Womaashshu gashshoote woyyeessatenni hattono fulo ajishatenni noota boode dagate jiro xawadimmatenninna xa’mamaanchimmatenni massaganna horoonsi’ra hasiissanno. Konnira, womaashshu gashshooti wodho, biddissuwanna seera garunni loosu aana hosiisano agarranni.
Noota boode jiro garunni massaganna yinoonni illachira hosiisa dandiiniro dagoomaho hasiisannoha safote latishsha ikko babbaxxitino owaantubba halashsha dandiinanni. Konninni, danchu gashshooti xa’mubba dawaro afidhanno gede assatenni kasseenyano lossate dandiinanni.
Tenne lamala wosinchu gafinni Sidaamu qoqqowi Womaashshu Biiro sooreessi Araarso Gerremew (Dr) qixxaawote kifilenke ledo assino keeshshonni kaysino hedubba aananno garinni shiqqino.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowira dagate horo uytanno safote latishshu halashsho loosi ma deerrira no? yaano qoqqowo ikkininkunni dayino illetenni leellitino gumma?
Araarso (Dr):- Sidaamu qoqqowunni tantanaminkunni shoole dirra kiirsiisino. Konni albaanni haaro qoqqowo yinanninkanni; xa kayinni dirra kiirsiisinoha ikkino. Sa’u shoole dirra giddo qarunni daganniti poletiku xa’mo dawaro afidhino. Kuni yaa messaaneete gashshate bayiriidi seeri qoosso afi’noonni. Dagano seeda yannansa poletiku xa’monsa dawaro afidhanno gede sharrantanni keeshshitino. Konninni, danchu gashshooti, safote latishshuwa hattono dagoomitte handaarra illacha afidhinokkita dagatewiinni huwantoonninkanni. Konni kaiminni, dagate hasatto seekkine afate babbaxxitino bare harinsoonni.
Dagate ledo assinoonni hasaawinni umihunni dooggate hasatto noota daga kayissino. Doogo manchi beettira lowontanni hasiissannote. Doogo yaa daddaloho, Irshaho, rosu mineeti, fayyimmate; xaphoomunni, doogo duuchankareeti yaate. Doogo hala’lado tiro afidhinote. Doogo heedhuro xissamino manni wiinamunni fayyimmate uurrinshuwara iille xagisi’ranno. Daga laashshidhino laalcho dikko shiqishate ikko babbaxxitino owaantubbara kaameella eessateno doogo lowontanni hasiissannote. Shoole dirrara albaanni doogote safote latishshi halashsho woffiima noowinni halashshate loossa loonsoonni.
Layinkihu, xalalu anganni way halashshooti. Way iillo halashshateno hala’lada loossa loonsoonni. Rosu, fayyimmate, safote latishshubbanna wolootta owaantubbano aante aantetenni qara qara ajandubba gede amandeeti sa’u shoole dirrara massangoommohu. Qoqqowu mootimmano sa’u dirra giddo illachunni loossanni noohu kuri handaarra halashshatenni dagooma horaameeyye assateeti.
Kuri uurrinshuwa qarunni kalqoomu baanke yitanno garinni buxima ajishshanno uurrinshuwaati. Kuni yaa, buxima ajishatenna latishsha ollohisate addi illacha uynanninsa sekiterraati. Kuri uurrrinshuwa halashshate wo’naalanke gibrinnu loosi, daddalu millimmo woyyaabbanno gede assitino. Doogga halashshate loosira calla sa’u shoole dirra giddo 2 biliyoone ale birra gaammoonni.
Qoqqowu mootimma gaammoonni baajeettenni carete doogga loossino. 1000km ale deerransa agartino carete doogga arro hawado owaante uytannota ijaarroonni. Dooggate ledo 49 ikkitanno buussano ijaarroonni. Kuni yaa, qoqqowu giddo afantanno woradda hattono qoqqowunna dannunni xaaddanno qoqqowubba ledo xaadissanno doogga ijaaranke haammata miinju xa’mubbara dawaro qoltinota ikkitino.
