni waa amadanno gede 72 hektaare aana gatamarsha gumullanni. Tenne basera daga mi’nite miinjidhe heedhanno.
Tenne daga Pirojekite gumullanni yannara kaanaale hadhanno base baalanta harunsine daga qaensanni kayinse wole riqiwote base aa jawa mitiimma ikkitanno. Tini hajo ninke qoqqowi garinni la’nanni woyte wole qooxeessubba gede ikka hooggara dandiitanno; korkaatuno baattote ruukko noo daafira tini luphiima mitiimma ikkitannonke yine hendeemmo.
Ikkollana togoo ikkitubba noohano ikkiro noo mitiimma xiimbe loosamannore loonse sayisa hoongummoro daganke rosantino irshu hayyo giddooti heedhannohu; tini harinsho kayinni daganke heeshsho aana soorro di abbitanno. Konni daafira togoo looso loonseemmo woyte kaajjado qaafo adhine dagano qaensanni ka’annokki gede ikkado riqiwote amanyoote kalanqe loonseemmoha ikkanno. Togoo coyubba loosu giddora e’neemmo yannara mitiimma ikkitara dandiitanno yitanno huluullo no. Xiinxallo jeefantanni afantannoha ikkinohura dandaamiro Federaalete mootimmannino ikko qoqqowu baajeettenni irkisamanna luphiima woxu irko hasidhanno Pirojekite ikkitinohura tenne Pirojekituwa loosu giddora eessineemmoha ikkanno.
BAKKALCHO:- Safote latishshi gatamarshi luphiima woxu wolqa hasi’ranno; konni ledo amadaminohunni qoqqowu dhuki mageeshshaati? halamaano uurrinshuwa ledo noo’ne xaadooshshi ma lawanno?
Kalaa Yooseef:- Aleenni xawisate wo’naalummo garinni lame hajubbaati mitiinsitannonke yine hendeemmoti. Umiti fano ikkitino baatto hoonginna womaashshu dhukaati. Qoqqowu widoonni Gidaawu Pirojekite aana gatino looso jeefisate 900 miliyoone ali woxi hasiisanno. Xa noo dikkote waagi garinni gatamarshu uduunni luphiima woxu dhuka hasi’ranno. Gorsu Pirojekite garunni loosantuha ikkiro ba’’ate kaayyonsa ajjinote; kaimu womaashshi bati’rannoha ikkirono, mitte hinge fulo assine loonsihu gedensaanni seeda yanna horonsi’ra dandiineemmoha ikkinohura tini mitte kaayyo gede assine adha dandiinannite. Womaashshu bue ledo amadaminohunni lame kaayyo noota la’’a dandiinanni.
Umihunni gobbate gede tenne hajora uyinoonni illachi mixote gede amande shiqinsheemmo yannara qoqqowu garinni illacha tungoonni harinsho noo daafira tenne mitte kaayyo gede adhineemmo. Layinkihunni qoqqowoho Lamenna Sase Pirojekituwa gobbaanni umo kule saummoti 26 Pirojekituwa SDG yinanni Pirojekitenni womaashshu ministerenni Sidaamu qoqqowira dirritanno baajeette no; tenne baajeettenniiti Pirojekituwa gumulantannohu.
Tenne Pirojekituwa shiimaadda calla assinammonkunni mereerima Pirojekituwa giddorano eessine qoqqowu dhukano lende loosateeti mixonke. Konni daafira xaphi assine la’nanni woyte xaa yannara gobbate garinni gorsu loosira uyinoonni illachaati. Layinkihunnino federaaleteno ikko qoqqowunni afi’nanni bejete horonsi’rate. Tini hajubba xiinxallo jeefinse hajo la’annonsa bissara sayinsannire ikkitinohura hakka woyite Pirojekitete horo ammanne bejetete bue hasi’nanni. Layinkihunnino xiinxallo assine gundihu gedensaanni federaalete gorsunna gammoojjete qooxeessubba ministerenni irko xa’mi’neemmo.
BAKKALCHO:- Pirojekituwa gatamarsha jeefinseenna loosu giddora e’uhu gedensaanni seeda yannara hasi’noonni illachira garunni hossanno gede ayeewiinni mayi agaramanno? hiittoo amadooshshe assa hasiissanno?
Kalaa Yooseef:- Kayisa hasi’reemmori umihunni tini Pirojekituwa daga kaa’litanno yine luphiima woxe fushshine hananfoonni Pirojekiteeti. Tenne hajo la’annonsari mootimmate bissa Pirojekite jeefanturo dagate heeshsho soorritanno yite illacha tugge loosa hasiissannonsa. Pirojekituwa gatamara hananfannihu latissara dandiitanno baatto hendeeti; ikkollana gatamarshinsa gumulamihu gedensaanni hendoonni garinni latissannokki ikkito leeltanno. Konni daafira Pirojekituwa jeefante hendoonni illachira hossanno gede hajo la’annonsa baali Pirojekituwa wo’mu dhukinsanni latishshaho hossanno gedenna loosidhe galtinore kaa’litanno gede qeechansa fula hasiissannonsa.
Konni gobbaanni Pirojekituwate uurrinsha gashshoote lainohunni loosantino Pirojekituwa hakko qooxeessira ledote dhuka ikkitinohura seeda yannara horote aana hossanno gede ikkado amadooshshe assa hasiissannonsa. Duucha woyte Pirojekituwa loosantuhu gedensaanni lolahunninna babbaxxino coyinni gawajjantanna la’nanni; kuni ikkannohu looso kaimunni harunso assa hoogatenniiti. Konni daafira gatamarshu insalnchimma hanafotenni kayinse jeefote geeshsha kaajjinshe harunsa hasiissanno.
BAKKALCHO:- Sidaami baatto bikkantinota ikkase aleenni kayisse saoottona; konni ledo amadaminohunni hananfoonni pirojetuwa loosidhe galtino dagara mageeshsha kaa’litanno yine hendanni?
Kalaa Yooseef:- Mittu loosi’re galinohu mitte hektaare baatto afi’rinoha ikkiro dirunni mitte hige xeena agadhe loosi’ranno;konninnino dirunni mitte hige mitte hektaareeti latisannohu. Ledote waa afi’re lamenna hakkuyi ale hige latisiha ikkiro lamenna sase hektaareeti latisannohu. Togo ikkiro dagoomaho jawa kaa’looti yine hendanni. Konni daafira gorsu loosi shiimaadda baatto afidhino daga higge higge latisidhanno gede assanno daafira noosi qeechi luphiimaho.
BAKKALCHO:- Yannakki uyite oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Yooseef:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Ammajje 30, 2015 M.D Hamuse