Qoqqowoho xaa yannara doogote safote latishsha loosinni jawa soorro daggino. Daga poletiku xa’mo dawaro afidheenna kassi yitunte gede dooggate latishshinnino kasseenya afidhinota buunxoommo. Illacha tunge gaammoommo baajeetteno jawa ikkitinohura xaa yannara baxxinohunni baadiyyete qooxeessubbara hasi’ni garinni millisate dandiinanni kaayyo kalaqantino.
Wolu, xalalu anganni way halashshooti. Sa’u shoole dirrara albaanni baadiyyete ikko quchumaho xalala anganni waa horoonsidhanno daga batinyi 38% ikkanna; sa’u shoole dirrara loonsoommo loossanni xalalu anganni way iillo xaa yannara 63% widira lossa dandiinoonni. Konnirano, mootimma luphiima baajeette gaantinoha ikkanna; hallanya uurrinshuwanninna kalqoomu baankenni afi’nooni woxu irkonni ijaarroonni.
Rosu hiiqqamme sissateno balaxote rosira illacha tugatenni dagoomu millimillonna beeqqo kaajjinshe rosu loossa jawaachishate loonsoonni. Baalanti mootimmate loosaasine, dureeyye beeqqitanno gede assatenni 100 ikkitanno balaxote rosi minna ijarsiisate hende xaa yannara 40 ale ikkitanno rosi minna ijaarshi goofanno deerrira iillinshoonni. Kuri mereerinni 20 rosi minna owaante aa hanaffino. Konnira, manchi beetti heeshsho soorra dandiinannihu dandiinannihu rossino mannu wolqanniiti. Fayyimmate agarooshshi handaarinnino jawaata loossa loosantino.
Xaphoomunni, qoqqowoho xaa yannara dooggate, caabbichu, xalalu anganni way, telekomunikeeshine hattono wolootta safote latishshuwa halashsho loosi danchu deerrira afamanno.
Keere agarsiisate loosino qara hajooti. Manchi beetti keeraatunni fule eate, loosi’rate, dadda’late, magansi’rate dandaannohu keeru hee’riro ikkasinni qoqqowoho keerunna ga’labbo teessanno gede illachunni loonsoommo.
Kuri baalu gamba yee qoqqowu duuchu handaarira hasamannohanna dooramannoha assino. Investimentete, boohaarate, gambooshsheho, dada’late qoqqowoho xaa yannara dancha millimmo no. Sidaamu qoqqowi xaa yannara qarunni latishshu timo ganate mixi’re loosanni no.
Bakkalcho:- Gaammoonni baajeette hafanfarre nookkiha yinoonni illachira garunni horoonsi’rate gara hiittoonni xawisatto?
Araarso (Dr):- Womaashshu yaa jirote, woxeho, jajjaho. Jajju kayinni hidhote afi’nanniho. Kaa’lotennino afi’nanniho. Wolu kayinni qoqqowunnita giddo eo lossate. Sidaamu qoqqowo ikki gedensaannino tantanolla lexxitino ikkinnina baattote hala’linyi dilexxino. Federaaletenni gaammanni baajeetteno dilexxitino. Maala’lisanno garinni kayinni amanyoote kalaqatenni mootimma ikkate dhuka kalanqe lallawanna seera qixxeessatenni calla giddo eo erotenni lexxitino.
Lawishshaho, 2012M.D Sidaamu zoonete tantanonni hee’reenna xaphooma baajeette 7.3 biliyoone birraatinkanni. Hattenne yannara Sidaamu zooneno Hawaasi quchumino umonsa dandiitino gashshootubbaatinkanni. Lamente gashshootubbara gaammannihu xaphoomunni 7.3 biliyoone birraatinkanni. Konni giddonni Hawaasi quchumi giddo eo 800 miliyooneetinka; 1 biliyoone nafa diwo’minohonkanni. Zoonete gashshooti 1 biliyoone eo gamba assanno. Xaphoomunni 2 biliyoone meddi yitanno eo gamba assinanninka. Gattinoti 5 biliyoone Federaalet mootimmanni gaammannite.
Gedensaannino, 2013M.D qoqqowo ikkinummo gedensaanni giddo eonni fulo diwate dhuki 26% callatenkanni. Konnira, 74% baajeette Federaaletenni daa hoogguro babbaxxitino handaarrara hasiissanno fulo assa didandiinanninka. Konni kaiminni, qoqqowo ikkinummo yannara noota babbaxxitino hasattubba hala’lado ikkasenni noo kaayyo baala horoonsi’ne giddo eo lossate; mooraanchimma effi’ne giwate; dagganno jiro hattono loonsanni loossa dagannita ikkasenni ninkeno dagatewiinni fulle doogimale horoonsi’ra shollinyeho yaannohunni 2013M.D baajeette 10.7 biliyoone widira lophitanno gede assinoonni.
Hattenne yannara giddo eo erotenni lophitanno gede assinummo. Hakko dirinni 10.7 biliyoone birra eo gamba assate mixi’ne 11.1 biliyoone birra eo gamba assa dandiinoommo. Kuni ikka dandiinohu eo gamba assatenna horoonsi’rate hayyo garunni massaga dandiinoonni daafiraati. Xaa yannarano xaphooma baajeettenkenni 60% ikkitannota giddo eonni diwa dandiinoommo. Tenne yannara giddo eonke 13 biliyoone birra iillitino. Kuni yaa shoole dirra giddo 11 biliyoone eo gamba assa dandiinoonni.
Eonke erotenni lossatenni 2014M.D 6 kume ale rosiisaano qaxara dandiinoommo.
Sidaamu zoonete tantano deerrini heereenna mootimmate loosaasine kiiro 90 kume noowinni xaa yannara 100 kume ale iillinshoonni. Qoqqowunniti giddo eo lexxitanni daggurono qaxarama wowete gede dila’neemmo; looso kalaqqanno ilama kiiro lossateeti illachinsheemmohu. Konninni, looso kalaqqe loossanno wedelli kiiro lossate ragaanni jawaachishanno looso loonsoonni. Eo lossate loonsoommo loosinni iillinoommowa keennoommo garinni xaano jawu dhuki noonketa la’noommo.
2017 baajeettete dirinnino 13.5 biliyoone birra giddo eo gamba assate mixi’noommo. Federaalete mootimmanni gaammanniti 8.9 biliyoone birri no. Xaphoomunni, konni dirinni eonke 23 biliyoone birra iillitino. Albaanni zoonete tantano deerrinni hee’neenna gaammanni baajeette xaa yannara kaapitaale baajeettera calla gaammeemmoha ikkino. Xaa yannara diru dirunkunni kaapitaale pirojekitera calla 7 biliyoone ale birra gaammeemmo.
Giddo eo lexxitanno gede korkaatu massagote hayyooti. Woluno, noonketa boode jiro garunni gamba assate. Baincho assootubba gargarate. Mooraanchimma reqecceessitanno doogo beeshshankenniiti. Ikkeennano xaano mommodda dino yaa didandiinanni. Uminsa horo balaxisiissannori, giwire maaxxanno mannooti xaano dino yaa dikkino. Togoore baincho assootubbano sharrotenni ajinshanni soorro abbinanni hee’noommo. Konni garinni sase tantanubba giddo eonsa uminsa baajeette dandiitanno gede assinoommo.
Hawaasi quchumi gashshootira konni albaanni baajeettete irko assinanninka. Xaa yannara kayinni wo’munni wo’ma umisi giddo eonni umosi gashshanno quchuma ikkino. Wondo Gennetete quchumino boco biliyoone eo gamba assa dandaannoha ikkino. Alatta Cuukko quchumino hattonni umisi giddo eo gamba assanni umosi dandaanni afamanno. Wolootta woraddano konni garinni giddo eonsanni baajeettensa dandiitannori no. Eonke lossi’nanni hee’noommoha ikkirono; xaano dhukanke mucci assine horoonsi’ne gamba assate loonseemmo gede kakkaoshshe kalaqinonke. Jiro hasi’rannokki handaari dino.
Ikkollana, balaxo uyne lamala ikkitanno buxima ajishshannio sekiterra bande gaammeemmo. Umikkihu gibrinnaho. Kuni handaari Irsha, saadatenna Qulxu’mu ceatto mitteenni amadinoha ikkasinni illacha uyneemmo. Irshu hee’riroti manchi beetti saga’la dandaannohu. Layinkihu, rosoho. Rosu hoogiro egennonna ogimma hoogganno daafira lopho gufidhanno. Loosu kaayyo kalaqo, way, doogo, daa”atto (turizime) jawa illacha uynanni luphiima baajeette gaammanni handaarraati. Kuri handaarrara xaphooma baajeettenni 64% ikkitannota diru dirunkunni gaammeemmo.
Noo jiro garunninna egennotenni massagantanno gede Biironke widoonni qajeelsha uyneemmo. Seeru hanqafo qixxeessinoommo. Womaashshu seera agara lowontanni hasiissannote. Womaashshu gashshoote lainohunni 20 ale ikkitanno adi addi biddissuwa no. Konninni, womaashshu seerinna biddissu garinni loossinore jawaachinesheemmo; afanshano uyneemmo. Seera agartukkinni bainchu assooti giddo angansa wortinore kayinni xa’mantanno gede assinoommo. Korkaatuno, mooraanchimma dirosiinsoommo. Xaa yannara hanafantino pirojekitubba gudisiisate dhukinkeno lophino. Kuri baala woyyeessinanni harinshonni kayinni xaaddino jiffa dino yaa dikkino. Lowo waaga baatisiisannori no. Lawishshaho, Sidaamu zoonete tantannonni noo yannara nooha bushshu madaabbari asale calla sa’u shoole dirra 762 miliyoone birra baantoommo. Gesote asaleno 742 miliyoone birra baante gundoommo.
Diroho gaammanni baajeette giddonni 63% ale ikkitannoti hidhote fulo ikkitannote. Babbaxxitino handaarrara hidhote fultanno ga’rafubba elekitiroonikisete hayyonni gumulantanno gede balaxote loossa gumullanni hee’noommo. Qoqqowu womaashshu Biiro muli yanna giddo uduunnu hidho elekitiroonikisete hayyonni hanaffannoha ikkanno. Woloottuno luphiima jiro gaammanninsari kiirotenni sette Biironna Hawaasi quchuma lede konni dirinni elekitironiksete hidho hanaffanno. Aananno dirinni kayinni woraddate borro minna gumultanno gede assineemmo. Konne assateno hasiissanno safote latishshuwa garunni wonsha agarranni. Sidaamu zoonete tantanonni noo yannara 15 uurrinshuwa calla onlayinete hayyo hanaffinonka. Xaa yannara kayinni 80 uurrinshuwa iillinshoommo.
Elekitironkisete hayyo (eGP) hanafiro 50% ikkannoha umisinni odiite assanno. Konnira, odiiterootu (shallagote qorqoraano) loosi ajanni ha’ranno. Jiro giddo eonni calla ikkikkinni babbaxxitino gobbuwanninna kalqoomu uurrinshuwanni afi’nanniha ikkinohura garunni massaga agarranni.
Womaashsha massanganni woyteno dagooma hooshanqetenni owaata hasiissanno.
Woloottuno poletiku handaarranni loonseemmori haammata loossa no. Amaalete mini duuchu dagoomi miiloomitte hanqafinoha ikkanno garinniiti xaa yannara qoqqowu mootimma massagganni afantannohu. Sidaamu qoqqowi woloottaho lawishsha ikkanno garinni loonseemmo yineemmohu co’ichu gashshooti, bainchu assooti nookki shallagote loosi, daa”atto heedhanno garinni loosatenniiti. Quchumaho yinanni woyte millisanno manni haammatirooti. Qaddo ikkineemmohuno ga’labbo teessinonna latishshu hala’lino qoqqowo ikkirooti.
Bakkalcho:- Babbaxxitino uurrinshuwa horote aana hosi gedensaanni loosu gobbaanni ikkino uduunne kayinsanni woy wolootta horora hosanno gede assinanni hayyo hiittoonni xawisa dandiinannite?
Araarso (Dr):- Horo uytanni keeshshitenna loosu gobbaanni assinoonni uduunne; lawishshaho, kaameella, xexxerrisa, siwiillanna wolootta uduunneno garunni kayinse wirro wolootta horora hossanno gede assate mixo noonke. Tenne yannarano mitte basera gamba assinanni hee’noonni; jiro ikkitino daafira. Hirre soorrinannireno hattonni hirroommo. Sai dirira calla akkaltino kaameella hirre 7.2 miliyoone birra ledote jiro afi’noonni. Akkalino uduunne kayinse hirateno mixo hasiissanno. Jiro ledate dandiisiisanno garinni mixi’neeti wolootta horora hosiinsannihu. Hirre calla hunanniha ikkikkinni wo’mu uduunni noonsare ogimmatenna hayyote kolleejjuwara uyneenna qajeelshaho horoonsi’nanni gede assineemmo.
Bakkalcho:- Elekitirooniksete hidho (eGP) haammata horo afidhinota kayisoottona daddalaano woy tenne hayyo horoonsi’ra noonsa bissa huwanyoote kalaqidhino yaa dandiinanni?
Araarso (Dr):- Xaa geeshsha noonke tajenni 300 ale ikkitanno daddalaano ammanchiishate looso loonsoommo. Umihunni, daddalaanote jawa horo aannoho. Onlayine ikkino daafira fulo ajishatenni, yanna haransatenni, xeertinye haransatenni hiikko noo manchino harancho yanna giddo wonshe dawaro afi’ranno. Honqooqa daddalaano ikka hoogguro roorima daddalaano tenne hayyonni horoonsi’rate hasatto noonsa. Elekitirooniksete hayyo horoonsi’ra kaayyoteno. Baalanko taalo kaayyo uytanno hayyo ikkasenni xawadimma kalaqqanno; haammata daddalaano beeqqaano assitanno. Ikkinohura, Biironkeno murci’raanchimmatenni tenne hayyo gumulsiisatenna baalanti daddalaano beeqqaano ikkitanno gede loossanno.
Bakkalcho:- Elektirooniksete hidho gumulsiisate harinshonni xaaddara dandiitanno jiffa yite hedattori mayi no?
Araarso (Dr):- Tini tekinoloje ikkitino daafira umiseha eewaancho midaado hattono hi’naancho midaado afidhino. Ninke hasatto garinni hanafisiinsummokkinni xaa geeshsha dikeeshshineemmonka; gedensiissinnketi tekinoloje umoseeti. Tenne hayyo gumulsiisate dandiisiissannota safote latishshuwa balanxe wonsha xa’manno. Mannu wolqano qajeelsine qixxeessa hasiissanno. Konneno gumullanni hee’noommo. Konnira hasiissanno jirote anjeno xaaddara dandiitanno daafira hasiissanno jiro gamba assineemmo. Telekomunikeeshinete ledono qinaambe loosa agarranninke.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke hala’ladu xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Araarso (Dr):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 7, 2017 M.D
